春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Suomen terveydenhuollon menot kansainv?lisess? vertailussa kohtuulliset

      OECD Health Statistics 2020 -taloustietoja

      OECD on p?ivitt?nyt Health Statistics 2020 - June 2020 julkaisussaan tiedot mm. terveydenhuollon taloudesta. Suomen tiedot perustuvat terveydenhuollon kansalliseen ja kansainv?liseen tilastointiin, joka noudattaa OECD:n, Eurostatin ja WHO:n terveystilinpitoj?rjestelm?n SHA 2011 mukaisia k?sitteit?, luokituksia ja laskentaperusteita. Terveyden ja?hyvinvoinnin laitos THL raportoi Suomen tiedot OECD:lle.?

      EU:n j?senmaita velvoittava SHA 2011 on terveydenhuollon toimintoja, tuottajia, rahoittajia, rahoitusl?hteit?, resursseja, investointeja koskeva tilastokehikko, jonka avulla terveydenhuoltoj?rjestelm?? voidaan tarkastella kansantalouden tilinpidon kanssa yhtenev?isest? n?k?kulmasta. OECD Health Statisticsin tiedot ovat parhaat k?ytett?viss? olevat?kansainv?lisesti vertailukelpoiset tiedot. Ne antavat aikasarjaisia monipuolisia tietoja eri maiden terveydenhuollon taloudesta, voimavaroista, toiminnasta, v?est?n terveydentilasta,?elinajanodotteista, menetettyjen elinvuosien syist?, kuolinsyist? ja riskitekij?ist?.?

      Julkisen rahoituksen osuus Suomen terveydenhuoltomenoista OECD-maiden keskitasoa

      Suomen terveydenhuoltoj?rjestelm? pohjautuu verorahoitukseen. Julkisen rahoituksen?osuus terveydenhuollon k?ytt?menoista oli OECD:n tilaston mukaan 76,9 % vuonna 2018.?
      Kotitalouksien, ty?nantajien ja muiden tahojen rahoitusosuus Suomen terveydenhuoltomenoista on selv?sti suurempi kuin muissa pohjoismaissa. Julkisen rahoituksen osuus?vuonna 2018 oli Ruotsissa 85,1, Norjassa 85,3, Tanskassa 83,9 ja Islannissa 82,4 %.?
      USA:ssa julkisen rahoituksen ja pakollisten terveysvakuutusj?rjestelmien rahoitusosuus oli?kasvanut 84,7 %:iin. Suomessa julkisen rahoituksen osuus on vuosien mittaan muuttunut;?vuonna 1990 sen osuus oli 80 % ja 72,4 % vuonna 2000.?

      Suomen terveydenhuollon menojen bkt-suhde pohjoismaiden alhaisin

      Suomen terveydenhuollon k?ytt?talousmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 9,0 %?vuonna 2018, OECD-maissa keskim??rin 8,8, Ruotsissa 10,9, Norjassa 10,0, Tanskassa?10,1 ja USA:ssa 16,9 %. Eri maiden bkt-osuuksia vertailevia lukuja tarkasteltaessa on t?rke?? huomata, ett? bruttokansantuotesuhde kasvaa, kun bruttokansantuote laskee, vaikka?v?est?lle tuotettaisiin samat palvelut samalla volyymilla kuin aiempina vuosina. ?

      Maamme bruttokansantuotteen volyymin supistuminen 8,1 %:lla vuonna 2009 kasvatti terveydenhuollon k?ytt?menojen bruttokansantuotesuhteen 9,1 %:iin. Vuonna 2007 suhde oli?8,1 %, jolloin bruttokansantuotteen vuosikasvu oli 5,3 %. Suomen terveydenhuollon toimintamenojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 2,5 prosenttiyksikk?? vuodesta 2000?vuoteen 2015 ja 1,9 prosenttiyksikk?? vuoteen 2018. Kasvu selittyy maamme kansantalouden pitk??n kest?neest? muita verrokkimaita huonommasta kehityksest?. Terveydenhuoltomme talouden keskeinen avaintekij? on kansantuotteen kasvu. Vuosien 2017–2018?bkt:n kasvut n?kyv?t terveydenhuollon bkt-suhteen v?hentymisen? 9 %:iin vuonna 2018.?

      OECD-maista USA, Sveitsi, Saksa, Ranska, Japani, Ruotsi, Kanada, Belgia, It?valta,?Tanska, Norja, Iso-Britannia, Alankomaat, Portugali, Australia, Uusi-Seelanti ja Chile k?yttiv?t vuonna 2018 terveydenhuollon k?ytt?menoihin suhteessa kansantuotteeseensa?enemm?n kuin Suomi. Vastaavasti Suomea v?hemm?n k?yttiv?t OECD-maista Espanja,?Italia, Islanti, Slovenia, Kreikka, Korea, T?ekin tasavalta, Korea, Israel, Kolumbia, Irlanti,?Unkari, Slovakian tasavalta, Viro, Liettua, Puola, Latvia, Meksiko, Luxemburg ja Turkki. Luxemburgin alhainen suhdeluku selittyy sill?, ett? vuonna 2018 sen bruttokansantuote/asukas oli 159 prosenttia suurempi kuin kaikkien OECD-maiden keskim??rin.?

      Suomen terveydenhuollon k?ytt?menot/asukas muita pohjoismaita pienemm?t

      Terveydenhuollon ostovoimapariteetilla korjatut k?ytt?menot/asukas (US$) vaihtelivat?vuonna 2018 USA:n 10 637:st? Meksikon 1 145:een. Suomen k?ytt?menot/asukas olivat?9 % suuremmat kuin OECD-maiden keskim??rin. Norjan k?ytt?menot/asukas olivat 45,?Ruotsin 25 ja Tanskan 22 % suuremmat kuin Suomen. Mm. terveydenhuollon palkka- ja?hintatasot, palvelujen k?yt?n runsaus, palvelujen tuotanto- ja hallintorakenteet, v?est?n?erilainen sairastavuus ja palvelujen tarve, k?yt?ss? olevat voimavarat, prosessit, tuottavuus, kansantalouden ja julkistalouden tila, erilaiset rahoitusj?rjestelm?t, asiakasmaksut?palvelujen k?ytt?hetkell?, jne. selitt?v?t maiden k?ytt?menojen eroja.?

      Liitteen? on keskeisi? OECD Health Statistics 2020 -tietoja terveydenhuollon menoista?OECD-maissa aikasarjoina vuodesta 2000 vuoteen 2019. ?

      Koosteen ty?sti Heikki Punnonen, Kuntaliiton ex-kehitysp??llikk??

      L?hteet: ?
      OECD Health Statistics 2020 – June 2020?
      OECD Statistics: GDP, volume – annual growth rates in percentage (elokuu 2020)?
      Tilastokeskus, Kansantalous - Bruttokansantuote markkinahintaan, 18.6.2020?

      Tagit
      Tarja Myll?rinen

      Tarja Myll?rinen

      Sosiaali- ja terveysyksik?n johtaja
      Sote-yksikk?
      +358 9 771 2602, +358 50 596 9866

      Korkearesoluutioisia kuvia Flickriss?

      Vastuualueet
      • yksik?n johtaja
      • sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
      • sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto
      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright