春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Kunnalliset kansan??nestykset

      Kunnallisista kansan??nestyksist? s??det??n kuntalaissa (410/2015, §24 ja §25). Kansan??nestyksen toimeenpanosta p??tt?? valtuusto. Aloitteen kansan??nestyksen j?rjest?misest? voi tehd? v?hint??n nelj? prosenttia 15 vuotta t?ytt?neist? kunnan asukkaista.

      Aloitekynnyst? on mataloitettu, sill? vuoden 2017 kes?kuun alkuun asti voimassa olevassa kuntalaissa (365/1995) aloitteen on voinut tehd? viisi prosenttia ??nioikeutetuista kunnan asukkaista. Kansan??nestys voidaan toimittaa koko kuntaa tai jotakin kunnan osa-aluetta koskevana.

      ?S??d?s neuvoa-antavasta kunnallisesta kansan??nestyksest? tuli voimaan vuonna 1990. Ensimm?inen kansan??nestys j?rjestettiin Tuusulassa toukokuussa 1991 ja se koski tiesuunnitelmaa.

      Suomen tapaan my?s Ruotsin, Norjan ja Islannin kuntalaeissa on s??nnelty kunnallisesta kansan??nestyksest?, Tanskassa sen sijaan ei. P?invastoin kuin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa kuin Islannissakin kansan??nestys voidaan j?rjest?? my?s vaalien yhteydess?. Kansan??nestysmenettelyst? s??det??n erillisess? laissa (656/1990).?

      Vuosien 1991─2016 aikana on j?rjestetty yhteens? 61 kunnallista kansan??nestyst?. Valtaosa kunnallisista kansan??nestyksist? on koskenut kuntaliitoksia. Viimeisin kansan??nestys j?rjestettiin syyskuussa 2015 Iitiss?, ja se koski Iitin siirtoa Kymenlaakson maakunnasta P?ij?t-H?meen maakuntaan.

      Kunnallisissa kansan??nestyksiss? ??nestysaktiivisuus on yleens? korkea. Koko kaudella 1991-2016 se on vaihdellut vuonna 1992 j?rjestetyn, Lohjan kaupungin tiej?rjestelyj? koskevan kansan??nestyksen 38,9 prosentista vuonna 2003 Mietoisissa j?rjestetyn, kuntaliitosta Myn?m?en kanssa koskevan kansan??nestyksen 87,2 prosenttiin.

      Kunnallisten kansan??nestysten neuvoa-antava luonne tarkoittaa sit?, ett? vaikka kunta toteuttaisikin kunnallisen kansan??nestyksen, valtuusto voi kuitenkin tehd? ??nestyksen tuloksen vastaisen p??t?ksen. Kunnanvaltuuston p??t?s on noudattanut kansan??nestyksen tulosta kaikkiaan noin kahdeksassa kymmenest? tapauksesta.

      Kuntalaisten mielipiteet kunnallisista kansan??nestyksist?

      Vaikka kuntalaiset pit?v?t kuntavaaleissa ??nest?mist? t?rkeimp?n? vaikuttamistapana, toivovat he my?s mahdollisuutta ??nest?? kunnallisissa kansan??nestyksiss?. Kuntalaiskyselyiss? asiaa on kartoitettu v?itt?m?n ”T?rkeimmist? asioista p??tett?ess? tulisi j?rjest?? kunnallinen kansan??nestys” v?lityksell?. Vuonna 2015 yli puolet (55%) kuntalaisista koki kunnalliset kansan??nestykset t?rkein?, viidennes ei. Kansan??nestyst? kannattaneiden m??r? on lis??ntynyt tarkastelujakson 1996-2015 aikana. Vuonna 2004 kansan??nestyksen kannatus oli alimmillaan.

      Kuvio.?Kuntalaisten mielipiteet v?itt?m?st? ”T?rkeimmist? asioista p??tett?ess? tulisi j?rjest?? kunnallinen kansan??nestys”.? Vastausten %-jakaumat vuosina 1996, 2000, 2004, 2008, 2011 ja 2015. (N= v?h. 10 648). L?hteet: Kuntaliiton tekem?t KuntaSuomi 2004 -kuntalaiskyselyt 1996, 2000 ja 2004, Paras-ARTTU-kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 sek? ARTTU2-kuntalaiskysely 2015.

      ?

      L?hteit?/linkkej?:

      ?

      • Kuntalaki 410/2015. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150410
      • Kuntalaki 365/1995. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365
      • Oikeusministeri?: vaalit.fi-sivusto > kunnallinen kansan??nestys
        http://vaalit.fi/fi/index/vaalit/kunnallinenkansanaanestys.html
      • Hallituksen esitys eduskunnalle kuntalaiksi ja er?iksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 268/2014). http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140268
      • Pekola-Sj?blom Marianne (2016): Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen 2015. Uutta ARTTU2-ohjelmasta nro 1/2016. http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3205
      • Pekola-Sj?blom Marianne (2013): Kunnan tarjoamat osallistumis-, vaikuttamis- ja palautetavat. Teoksessa Piipponen Sirkka-Liisa, Pekola-Sj?blom Marianne (toim.): Kuntademokratian ja -johtamisen tila valtuustokaudella 2009-2012. Acta nro 252. Luku 4. http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2950
      • Pikkala Sari, Marianne Pekola-Sj?blom ja Sirkka-Liisa Piipponen (2013): Kuntademokratian tila ja trendit. Teoksessa Borg Sami (toim.): Demokratiaindikaattorit 2013. Oikeusministeri?. Selvityksi? ja ohjeita 52/2013. Helsinki. http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1381926978054/Files/OMSO_52_2013_demokratiaindik_verkko__MA_184_s.pdf
      • Pekola-Sj?blom Marianne (2011): Kuntalaiset uudistuvissa kunnissa. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 9. Acta nro 229. Suomen Kuntaliitto. Helsinki. http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2592
      • Karjalainen Maija (2013): Suoran demokratian rooli kuntapolitiikassa. Turun kaupunki. Kaupunkitutkimus- ohjelma. Tutkimuskatsauksia 9/2013. https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/tutkimuskatsauksia_2013-9.pdf

      ?

      tags
      Marianne Pekola-Sj?blom

      Marianne Pekola-Sj?blom

      Tutkimusp??llikk?
      Strategiayksikk?, Strategia, kehitys ja TKI-toiminnan koordinaatio
      +358 9 771 2504, +358 50 337 5634

      Korkearesoluutioisia kuvia Flickriss?
      ?

      Vastuualueet
      • Kuntaliiton tutkimustoiminta ja tutkimusohjelmat
      • kuntademokratia- ja johtamistutkimukset
      • kuntavaalit
      • kuntajohtajaverkosto Ryhm?44, koko- ja osa-aikaisten puheenjohtajien verkosto
      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright