春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Ty?llisyyden ratkaisumalli

      Kuntaliitto on yhdess? kuntien kanssa valmistellut kuntapohjaisen mallin julkisten ty?voima- ja yrityspalveluiden toteuttamiseen.

      Kuntapohjaisessa ratkaisumallissa ehdotetaan, ett? ty?nantajien ja ty?nhakijoiden TE-palvelut ovat kuntien j?rjest?misvastuulla. Palvelut j?rjestet??n asiakas- ja tarvel?ht?isesti yhdenvertaisina ja ty?voiman vapaata liikkuvuutta edist?en eri kokoisissa kunnissa koko Suomessa.

      Kuntapohjaisen mallin hy?tyj? ovat

      • asiakasl?ht?inen palvelujen toteutus koko maassa,
      • mahdollisuus varioida toteuttamistapoja ja sopia erilaisia yhteisty?malleja erilaisiin tarpeisiin,
      • mahdollisuus sovittaa malli eri kunnan toimintoihin ja sen my?t? luoda uusia ty?paikkoja, edist?? ty?n kysynt?? ja tarjontaa sek? ehk?ist? ty?tt?myytt? entist? laajemmin, sek?
      • yhdist?? ty?nantajien ja ty?nhakijoiden palveluita kuntien elinvoiman edist?miseen.

      J?rjest?misvastuun siirto kunnille tulee toteuttaa monivuotisena prosessina vaiheittain, jossa my?s?TE-palveluiden sis?ll?llisell? uudistamisella sek? k?ynnistyvill? kuntakokeiluilla on t?rke?, pilotoiva rooli.

      Mallin perusteet ja hy?dyt avataan tarkemmin t?ll? sivulla. Samoin alempana on tietoa siit?, millaisen prosessin my?t? t?h?n malliin p??dyttiin.

      Ratkaisumalli: Ty?nantajien ja ty?nhakijoiden TE-palvelut kuntien j?rjest?misvastuulle

      Kuntapohjainen ty?llisyyden ratkaisumalli p??linjaukset

      Kuntapohjaisessa ratkaisumallissa ehdotetaan, ett? ty?nantajien ja ty?nhakijoiden TE-palvelut ovat kuntien j?rjest?misvastuulla. Palvelut j?rjestet??n asiakas- ja tarvel?ht?isesti yhdenvertaisina ja ty?voiman vapaata liikkuvuutta edist?en eri kokoisissa kunnissa koko Suomessa.

      J?rjest?misratkaisu toteutettaisiin tarkoituksenmukaisen v?est?pohjan kokonaisuuksina ty?ss?k?yntialueet huomioiden hy?dynt?en kuntalain yhteistoimintamalleja. Kunnat voisivat sopia eritasoisten teht?vien hoitamisesta kesken??n.

      Kuntaratkaisussa TE-palvelut saavat ja tuovat merkitt?v?? lis?arvoa kuntaekosysteemist?. Kunnat voivat eri toiminnoissaan edist?? uusien ty?paikkojen luomista, ty?n kysynt?? ja tarjontaa sek? ehk?ist? ty?tt?myytt? nykyist? laajemmin. Julkiset varat voidaan k?ytt?? tuottavammin, kun kunnat voivat valtion resurssien ohella kohdentaa omat resurssinsa palveluiden j?rjest?miseen.?

      Ty?voiman ja osaamisen houkuttelu, sijoittautumispalvelut ja ty?matkapendel?innin edist?minen tukevat kuntien elinvoimaa ja kannustavat kuntia toimimaan ty?voiman liikkuvuutta edist?v?ll? tavalla. Ty?voiman vapaata liikkuvuutta voidaan edist?? my?s ty?paikka- ja ty?markkinatietojen kansallisilla ratkaisuilla.

      Kunnat hy?dynt?v?t palveluiden j?rjest?misess? kansalliselta tasolta saatavia palveluita, kuten s?hk?isi? ja digitaalisia palveluita, kansainv?lisen ty?nhaun edist?misen palveluita, rakennemuutosohjelmia sek? hankerahoitusta. My?s osa ty?llisyysm??r?rahojen ostopalveluista voidaan toteuttaa valtakunnallisesti. Ty?tt?myysturvateht?v?t on tarpeen siirt?? joko maksajille tai keskitt?? valtakunnalliselle toimijalle.

      J?rjest?misvastuun siirto kunnille tulee toteuttaa monivuotisena prosessina vaiheittain, jossa my?s?TE-palveluiden sis?ll?llisell? uudistamisella sek? k?ynnistyvill? kuntakokeiluilla t?rke? pilotoiva rooli.

      Yhteisty?n mahdollisuudet

      Valmisteluun on vaikuttanut eri tavoin l?hes 200 kuntien asiantuntijaa

      Valmistelun prosessi

      Kuntapohjainen ty?llisyyden ratkaisumalli suunniteltiin marras-joulukuussa 2020. Suunnittelussa on hy?dynnetty aiemmista ty?llisyyskokeiluista saatuja oppeja.

      Suunnitteluprosessiin on vaikuttanut l?hes kaksisataa kuntaedustajaa eri tavoin.?

      Ratkaisumallikokonaisuutta ty?stettiin yhdess? kuntien asiantuntijoista koostuneen sparrausryhm?n kanssa. Ty?skentelyss? tarkasteltiin eri sektorien tarpeita kattavan ratkaisumallin luomiseksi.

      Mukana oli osallistujia eri puolilta Suomea, erilaisista kunnista.?

      • Ilkka Haahtela, maahanmuutto- ja ty?llisyysasioiden p??llikk?, Helsinki
      • Harri Halttunen, palvelup??llikk?, Keski-Suomen etel?inen TYP-verkosto
      • Petri Jylh?, kehitt?misjohtaja, Kaustisen seutukunta
      • Jukka Lindberg, sosiaali- ja terveysjohtaja, H?meenlinna
      • Pirjo Oksanen, ty?llisyyspalvelujohtaja, Kuopion seudun TYP-johtaja
      • Kimmo Puolitaival, kunnanjohtaja, Merikarvia
      • Atte Rantanen, kaupunginjohtaja, Kemij?rvi
      • Susanna Saastamoinen, elinvoimajohtaja, Lieksa
      • Regina Saari, ty?llisyysjohtaja, Tampere
      • Erkki V?lim?ki, elinvoimajohtaja, Sein?joki
      • Riikka-Maria Yli-Suomu, liiketoimintajohtaja, Omnia

      Lis?ksi yhdess? kuuden suurimman kaupungin elinkeinojohdon kanssa suunniteltiin, miten ratkaisumalliin sis?llytet??n yritys- ja yritt?jyyspalvelut.

      Ratkaisumallia k?ytiin l?pi erilaisten kuntatyyppiverkostojen edustajien kanssa. Edustettuina olivat niin pienet kunnat, seutukunnat, kehyskunnat, kaupungit kuin kuusi suurinta kaupunkia. Tilaisuuksissa oli mukana my?s ruotsinkielisi? kuntia. Tavoitteena oli varmistaa mallin toimivuus, sek? varmistaa, ett? kuntien osin erilaiset tarpeet osataan ottaa huomioon.

      Ratkaisuvaihtoehtoja kartoittaneeseen ty?llisyysvastaavien kyselyyn 20.-30.11.2020 vastasi 33 % 298 henkil?n otoksesta.

      Kuntalis?arvo - eli miksi kuntien kannattaa vastata ty?llisyyspalveluista

      Ekosysteemi

      1. Ty?llisyytt? voidaan kasvattaa ty?n kysynt?? ja tarjontaa lis??m?ll?.

      Kunnilla TE-palveluiden j?rjest?j?n? on mahdollisuus edist?? n?it? molempia tavoitteita laaja-alaisesti.

      • Ty?n kysynt?: Yritt?jyyden edist?minen, yritysten kasvun tukeminen,? kaavoitus/maak?ytt?, aluekehitys, julkiset infra- ja muut investoinnit, yksityisten investointien houkuttelu alueelle,? teknologia- ja innovaatiotoiminta, toimitilat, yrityspuistot, kauppapaikat, julkiset hankinnat ja palvelusetelit…
      • Ty?n tarjonta: Ty?nv?litys ja ty?voimapalvelut, osaaminen tarjonta, ty?tt?myyden ja syrj?ytymisen ennaltaehk?isy, liikkuvuuden edist?minen ja uuden ty?voiman houkuttelu alueen vetovoimaa parantamalla

      Kuntaratkaisu on kuntaekosysteemiratkaisu. Kunta voi kytke? kokoa laajan alustansa ty?llisyyden edist?misen laajalle ty?maalle, johon TE-palveluiden j?rjest?minen tuo merkitt?vi? uusia ty?v?lineit?.

      2. Kunnat luontevia yhteisty?- ja toimintaorganisaatioita:

      • Kunnat voivat sopia yhteistoiminnasta kesken??n mielekk?iden palveluiden j?rjest?miskokonaisuuksien aikaansaamiseksi
      • Palvelurakenteesta saadaan dynaaminen ja vastaamaan kunkin alueen erityispiirteit?:? L?ydett?viss? kuntavetoiset l?hipalvelut, kuntayhteisty?ss? toteutettavat palvelut ja keskitetyt palvelut.
      • Kunnilla luontainen rooli toimia ty?llisyys- ja elinvoimaverkostojen kokoajana ja johtajana: verkostojohtamisella on selke?t tavoitteet ja kannusteet: muiden panos hy?dytt?? kuntien elinvoimaa, ei tarvita keinotekoisia verkostoja

      3.?Kunnilla taloudelliset kannusteet ty?llisyyden, elinvoiman ja kilpailukyvyn edist?miseen, my?s valtiotalous tehostetumpaa.

      • Kuntaratkaisu s??st?? julkisia kokonaiskustannuksia, valtion ja kuntien p??llekk?iset toiminnot voidaan karsia.
      • Muut hallinnon muutokset edellytt?v?t ty?llisyys- ja elinvoimateht?vien keskitt?mist? kuntiin, muuten palvelut ja asiakkuusvastuut pirstaleiset.? Ty?jako soten ja kuntien asiakkaiden v?lille voidaan rakentaa selke?ksi, jos kunnilla kokonaisvastuu ty?llisyydest?.

      4. Kunnilla on sek? yksin ett??yhdess??paras?kokonaisn?kemys alueen kehitt?miseksi

      • Nykytilasta, kehitysn?kymist?, haasteista ja mahdollisuuksista.
      • Eri hallinnonalojen elinvoimateht?vien yhteensovittamisesta ja tarpeista
      • Tahtotilasta ja strategisesta suunnasta

      5. Asiakasl?ht?isyys ja l?hidemokratian toteutuminen

      • Kokonaisymm?rrys elinkaaritarpeista ja asiakasprosessien hoidossa.
      • L?hikosketus asiakkaista, asiakastavoitettavuus (mm. palvelupisteet ja kanavat jo olemassa), yhden luukun palvelu toteutuu vain kunnissa.
      • Asiakaspalveluiden yhteensovittamisteht?v?t luontevia, t?t? tehd??n jo ja t?h?n laaja osaaminen (sek? ty?nhakija- ett? ty?nantajapuolella).
      • P??t?ksenteon subsidiariteettiperiaatteen toteutuminen, asiakasosallisuus ja –osallistuminen toteutuu kuntatasolla laajempana.

      Ratkaisumallin yhteiskunnalliset tavoitteet

      1. Korkea ja laadukas ty?llisyysaste.

        • Edistet??n monipuolista kuntaekosysteemi? ja palveluita yhteen sovittamalla nuorten ty?markkinoille siirtymi? ja ty?ik?isten ty?markkinoille paluuta, osaty?kykyisten ty?llistymist?, ty?per?ist? maahanmuuttoa, ty?ss? olevien ty?ss? jaksamisesta ja ty?urien pident?misest? sek? ty?tt?mien ty?llistymist?.
        • Panostetaan ty?n kysynn?n, ty?nv?lityksen ja ty?n tarjonnan edist?misen palveluilla ty?suhteiden laatuun sek? yritt?jyyden, kokoaikaty?n ett? osa-aikaty?n muodoissa.?
      2. Osaavan ty?voiman saatavuus ja kilpailukyvyn vahvistaminen.
        • Parannetaan ty?n tarjontaa ja kohtaantoa hy?dynt?m?ll? erityisesti jatkuvan oppimisen ja koulutusj?rjestelmien mahdollisuudet, joissa kunnat ovat keskeisi? toimijoita. ?Vahvistetaan yritysten kilpailukyky? monipuolisilla elinvoimapalveluilla.?
      3. Kohtaanto-ongelmien ja rakennety?tt?myyden ratkaiseminen
        • Ehk?ist??n ongelmien synty? ennalta varhaisella puuttumisella, elinkaaripalveluilla ja sek? parantamalla palveluiden sek? niiden nivelvaiheiden vaikuttavuutta.
      4. Tasapainoinen aluekehitys?
        • Hajautetun palveluj?rjestelm?n avulla tuetaan alueiden ja kuntien luontaista kehityst? ja elinvoimaa koko maassa ja vahvistetaan kuntien keskin?ist? yhteisty?t? elinvoiman saavuttamiseksi.?
      5. Julkistalouden s??st?t
        • Karsitaan p??llekk?ist? ty?t? ja parannetaan erikokoisten kuntien erikoistumista eri teht?viss?.
        • Kehitet??n palveluj?rjestelm?, jonka rahoitus tulee osin elinvoimakannustimien kautta.?

      TE-palveluiden kehitt?mistarpeet

      Tulevaisuuden TE-palvelut kunnissa

      TE-palveluiden j?rjest?misest? kunnissa saadaan entist? vaikuttavampaa, kun palveluiden s??ntely?, sis?lt?j?, ohjausj?rjestelm?? ja rahoitusta kehitet??n osana palvelurakennetta. Lains??d?nt?? on kehitett?v? mahdollistavampaan suuntaan, ohjausj?rjestelm?st? on luotava nykyist? strategisempi, rahoitusta on kehitett?v? kuntia kannustavaan suuntaan ja digitaalisista ratkaisuista ja tiedolla johtamisesta tulisi kehitt?? palveluj?rjestelm?n voimavaraksi - ei vaihtoehdoksi.

      TE-palveluiden kokonaisuudistus on tarpeellista toteuttaa pidemm?ll? aikav?lill? ja vaiheittain. Ty?llisyyden edist?misen kuntakokeilut erityisesti uudistuksen pilotteina ja tulevan palvelurakenneuudistuksen toimeenpano lis??v?t tietopohjaa ja ymm?rryst? kokonaisuudistuksen tarpeista yksityiskohtaisemmin.

      1. S??ntely? mahdollistavammaksi ja asiakasl?ht?isemm?ksi

      Nykyinen TE-palveluita ohjaava lains??d?nt? on liian yksityiskohtainen ja monimutkainen. Se tuottaa kaavamaisia ratkaisuja, on vaikeaselkoinen, tulkinnanvarainen ja asiakkaalle vaikeasti hahmottuva. S??ntely ei tue asiakkaan itse ohjautuvuutta ja ty?voimapalveluiden resursseista edelleen liikaa menee hallinnollisiin teht?viin. S??ntely? tulisi kehitt?? mahdollistavaan suuntaan, jotta voimavarat saataisiin entist? paremmin asiakkaiden ty?llistymistavoitteen edist?miseen. Palveluja ja palveluprosesseja voidaan kehitt?? entist? asiakasl?ht?isemmiksi ja alueelliset ja paikalliset erityispiirteet voidaan ottaa paremmin huomioon.

      Mahdollistavan lains??d?nn?n avulla my?s ty?llist?mist? edist?vien palveluiden kehitt?misest? tulisi tehd? joustavampaa, jatkuvampaa ja nykyist? asiakasl?ht?isemp??. Palvelut tulisi jaotella ty?suhteisiin ja ei-ty?suhteisiin palveluihin sek? mahdollistaa t?ydent?vien palveluiden ja yhteensovitettavien palveluiden toteutuminen n?iss? nykyist? paremmin. Osaamisen kehitt?misen palvelut tulisi kytke? nykyist? laajemmin osaksi kaikkia ty?llistymist? edist?vi? palveluita. Yksityisten palveluntuottajien, kolmannen sektorin sek? oppilaitosten roolia palveluiden tuottajina tulee vahvistaa kehitt?m?ll? hankintoja, hankintaosaamista ja hy?dynt?m?ll? uusia rahoitusmalleja kuten SIB-vaikuttavuusinvestoiminen. Palvelutuotannon rahoittaminen tulisi mahdollistaa nykyist? dynaamisempana ja monikanavaisempana.

      2. Ohjausj?rjestelm?st? strategisempi

      Nykyinen TE-toimistojen monitahoinen ohjausj?rjestelm? ei sovellu kuntien ohjaamiseen. Ohjausj?rjestelm?n tulisi kunnioittaa kuntien asemaa itsehallinnollisina julkisina toimijoina sek? vahvistaa kuntademokratiaa.

      Ohjausj?rjestelm?n tulisi pohjautua yhteiseen strategisen suunnitteluun, jossa yhteensovitetaan valtion ja kuntien tavoitteita. Tulosohjausta pit?isi kehitt?? osana rahoitus- ja kannustinj?rjestelmi?. Informaatio-ohjauksella olisi pyritt?v? vahvistamaan osaamisen kehittymist? ja hyvien k?yt?nt?jen levi?mist?. Ohjauksen kansallisen tason koordinaatiota tulisi parantaa ja teht?v?kohtaisista ministeri?iden erillisist? sektoriohjauksista tulisi siirty? monialaiseen ilmi?pohjaiseen ohjaustapaan.

      3. Rahoitusta kehitett?v? laajasti kannustavaan suuntaan

      Kuntien uusia teht?vi? varten rahoitus turvataan valtionosuusrahoituksen kautta. Rahoituksella varmistetaan lakis??teisten teht?vien toteuttaminen ja palveluiden yhdenvertainen saatavuus kaikkialla Suomessa. Valtion rahoituksen pit?isi ylt?? pohjoismaiselle tasolle.

      T?m?n rinnalla kuntien kannusteita edist?? ty?llisyytt?, palveluntarjontaa ja puuttua pitkittyv??n ty?tt?myyteen tulee kehitt??. Ty?tt?myysetuuksiin perustuvien rahoitusvastuiden tulisi tunnistaa paremmin asiakkaiden valmiudet vastaanottaa ty?t? tai ty?llistymist? edist?vi? palveluita.?

      Palveluiden ja toimintamallien kehitt?misrahoituksen tulisi olla pitk?j?nteisemp?? ja muuttua asteittain pysyv?mm?ksi.

      Rahoituksen kannustavuutta my?s yksil?n n?k?kulmasta tulee kehitt??. T?iden vastaanottaminen pit?isi olla aina kannustavampaa kuin ty?llistymist? edist?vien palveluiden ja palveluiden puolestaan kannustavampia kuin passiivity?tt?myyden.

      Ty?tt?myysturvan sanktioita olisi yhteensovitettava palveluj?rjestelm?n kanssa. Sanktiota tulisi kohtuullistaa eiv?tk? ne saisi heikent?? motivaatiota vastaanottaa ty?t? tai palveluita.

      4. Digitaaliset ratkaisut ja tiedolla johtaminen tukemaan ty?llistymist?, muuttuvan ty?el?m?n hallintaa ja palveluiden kehitt?mist?

      TE-digi? olisi kehitett?v? ty?nhaun, henkil?haun ja palveluiden itseohjauksen omapalveluksi sek? palveluntuottajien tieto- ja markkinapaikaksi. Lis?ksi j?rjestelm?n olisi tuettava kuntien TE-prosessin ja yritys- ja ty?nhakija-asiakkaiden hallinnan toteuttamista rinnakkain asiakkaan itseohjauksen kanssa hy?dynt?en et?neuvonnan ja ohjauksen mahdollisuudet ja vaatimukset.

      Laaja ja laadukas avoin tieto ty?- ja osaamistarpeista, ty?markkinoista ja palveluprosessista palvelevat tiedolla johtamista kunnissa.? Tiedolla johtamisen tavoitteena olisi vahvistaa ymm?rryst? ty?n ja ty?markkinoiden muutoksista, asiakastarpeista ja tukea? johtamista, palveluiden kehitt?mist? sek? kuntien keskin?ist? vertaisoppimista.

      Systeemitason synergiaedut

      TE-palveluiden vaikuttavuutta kuntien j?rjest?minen voidaan vahvistaa my?s yhteensovittamalla lains??d?nt?? ja teht?vi? systeemitasolla.

      1. Kuntien roolia julkisissa yritt?jyys- ja yrityspalveluissa, jatkuvan oppimisen uudistuksessa ja aluekehitt?misess? tulee vahvistaa. Kunnille ominaisia rooleja ovat erityisesti:

        • Asiakkuuksien johtaminen kattaen asiakassuhteiden luomisen, kehitt?misen ja hallinnan sek? em. osa-alueiden ohjaus-, neuvonta- ja palvelunedist?misteht?v?t.
        • Ekosysteemien ja kumppanuusverkostojen yll?pit?j? ja kehitt?j?
      2. Yhteistoiminta sote-maakuntien ja KELA:n kanssa keskittyy kuntien n?k?kulmasta ty?kykypalveluihin. Toimintamalli pohjautuu TYP- ja Ohjaamomallien kehitt?miselle ja yhdenmukaistamiselle ja kattaa my?s osaty?kykyisten ty?llistymisen edist?misen. Asiakasvastuut tulee m??ritell? ty?llistymisen edellytysten perusteella: Ty?h?n ja ty?llistymist? edist?viin palveluihin liittyv?t asiakkaat ovat kuntien p??vastuulla, muut Sote-maakuntien. My?s etuusj?rjestelm?n ja sen kustannusvastuiden tulee noudattaa asiakasvastuuta.
      3. Kuntalains??d?nt? luo mahdollistavat puitteet kuntalis?arvon toteutumiselle. TE-palveluiden kehitt?misen tulee perustua erillislains??d?nn?n ohella my?s kuntalains??d?nn?n mahdollisuuksien tunnistamiselle. Kuntien yleinen toimiala ja oma rahoitus mahdollistavat sellaiset palvelut, joita ei lakis??teisin? j?rjestet?.

      L?ht?kohdat kuntapohjaiselle ratkaisulle

      Valtion ja kuntien ty?njakoa ty?llisyyden hoidossa uudistetaan. Hallituksen budjettiriihen p??t?sten mukaisesti on k?ynnistetty valmistelu ty?llisyyspalveluvastuun siirt?misest? paikallistasolle. Sen mukaan palveluihin ja etuisuuksiin liittyv?t rahoitusvastuut uudistetaan siten, ett? malli kannustaa ty?llisyyden edist?miseen pohjoismaisten mallien mukaisesti.

      Hankkeesta k?ytet??n mm. nimityksi? ”Ty?voima- ja yrityspalveluiden palvelurakenneuudistus” sek? ”TE-palveluiden siirto paikallistasolle”.

      Ty?llisyyden edist?misen kuntakokeilut ja -pilotit liittyv?t palvelurakenneuudistukseen sek? tuottamalla kokemusper?ist? tietoa vaikuttavista malleista ett? valmistelemalla kuntakentt??n vastuunsiirtoon.

      Kunnista on esitetty?toiveita, ett? Kuntaliitto yhdess? kuntien kanssa rakentaisi kunnille sopivan mallin, jossa huomioidaan l?ht?kohdiltaan erilaiset kunnat. Mallin valmistelua kuvattiin uutisessa 10.11.2020.

      Mit? ratkaisumallilla tavoitellaan?

      Kuntapohjaisen ratkaisumallin avulla pyrit??n p??sem??n?parempiin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin ja tuomaan esiin kuntien?lis?arvon palveluiden j?rjest?j?n? n?ihin tavoitteisiin p??semiseksi.??

      Uudessa julkisten ty?voima- ja yrityspalveluiden ratkaisumallissa huomioidaan

      • kaiken kokoiset kunnat ja
      • kuntien erilaiset tilanteet,
      • pitk?n aikav?lin muutostarpeet,
      • ty?el?m?n murros ja
      • v?est?rakenteen muutokset,
      • osaamis- ja koulutustarpeet,
      • moninaistuvat ty?nteon muodot sek?
      • mahdollinen sote-palveluiden maakuntauudistus.?

      Malli ei ole suora vaihtoehto ty?- ja elinkeinoministeri?n tuottamille palvelurakennemalleille vaan jalostaa?kuntapohjaista mallia pidemm?lle ja tarkastelee?palvelurakennetta systeemikokonaisuutena kuntien n?k?kulmasta eli bottom–up sek? huomioiden paradigmamuutos, jonka kuntaratkaisu nykymalliin verrattuna tuottaa. ?

      Ratkaisumallin valmistelussa huomioitiin sen?vaikutukset?sek? vaikuttavuus?ja kustannustehokkuus?k?ytt?m?ll? hy?dyksi olemassa olevaa tutkimustietoa sek? laajaa ja monialaista kuntakent?n n?kemyst?.

      Usein kysytty? ty?llisyyden ratkaisumallista

      Pirstaloituuko palveluj?rjestelm??

      P?invastoin, nykyj?rjestelm? on pirstaleinen ty?voimapalveluiden vastuiden ja yhteensovittamisen n?k?kulmasta. Kuntaratkaisu v?hent?isi toimijoiden m??r?? noin 10 % ja selkeytt?isi palvelurakennetta huomattavasti mm. osaamisen kehitt?misen, ty?nantaja ja yrityspalveluiden sek? koto-palveluiden osalta.

      Onko kunnilla varaa palveluiden j?rjest?miseen?

      Kyll?, valtionosuusrahoituksella varmistetaan, ett? teht?viensiirto ei aiheuta kuntatalouteen lis?menoja. Kunnilla on olemassa elinvoimakannusteet, joiden puitteissa kunnilla on intressi my?s satsata palveluihin omaa rahaa.

      J?hmettyyk? ty?voima paikoilleen?

      Kuntien j?rjest?miss? TE-palveluissa ty?voiman liikkuvuus toteutuu nykyisen kaltaisena. Lis?ksi kunnat voivat edist?? ty?voiman liikkuvuutta monipuolisesti maank?yt?n, asumisen ja asumistuotannon, liikkumisen ja joukkoliikenneratkaisujen edist?misen keinoin, alueen ty?voima-ja koulutustarjontaa kehitt?m?ll?, sek? vetovoimaisuutta sek? sijoittumis-, perhe-ja hyvinvointipalveluita parantamalla. Kohtaantoavoidaan parantaa my?s ty?voimaa liikuttamatta t?iden liikkuessa ty?ntekij?iden sijaan.

      T?m? toteutuu erityisesti tukemalla uudenlaisia ty?n muotoja ja digitaalisia ratkaisuja mm. tietoliikenneinvestoinneilla, et?ty?tiloilla ja ?lykk?iden kaupunkien konsepteilla. My?s jatkuvan oppimisen my?t? alueen ty?voimareservit tulevat paremmin hy?dynnetty?.

      Heikkeneek? yhdenvertaisuus?

      Ei, kuntaratkaisu lis?isi yhdenvertaisuutta palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden n?k?kulmasta. Erityisesti kaikkein vaikeammassa ty?markkina-asemassa olevien henkil?iden mahdollisuudet saada henkil?kohtaista apua paranevat, kun l?hipalvelut on saatavissa kotikunnasta. TE-palveluiden kattavuuden, tiettyjen erityispalveluiden sek? esimerkiksi kielellisten oikeuksien osalta kuntia voitaisiin ohjata my?s lains??d?nn?ll? yhteistoimintaan.

      Miten pienet kunnat selvi?v?t vastuista?

      Kunnat voivat sopia eritasoisten teht?vien hoitamisesta kesken??n. Pienill? kunnilla on mahdollisuus tavoittaa asiakkaansa nykyisi? maakunnallisia palveluita paremmin sek? edist?? asiakkaidensa l?hitukena my?s valtakunnallisten palveluiden k?ytt??. Palveluiden riitt?v? ja monipuolinen saatavuus varmistetaan valtionosuusrahoituksen ja lains??d?nn?n kautta. J?rjest?misratkaisu voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisen v?est?pohjan kokonaisuuksina luontaiset ty?ss?k?yntialueet huomioiden hy?dynt?en kuntalain yhteistoimintamalleja.

      Hakevatko kunnat mallilla vain taloudellista hy?ty??

      Ty?markkinatuen kuntaosuusj?rjestelm? luotiin, jotta kunnat aktivoituisivat erityisesti pidemp??n ty?tt?m?n? olevien palveluidentarjonnassa. Valta ja vastuut eiv?t ole olleet tasapainossa ja kuntien keinovalikoima on rajoittunut vain aktivoiviin palveluihin. TE-palveluiden (toimivalta, asiakastieto, palvelut) my?t? kuntien mahdollisuus puuttua ty?tt?myyteen aiemmassa vaiheessa paranee. Vaikuttavuus lis??ntyy, kun asiakkaille voidaan tarjota nykyist? laajempia palveluketjuja ja -kokonaisuuksia. Ty?voimapalveluiden alueellinen siirto edellytt?? palveluiden uudistamisen lis?ksi my?s ty?tt?myysturvan-ja ty?voimapalveluiden rahoituksen uudistamista. Ty?tt?myysturvan rahoitukseen teht?vien muutosten tavoitteena tulee olla kuntia kannustava ja oikeudenmukainen rahoitusmalli pitk?kestoisen ja pysyv?luonteisen ty?llisyyden edist?miseen.?

      Onko mallissa ajateltu ty?nantajia?

      Kuntaratkaisu parantaa osaavan ty?voiman saatavuutta ja kohtaantoa. T?m? toteutuu mm. hy?dynt?m?ll? ja integroimalla kuntien osaamis-ja koulutustarjonta kokonaisvaltaiseksi osaksi kuntien ty?nhakija-ja ty?nantaja-sek? yrityspalveluja. Kunnat ovat kokonaisvaltaisempia ja strategisempia kumppaneita elinkeinoel?m?lle.

      Voidaanko ty?llisyystoimet ja sote-uudistus yhteensovittaa?

      Ty?llisyyspalveluissa t?rkeint? on asiakaskeskeisyys ja palvelupolkujen suunnittelu niin, ett? yhdyspinnat toimijat ja asiakkaan ei tarvitse mietti?, kuka palvelun j?rjest??. Yhteensovittaminen toteutuu hallinnontasojen yhteistoimintana, kuten t?h?nkin asti. Kuntaratkaisussa koulutus-, ty?nhakija-, ja ty?nantajapalvelut ovat laajasti yksiss? k?siss? ja t?m? parantaa ty?voimapalveluiden vaikuttavuutta.

      Miten yksityist? palvelutuotantoa hy?dynnet??n?

      Kuntaratkaisu lis?isi yksityisen palveluntuotannon roolia, sill? kunta voi satsata my?s omaa rahaansa palveluiden hankintaan. Erityisesti paikallinen palvelutuotanto ja paikallisten yritysten hy?dynt?minen lis??ntynee. Kunnilla on k?yt?ss? my?s monipuoliset hankintamahdollisuudet ja ep?suorat keinot (mm. palvelusetelit, ty?llist?misehto hankintoihin).

      Onko kuntaratkaisu TE-palveluiden loppu?

      TE-palvelut (ml. palvelukonseptit ja br?ndi), henkil?st? ja osaaminen siirtyv?t valtiolta kunnille. Toiminta ei lopu.

      Timo Reina

      Timo Reina

      Varatoimitusjohtaja
      Johtajisto
      +358 9 771 2700

      Korkearesoluutioisia kuvia Flickriss?

      Vastuualueet
      • kuntatalousasiat
      • alue- ja elinkeinoasiat sek? EU:n rakennepolitiikka
      • ty?llisyys ja maahanmuuttoasiat
      • ty?markkina- ja henkil?st?asiat (ml. kehitt?minen ja el?kepolitiikka)
      • yhdyskunta-, tekniikka- ja ymp?rist?asiat
      • kuntakehitys, tuottavuus ja tutkimustoiminta
      • toimitusjohtajan varamies
      Erja Lindberg

      Erja Lindberg

      Kehitt?misp??llikk?
      Elinvoima ja talous -yksikk?, Alueet ja elinkeinot
      +358 9 771 2497, +358 50 381 4096

      Korkearesoluutioisia kuvia Flickriss?
      ?

      Vastuualueet
      • Ty?llisyyspolitiikan valmistelu ja toteuttaminen
      • EU:n ty?llisyyspolitiikka
      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright