春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Vihre? siirtym? alueiden ja kuntien elinvoimaisuuden mahdollistajana??

      vihre? siirtym?

      Kirjoittaja: Mika M??tt?. M??tt? on ilmastonmuutokseen sek? kuntien ja alueiden kest?v?n kehityksen tematiikkaan perehtynyt asiantuntija.?

      Euroopan unioni tavoittelee tulevina vuosina kest?v?n yhteiskuntakehityksen globaalia johtajuutta. Vihre?n kehityksen ohjelmaksi (European Green?Deal) nimetyll? uudella?kasvustrategialla pyrit??n edist?m??n samanaikaisesti sek? EU-alueen talouskasvua ett? ekologisesti ja sosiaalisesti kest?v?? kehityst?. Millaisia kehitt?misen n?kymi? t?m? vihre?ksi siirtym?ksi kutsuttu toimenpidekokonaisuus avaa suomalaisille alueille ja?kunnille? T?h?n kysymykseen etsit??n vastausta Kuntaliiton uudessa artikkelisarjassa.

      Mist? Green?Dealissa?on kysymys???

      Ymp?rist?liiketoiminnan painoarvo on kasvanut viime vuosina vauhdilla globaalin talouden kilpailukykytekij?n?. Kehityksen taustalla vaikuttavat monet globaalit kriisiytyneet kest?vyyshaasteet, kuten ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus, luontokato sek? ekosysteemien pilaantuminen. Tilanteen korjaamisessa tarvitaan koko yhteiskuntaa ja taloutta l?pileikkaavia rakenteellisia uudistuksia, joiden l?pivieminen on nyt nostettu Euroopan unionin uuden kasvustrategian ytimeen.???

      Green Deal?hyv?ksyttiin Euroopan komission toimesta joulukuussa 2019. Kyseess? on massiivinen ohjelmakokonaisuus, jonka tavoitteena “on tehd? EU:sta ilmastoneutraali, oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni resurssitehokas ja kilpailukykyinen”. Green?Deal?koostuu seitsem?st? toimialakohtaisesta kokonaisuudesta, jotka?monilta osin limittyv?t my?s toisiinsa. Kukin osakokonaisuus sis?lt?? vaihtelevan m??r?n erilaisia aloitteita ja toimenpiteit?, joilla sektorikohtaisesti m??ritellyt tavoitteet pyrit??n saavuttamaan. Ohjelman tavoitteita tukevaa poliittista ohjausta tehd??n tulevina vuosina my?s monin lains??d?nt?? ja direktiivej? koskevin uudistuksin.?????

      Green?Dealin?sis?lt?m?t toimialakohtaiset ohjelmat ja niiden keskeiset tavoitteet:??

      • Kest?v? teollisuus: kiertotalouteen perustuvan kest?v?mm?n tuotannon edist?minen?
      • Puhdas energia: hiilivapaan energiantuotannon ja energiatehokkuuden edist?minen?
      • Kest?v? liikkuvuus: liikenteen p??st?jen v?hent?minen (90%?vuoteen 2050 menness?)?
      • Rakentaminen ja kunnostaminen: energiatehokkuuden, kiertotalouden, digitalisaation ja ilmastokest?vyyden edist?minen korjaus- ja uudisrakentamisessa?
      • Pellolta p?yt??n -strategia: ruokaketjun kokonaiskest?vyyden edist?minen (ruokaturvallisuus, ilmastonmuutoksen hillint?, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen)?
      • Ymp?rist?n pilaantumisen torjunta: ilman, veden ja maaper?n pilaantumisen ehk?iseminen?

      Green?Dealin?toimeenpano edellytt?? tulevina vuosina sek? valtavia investointeja ett? mittavaa panostusta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Edetess??n suunnitellusti Green?Deal?merkitsee elinkeinotoiminnan laajamittaista ekologista rakennemuutosta, joka muuttaa voimakkaasti sek? toimialojen keskin?isi? voimasuhteita ett? ty?markkinoiden ammattirakenteita. K?yt?nn?ss? vihre? siirtym? ilmenee tyypillisesti bio- ja kiertotalouteen sek? puhtaaseen?teknologiaan liittyv?n yritystoiminnan ja ty?paikkojen m??r?n kasvuna.??

      On ennakoitavissa, ett? vihre? siirtym? heijastuu tulevina vuosina monin tavoin my?s valtioiden, alueiden ja kaupunkiseutujen keskin?isiin kilpailukykyasetelmiin. N?in siit?kin huolimatta, ett? siirtym? pyrit??n toteuttamaan oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden periaatteita noudattaen. Toisaalta uudistuksiin kanavoitava runsas rahoitus avaa periaatteessa kaikille muutoskyvykk?ille alueille hyvi? mahdollisuuksia rakenteelliselle uudistumiselle ja kest?v?n elinvoimaisuuden vahvistamiselle.???

      Mit? vihre? siirtym? merkitsee suomalaisten alueiden ja kuntien elinvoimalle???

      Kuntaliiton uudessa vaiheittain julkaistavassa artikkelisarjassa avataan suomalaisten alueiden n?kymi? vihre??n siirtym??n liittyen nelj?ss? maakunnassa; Etel?-Karjalassa, Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Maakunnat on valittu harkinnanvaraisesti niin, ett? mukana on sek? elinkeinorakenteeltaan ett? maantieteelliselt??sijainniltaan erilaisia aluekokonaisuuksia.

      Vihre?n siirtym?n tematiikkaa l?hestyt??n artikkeleissa ensisijaisesti elinkeinoel?m?n ekologisena rakennemuutoksena, jossa erilaisten ymp?rist?liiketoiminnan muotojen suhteellinen painoarvo aluetaloudessa kasvaa. Lis?ksi tarkasteluun on otettu mukaan my?s energia- ja liikennej?rjestelmien kest?vyyden kehitt?miseen liittyvi? n?k?kulmia.

      Artikkelien l?hestymistapa on enemm?nkin laadullinen kuin m??r?llisiin tilastofaktoihin pohjautuva. Osaltaan t?m? johtuu siit?, ett? vihre?n siirtym?n todentaminen elinkeinorakenteessa on tilastollisesti viel? toistaiseksi varsin haastavaa. Tilastollista seurantaa vaikeuttaa etenkin se, ett? vihre?? siirtym?? edist?v? ymp?rist?liiketoiminta on hajautunut moniin eri toimialaluokkiin. Lis?ksi ymp?rist?liiketoimintaa toteutetaan yrityksiss? vaihtelevin tavoin sek? p??- ett? sivutoimisesti.???

      Alueellisten tarkastelujen t?rkeimpin? tietol?htein? ovat toimineet asiantuntijahaastattelut, jotka on kohdistettu maakuntaliittojen ja ELY-keskusten viranhaltijoille sek? seutu- ja kuntatasolla toimiville elinkeinoel?m?n kehitt?jille. Haastattelujen avulla on haluttu ker?t? tietoa etenkin siit?, miten elinkeinorakenteen vihertyminen n?ytt?ytyy t?ll? hetkell? eri maakunnissa. Lis?ksi haastatteluissa on koottu aluekehityksen asiantuntijoiden n?kemyksi? omien alueidensa muutoskyvykkyydest? vihre?n siirtym?n etenemiseen liittyen.?

      Open all

      Etel?-Karjala panostaa ymp?rist?teknologian osaamiseen

      Monimuotoiset j?rvimaisemat ja valtakunnan rajan l?heisyys ovat Etel?-Karjalaa vahvasti m??ritt?vi? piirteit?. Alueen elinkeinorakenteessa mets?- ja kaivannaisteollisuudella on ollut perinteisesti iso merkitys. Uutta kasvua on n?k?piiriss? erityisesti s?hk?teknologisen osaamisen vauhdittamana. Maakunnan elinkeinopolitiikan vahvuuksiin lukeutuu my?s kehitt?j?toimijoiden tiivis verkostomainen yhteisty?.

      Etel?-Karjala on osa Kaakkois-Suomen mittavaa mets?teollisuuden keskittym??. Maakunnassa sijaitsevat mets?teollisuuden tuotantoyksik?t k?ytt?v?t huomattavan osan kaikesta Suomen mets?teollisuuden k?ytt?m?st? raakapuusta. Alueen mets?teollisuuden tuotannossa uusien tuoteinnovaatioiden merkitys on ollut viime vuosina selv?ss? kasvussa. UPM:n Kaukaan tehtaan yhteydess? toimiva biojalostamo on toiminut kansainv?lisen? edell?k?vij?n? sellun valmistuksen sivutuotteena syntyv?n m?nty?ljyn jalostamisessa biopolttoaineeksi. Stora Enson Imatran tehtailla tuotekehitysty?t? on tehty erityisesti nanoselluun ja ligniinin jatkojalostukseen pohjautuvien innovaatioiden osalta.

      Mets?teollisuuden prosessien ja tuotantosuuntien uudistumisesta huolimatta teollisten ty?paikkojen m??r? on v?hentynyt Etel?-Karjalassa kuluvalla vuosituhannella merkitt?v?sti. Kehitys ei ole johtunut niink??n kokonaisten tehtaiden sulkemisista vaan p??s??nt?isesti tuotannon tehostamistoimista ja yksitt?isten tuotantolinjojen sulkemisista. Maakunnan yritysten kokorakenne on t?ll? hetkell? varsin polarisoitunut; alueella on muutamia suuria teollisia toimijoita ja toisaalta iso m??r? pien- ja mikroyrityksi?. Elinvoimaisuuden vahvistamiseksi alueella pyrit??n lis??m??n erityisesti kasvuhakuisten, kansainv?lisille markkinoille t?ht??vien keskisuurten yritysten m??r??.

      Ymp?rist?liiketoiminnan edist?minen on nostettu Etel?-Karjalassa elinkeinopoliittisen kehitt?misen k?rkiteemaksi. Maakunnan kovat ilmastopoliittiset tavoitteet tukevat luontevasti ymp?rist?osaamiseen nojaavaa elinkeinopoliittista kehitt?mist?. Etel?-Karjala tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuoteen 2030 menness?, viisi vuotta kansallista tavoiteaikataulua aiemmin. Paljon alueen sitoutumisesta ymp?rist?teemoihin kertoo sekin, ett? maakunnan keskuskaupunki Lappeenranta voitti viime syksyn? Euroopan vihreimm?n kaupungin tittelin Euroopan komission j?rjest?m?ss? kilpailussa (European Green Leaf 2021).

      Yliopisto ja uudistunut ammattikorkeakoulu tuovat alueelle veto- ja pitovoimaa

      Lappeenrannassa yliopiston rooli elinkeinopoliittisessa kehitt?misess? on ollut jo pitk??n varsin t?rke?. Tekniikan ja talouden tutkimukseen ja opetukseen erikoistunut korkeakoulu on kantanut vuodesta 2018 alkaen nime? Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (LUT). Hieman yli vuosi sitten Lappeenrantaan syntyi my?s kahden autonomisesti toimivan korkeakoulun konserni, kun Saimaan ja Lahden ammattikorkeakoukut yhdistyiv?t LAB-ammattikorkeakouluksi ja siirtyiv?t LUT:n omistukseen. Kahdessa kaupungissa toimivassa uudessa korkeakoulukeskittym?ss? on yhteens? n. 13 000 opiskelijaa ja 1400 asiantuntijaa.

      Etel?-Karjalan liiton vt. aluekehitysjohtaja Laura Peuhkuri uskoo, ett? uusi ammattikorkeakoulu avaa isoja mahdollisuuksia alueen ymp?rist?osaamisen vahvistamiseen entisest??n. “Koulutustarjonnan muodostama yhteispaletti Lahden kanssa on hyvin kiinnostava”, sanoo Peuhkuri. Erityisesti LAB:n Lahden kampuksen kiertotalousosaamiselle h?n uskoo l?ytyv?n l?hivuosina runsaasti k?ytt?? my?s Etel?-Karjalassa.???

      Vahvan erikoistuneen osaamisprofiilin omaava yliopisto on luonut Lappeenrannan seudulle arvokasta aluekehityksellist? pitovoimaa. T?m? on n?kynyt selv?sti useissa viime vuosina alueelle kohdistuneissa kansainv?lisiss? yrityskaupoissa, joissa iso ulkomainen toimija on ostanut paikallisen kasvuyrityksen. “N?m? maailmanluokan yritykset ovat tehneet isoja investointeja alueelle ja my?s ty?llist?neet noususuhdanteisesti”, Laura Peuhkuri toteaa. Hyv? esimerkki t?st? on ?lykk?it? s?hk?isi? voimansiirtoj?rjestelmi? tekev?n Visedo Oy:n myynti muutama vuosi sitten globaaleilla markkinoilla toimivalle tanskalaiselle Danfoss-konsernille. “Alueella olevan teknisen osaamisen ja yliopistoyhteisty?n ansiosta ei ole yleens? v?lit?nt? riski?, ett? uuden omistajan my?t? toiminnot h?vi?isiv?t jonnekin”, Peuhkuri toteaa.?

      S?hk?teknologian ja vetytalouden osaaminen ovat Etel?-Karjalan vahvuuksia

      ?lykk??n s?hk?teknologian osaaminen n?yttelee isoa roolia maakunnan elinkeinopoliittisissa kehitt?mistavoitteissa. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu onkin valinnut vihre?n s?hk?ist?misen ekosysteemisopimuksensa k?rkiteemaksi. Tavoitteena on, ett? seudusta muodostuu alkavan rakennerahastokauden aikana yh? merkitt?v?mpi vihre?n s?hk?ist?misen innovaatiokeskittym?.

      Lappeenrannan-Imatran ekosysteemisopimuksen keskeisi? teemoja ovat s?hk?teknisten j?rjestelmien energiatehokkuuden parantaminen, hiilineutraalien synteettisten ja biopolttoaineiden tuotantomenetelmien (P2X) edist?minen, ?lykk?iden kulutusjoustavien s?hk?verkkojen rakentaminen sek? pieniin modulaarisiin kaukol?mp?reaktoreihin (Small Modular Reactor, SMR) perustuvan ekosysteemin kehitt?minen. Etenkin P2X-teknologioihin kytkeytyy tulevaisuudessa valtavan suuri kehitt?mispotentiaali, kun energian ja ruoan tuotantoon etsit??n uusia kest?vi? ratkaisuja globaalilla tasolla.

      Etel?-Karjalassa ?lykk??n s?hk?teknologian kasvupotentiaalin lunastamiselle on olemassa hyv?t l?ht?kohdat. Yksi t?rke? kehitt?misty?n resurssi on LUT:ssa sijaitseva ?lykk?iden koneiden laboratorio, jossa voidaan kehitt?? erityisesti liikkuvien ty?koneiden ja teollisten prosessien energiatehokkuutta ja automaatiota. My?s isot kansainv?liset teolliset toimijat kuten Danfoss ja japanilainen Yaskawa Electric Corporation ovat viritelleet seudulle s?hk?tekniseen testaukseen liittyvi? investointeja. Lappeenrannan kaupungin kehitysp??llikk? Markku M?ki-Hokkonen pit?? t?rke?n?, ett? julkisten ja yksityisten s?hk?teknologian testausymp?rist?jen v?lille luodaan synergiaa. “Varsinkin testausinfran ja sen palvelujen markkinointiin liittyv? yhteisty? vahvistaisi entisest??n kehitysymp?rist?n kansainv?list? houkuttelevuutta”, h?n sanoo.

      LUT:n, energiayhti? ST1:n ja teknologiayhti? W?rtsil?n yhteisty?ss? laatimassa selvityksess? visioidaan vetyteknologian avaamia kehitysmahdollisuuksia. Niin kutsutun Power-to-X (P2X) -teknologian perusideana on muuttaa s?hk?? toiseen energiamuotoon, kaasuksi tai nesteeksi ja tarvittaessa takaisin s?hk?ksi. Alalla on potentiaalia tarjota toimivia ratkaisuja puhtaaseen energiantuotantoon ja raivata samalla tiet? Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiselle. Jos asiat etenev?t suotuisesti, alalle voi avautua my?s huikeat globaalin tason vientin?kym?t.

      Vetyteknologian tuotannollisten l?pimurtojen toteutumiseksi kaikkien osatekij?iden on kuitenkin loksahdettava kohdalleen. Esimerkiksi P2X-teknologiaan pohjautuvien energiantuotantomuotojen k?ytt??notto odottaa viel? lains??d?nn?n p?ivitt?mist?.? “Yhteiskunnassa halutaan ymm?rrett?v?sti ohjata n?it? isoja nopeasti kehittyvi? asioita hallitusti”, sanoo Laura Peuhkuri. “Mutta toisaalta teknologista kehityst? ei kuitenkaan saisi liikaa jarruttaa”, h?n pohtii. Toinen kriittinen kysymys maakunnan isojen kehitt?mishankkeiden l?piviemisess? on Peuhkurin mukaan rahoittajien k?rsiv?llisyys. “Uuden luomisessa tarvitaan ennen kaikkea oikea-aikaista ja k?rsiv?llist? rahoituspohjaa”, h?n tiivist??.

      Verkostosta voimaa kehitt?misty?h?n

      Maakunnassa on toiminut jo l?hes vuosikymmenen ajan energia- ja ymp?rist?alan yritysverkosto Greenreality Network. Lappeenrannan kaupungin koordinoima verkosto kokoaa yhteen maakunnan alueella toimivia energia- ja ymp?rist?alan yrityksi?, tutkimus- ja koulutuslaitoksia sek? kuntia. T?h?n menness? verkostoon on liittynyt jo l?hes 50 toimijaa. Verkoston toiminnan ja kehitt?misen suuntaviivoista p??tt?? 12-henkinen ohjausryhm?, jonka toimintakausi on kolmevuotinen.

      Green Reality Networkin toiminnan yhten? keskeisen? tavoitteena on edist?? ymp?rist?liiketoimintaa tukevia ison mittakaavan investointihankkeita Etel?-Karjalan alueella. T?ll? hetkell? suunnitelmia on vireill? erityisesti uusiutuvan energian tuotannon kehitt?miseen sek? P2X-teknologialla tuotettujen synteettisten polttoaineiden tuotantoon. Agendalla ovat my?s s?hk?teknologisten testausymp?rist?jen vahvistaminen sek? uusiutuvan energian varastoinnissa tarvittavien isojen akkujen kehitysty?.???

      Verkoston toiminnassa alusta alkaen mukana ollut kehitysp??llikk? M?ki-Hokkonen on tyytyv?inen verkoston vahvistumisesta ja sen toimijoiden aktiivisuudesta. Samalla h?n kuitenkin painottaa, ett? verkoston kyvykkyyden kehitt?minen nopeasti muuttuvassa liiketoimintaymp?rist?ss? on jatkuva haaste. “Keskeisi? asioita verkoston kehitt?misess? ovat yhteisen n?kemyksen ja tahtotilan vahvistaminen, ulkoisen viestinn?n kehitt?minen ja edunvalvonta”, sanoo M?ki-Hokkonen. Menestyminen kovassa kansainv?lisess? kilpailussa suuryritysten investoinneista vaatii h?nen mukaansa alueilta ja kaupungeilta ennen kaikkea aktiivista otetta ja prosessien edist?miseen liittyv?? ketteryytt?.

      Ymp?rist?liiketoiminnan tilastointia kehitet??n seurannan tueksi?

      Etel?-Karjalan maakuntakeskuksessa ymp?rist?liiketoiminnan kehitt?miselle on asetettu my?s konkreettisia m??r?llisi? tavoitteita. Lappeenrannan kaupunkistrategiaan on kirjattu tavoite 800:n uuden energia- ja ymp?rist?alan ty?paikan syntymisest? vuoteen 2033 menness?. Tavoitteen toteutumista pyrit??n seuraamaan aktiivisesti ymp?rist?liiketoiminnan tilastoinnin avulla. Seuranta on kuitenkin haasteellista, koska kyseess? ei ole erillinen toimialaluokka. Arviointia vaikeuttaa my?s se, ett? ymp?rist?liiketoiminnaksi luokiteltava toiminta voi olla yrityksiss? vaihtelevissa suhteissa sek? p??- ett? sivutoimista.

      Haasteista huolimatta Lappeenrannan kaupunki on ollut aloitteellinen ymp?rist?liiketoiminnan tilastoinnin kehitt?misess?. Kaupungin kehitysp??llikk? M?ki-Hokkosen idean pohjalta LUT:ssa valmistui v. 2017 diplomity?, jossa kehitettiin metodologista ty?kalua ymp?rist?liiketoiminnan keskeisten tunnuslukujen laskemiseksi aluetasolla. EU:n ymp?rist?tilinpidon k?sikirjaan pohjautuvassa menetelm?ss? eri toimialaluokkien ymp?rist?liiketoiminnan aluetasoinen volyymi lasketaan kertoimien avulla. Kertoimien m??rityksen perusteena toimivat Tilastokeskuksen ymp?rist?liiketoiminnan tilasto ja yritystoimitilasto. Ty?n tuloksena saatiin selville, ett? ymp?rist?liiketoiminta ty?llisti Etel?-Karjalan maakunnassa 12% ty?voimasta vuoden 2016 tilastoaineistoihin pohjautuen.

      Alueellista ymp?rist?liiketoimintaa mittaava menetelm? on osoittautunut M?ki-Hokkosen mukaan kaupungin strategisten tavoitteiden seurannan kannalta k?ytt?kelpoiseksi. Ty?kalun merkitt?vin heikkous on se, ett? tausta-aineistona k?ytett?v?t Tilastokeskuksen tilastot p?ivittyv?t vain vuosittain. T?st? syyst? menetelm? ei tarjoa riitt?v?n tuoretta tietoa operatiiviselle kehitt?mistoiminnalle. M?ki-Hokkonen uskoo, ett? ymp?rist?liiketoiminnan tilastoinnin menetelm?t kehittyv?t l?hitulevaisuudessa nopeasti niin Suomessa kuin EU-tasollakin. “Meill? l?hdettiin liikkeelle omista l?ht?kohdista ja tarpeista. Nyt n?ytt?? silt?, ett? oltiin v?h?n etunojassa t?ss? asiassa”, h?n toteaa.

      V?est?kehitys ja osaavan ty?voiman saatavuus haastavat Etel?-Karjalaa

      Tilastokeskuksen v?est?ennusteen mukaan Etel?-Karjalan v?est?kehitys on tulevina vuosikymmenin? selv?sti negatiivinen. Vuosien 2018 ja 2040 v?lisen? aikana maakunnan v?kiluvun ennakoidaan supistuvan per?ti 16 600:lla henkil?ll?. Suurimmat tekij?t v?est?n v?henemisen taustalla ovat v?est?n ik??ntyminen, syntyvyyden voimakas laskeminen sek? negatiivinen muuttoliike. Huolestuttavasta trendist? kertoo paljon my?s se, ett? alueen ty?ik?inen v?est? supistui vuosien 2007-2018 v?lisen? aikana yli 10 000 henkil?ll? (-11,7%).

      Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen strategiap??llikk? Hanna Kailasto pit?? osaavan ty?voiman saatavuutta Etel?-Karjalan kannalta yhten? olennaisen t?rke?n? menestystekij?n?. “V?est?mme my?s vanhenee t?ll? hetkell?, joten ty?voimaa tarvitaan tulevaisuudessa kipe?sti”, h?n toteaa. T?rkein? l??kkein? n?ihin haasteisiin h?n n?kee sek? jatkuvaan elinik?iseen oppimiseen panostamisen sek? uusien osaajien houkuttelemisen alueelle. “Meill? on varmasti osaamisen kehitt?misen paikka siin?, miten t?t? vihre?? l?hestymiskulmaa voitaisiin nostaa paremmin esille erilaisissa liiketoimintamalleissa”, sanoo Kailasto.

      Vihre??n siirtym??n tarjolla olevaa kehitt?misrahoitusta Kailasto suuntaisi erityisesti ymp?rist?liiketoimintaan suuntautuvien startup-yritysten innovaatioiden kehitt?miseen sek? kansainv?listymisen edist?miseen. H?n n?kee Etel?-Karjalassa hyvi? mahdollisuuksia my?s kest?vien logististen ratkaisujen kehitt?misess? niin rajaliikenteen kuin Saimaan vesiliikenteenkin osalta. Kailaston mukaan ulkomaisten osaajien rekrytoinnissa alueelle voidaan toisinaan t?rm?t? jonkinasteiseen kielikynnykseen. “Kaikki suomalaisyritykset eiv?t ole valmiita palkkaamaan henkil?it?, jotka eiv?t osaa suomea lainkaan”, h?n sanoo.

      Kiertotalous uusien mahdollisuuksien avaajana

      Nopeasti kehittyv?t kiertotalousratkaisut ovat n?kyv?sti esill? my?s Etel?-Karjalan elinkeinotoiminnassa. Maakunta on mukana Suomen ymp?rist?keskuksen koordinoimassa mittavassa Circwaste -hankkeessa. Vuonna 2016 k?ynnistyneen seitsenvuotisen hankkeen tavoitteina on edist?? materiaalivirtojen tehokasta k?ytt??, j?tteen synnyn ehk?isy? ja materiaalien kierr?tyst?. Etel?-Karjalassa hankkeen keskeisen? kehitt?miskohteena on ollut j?tteiden uudelleenmaterialisointia toteuttavan pilottilaitoksen k?ynnist?minen. Kompotek Oy:n ja Wimao Oy:n kehitt?m?n laitoksen ensimm?inen yksikk? k?ynnisti toimintansa vuonna 2019 Kukkuroinm?en j?tteiden k?sittelykeskuksessa. Kehitetyn prosessiteknologian avulla laitos tuottaa sekalaisesta muovij?tteest? komposiittituotteita erilaisiin k?ytt?tarkoituksiin. Laitoksessa hy?dynnett?v?n teknologian suurimpia etuja ovat tuotannossa hy?dynnett?vien kierr?tysmateriaalien monipuolisuus sek? tuotantoprosessin aiheuttaman vesi- ja hiilijalanj?ljen pieni koko.??

      Viime vuosina Etel?-Karjalassa on ollut meneill??n my?s toinen merkitt?v? kiertotalouden edist?miseen t?ht??v? hanke. Euroopan aluekehitysrahastosta p??osin rahoituksensa saanut kolmevuotinen Urban Infra Revolution -hanke p??ttyi viime syksyn?. Laajan toimijajoukon yhdess? toteuttamassa hankkeessa etsittiin uusia ratkaisuja kierr?tysmateriaaleihin pohjautuvien kaupunkirakentamisen tuotteiden valmistukseen. T?rkeimp?n? kehitt?miskohteena olivat erilaisista teollisuuden sivuvirroista valmistetut betonia korvaavat biokomposiittirakenteet, joiden valmistuksessa hy?dynnettiin mm. 3D-tulostusteknologiaa.????

      Saimaalla panostetaan matkailun kest?vyyteen

      Etel?-Karjalan elinkeinorakenteessa matkailun merkitys on ollut jo pitk??n hyvin merkitt?v?. Etenkin etel?isen Saimaan alueen vetovoima ja valtakunnan rajan l?heisyys ovat ruokkineet viime vuosina maakunnan matkailutoimialan kasvua. Koronapandemian aiheuttamasta rajusta notkahduksesta matkailun kehitt?misess? pyrit??n katsomaan vahvasti eteenp?in. T?rke?ksi kehitt?misteemaksi Saimaan alueen matkailun kehitt?misess? on nostettu erityisesti kest?v?n ja turvallisen luonto- ja liikuntamatkailun kehitt?minen. Keskeisi? kehitt?miskohteita aiheeseen liittyen ovat etenkin Saimaa Geopark sek? Saimaan saaristoreitti.?

      Etel?-Karjalassa isoja odotuksia liittyy my?s koko Saimaan alueen mittavaan yhteishankkeeseen, Saimaa-ilmi?2026:een.? Usean it?suomalaisen maakunnan ja niiden keskuskaupunkien yhteisen ponnistuksen tavoitteena on nostaa Savonlinna Euroopan kulttuurip??kaupungiksi vuonna 2026. Ainutlaatuisen luonnonymp?rist?n rinnalla yhteisess? markkinoinnissa on tarkoitus nostaa esille alueen kulttuurista p??omaa.

      Laura Peuhkurin mukaan kulttuurista n?k?kulmaa pyrit??n tuomaan jatkossa muutenkin aiempaa n?kyv?mmin esille maakunnan kehitt?misess?. Kest?v?st? kehityksess? k?yt?v?ss? keskustelussa kulttuuri on j??nyt h?nen mukaansa etenkin ekologisen ja taloudellisen tematiikan jalkoihin. Nyt koronapandemian keskell? olisi Peuhkurin mukaan korkea aika keskustella aiempaa laajemmin kulttuurin merkityksest? alueiden ja koko yhteiskunnan kehitt?misess?. “Kyse on toimintakulttuurin, el?m?ntapojen ja kulttuuristen valintojen uudistumisesta”, h?n sanoo. Peuhkurin mukaan n?it? teemoja aiotaan pohtia syv?llisemmin Etel?-Karjalan uuden maakuntaohjelman laatimisen yhteydess?.

      Lis?tietoja:

      Laura Peuhkuri, aluekehitysp??llikk?, Etel?-Karjalan liitto,?laura.peuhkuri(a)ekarjala.fi,?p. 040?631 5970

      Kirjoittaja:?

      Mika M??tt?, p. 0400 244 474, maatta.mika(a)outlook.com

      Lis?tietoja Kuntaliitossa:

      Annukka M?kinen, kehitt?misp??llikk?, Kuntaliitto, p. 040 594 1252, annukka.makinen(a)kuntaliitto.fi

      ?

      Varsinais-Suomessa puhdas teknologia, kiertotalous ja ruokaketjun kest?vyys ovat vihre?n siirtym?n ydinteemoja

      Varsinais-Suomi tunnetaan viljavista peltovainiosta, ainutlaatuisesta saaristosta sek? Suomen vanhimman kaupungin arvovaltaa henkiv?st? Turun kaupungista. Maakunnan elinkeinotoiminnassa vihre?n siirtym?n n?k?kulmat ovat n?kyv?sti esill? monilla eri toimialoilla. Kest?v??n kasvuun t?hd?t??n etenkin valmistavan teollisuuden tuotekehitysty?ss?, kiertotalous- ja energiaratkaisujen edist?misess? sek? ruokaketjun kehitt?misess?.?

      Varsinais-Suomen vetovoima on ollut 2000-luvulla varsin hyv?. Tilastokeskuksen v?est?ennusteen mukaan on mahdollista, ett? runsaasta positiivisesta nettomuutosta nauttiva maakunta saavuttaa puolen miljoonan asukkaan rajan 2030-luvun loppuun menness?. Kasvavasta v?est?st? huolimatta alueen yrityksiss? on koettu 2010-luvun loppuvuosina ajoittain ankaraakin ty?voimapulaa. Tilanteen taustalla oli usealla eri toimialalla l?hes yht?aikaisesti koettu vahva noususuhdanne, jonka seurauksena ty?voiman kysynt? kasvoi lyhyell? ajanjaksolla eritt?in voimakkaasti.

      Varsinais-Suomen aluetaloudessa vientiteollisuuden rooli on ollut historiallisesti eritt?in merkitt?v?. Alueen raskaan teollisuuden kehityst? ovat aikojen saatossa ruokkineet sek? otollinen merellinen sijainti ett? alueen vahvat tutkimus- ja koulutusinstituutiot. Vientiyritysten kilpailukyvyn s?ilytt?minen on ep?ilem?tt? Varsinais-Suomen menestymisen avaintekij? my?s tulevaisuudessa. T?ll? hetkell? etenkin telakka- ja autoteollisuudessa sek? erilaisten koneiden ja laitteiden valmistuksessa puhtaan teknologian innovaatiot tuovat alueen yrityksille merkitt?v?? kansainv?list? kilpailuetua. Vihre?n siirtym?n merkitys kasvaa nopeasti my?s muilla maakunnan perinteisesti vahvoilla toimialoilla, kuten kemian teollisuudessa ja ruoantuotannossa.

      Telakkateollisuudessa haetaan kilpailukuyky? kest?vist? innovaatioista

      Turun telakalla vaalitaan l?hes kolmen vuosisadan mittaista laivanrakennuksen perinnett?. Nykyisin saksalaisomisteinen Meyer Turku Oy ty?llist?? Pernon telakka-alueella noin 2000 ty?ntekij??. Koko mittava alihankkijaverkosto mukaan lukien toimialan ty?ntekij?m??r? on kuitenkin huomattavasti suurempi; arvion mukaan telakka-alan verkosto ty?llist?? alueella jopa 10 000 ihmist?. Viime vuosina telakan vahva tilauskanta on luonut uskoa alan menestymisen jatkumiseen my?s tulevaisuudessa. Koronapandemia on kuitenkin tuonut synkki? pilvi? my?s Meyer Turun tulevaisuuden n?kymiin. Tilauskantaan liittyvien aikataulumuutosten seurauksena tuotanto ei ole toiminut viime aikoina t?ydell? teholla, eik? lomautuksiltakaan ole kokonaan v?ltytty.

      Laivaliikenteen aiheuttaman ymp?rist?kuormituksen v?hent?minen on t?ll? hetkell? hyvin ajankohtainen teema. Esimerkiksi kansainv?linen merenkulkuj?rjest? (IMO) tavoittelee laivaliikenteen p??st?jen puolittamista vuoden 2008 tasosta vuoteen 2050 menness?. Meyer Turku Oy on toiminut edell?k?vij?n? etenkin nesteytetyn maakaasun (LNG) hy?dynt?misess? matkustajalaivojen polttoaineena. LNG-laivat tuottavat perinteisiin raskasta poltto?ljy? k?ytt?viin laivoihin verrattuna 20% v?hemm?n hiilidioksidip??st?j?. Rikkidioksidi- ja pienhiukkasp??st?j? LNG laivat eiv?t tuota k?yt?nn?ss? lainkaan, typpioksidinkin osalta p??st?jen m??r? on 90% alhaisempi perinteisiin laivoihin verrattuna.

      Turun telakkateollisuudessa on tehty viime vuosina varsin huomattavia T&K-panostuksia laivateknologian kest?vien ratkaisujen edist?miseksi. Ne liittyv?t esimerkiksi puhtaiden k?ytt?voimaratkaisujen ja ?lykk?iden laivausmenetelmien kehitt?miseen. Alan jatkuvan kehityksen takaamiseksi Turku Business Region toteuttaa Maritime Growth -kasvuohjelmaa, jolla edistet??n alan veturi- ja kasvuyritysten yhteisty?t?. Turku Science Park Oy:n toimitusjohtaja Niko Kyyn?r?inen painottaa, ett? puhtaan teknologian osaaminen on jatkossakin keskeinen edellytys alueen laivanrakennusalan tulevaisuuden kannalta. “Suomalainen meriteollisuus p?rj?? vain, jos se pystyy luomaan uusia kest?vi? innovaatioita”, h?n toteaa.

      ?lyk?s s?hk?istyminen on autojen ja koneiden valmistuksen megatrendi

      Telakkateollisuuden ohella vientiteollisuuden vire on ollut Turun seudulla viime vuosina muiltakin osin varsin hyv?. Niko Kyyn?r?isen mukaan tilanteen taustalla n?kyv?t selv?sti seudulla tehdyt vahvat panostukset T&K-toimintaan. Maakuntien v?lisess? vertailussa Varsinais-Suomi on noussut joitakin vuosia sitten Business Finlandin my?nt?mien TKI-rahoitusten bruttovolyymissa toiselle sijalle heti Uudenmaan j?lkeen.

      Varsinaissuomalaisen teollisen ymp?rist?osaamisen k?denj?lki n?kyy t?ll? hetkell? vahvasti esimerkiksi autoalan s?hk?istymiskehityksess?. Uudessakaupungissa p??konttoriaan pit?v? Valmet Automotive Oy tekee eri autonvalmistajille aktiivista tuotekehitysty?t? mm. tulevaisuuden robottiautoihin sek? itsen?isesti liikkuviin henkil?kuljettimiin liittyen. Lis?ksi yritys valmistaa sek? autoja ett? s?hk?ajoneuvoissa tarvittavia akkuja ja muita komponentteja. Vuoden 2021 lopulla akkutuotannon kapasiteetti kasvaa huomattavasti, kun Valmet Automotive k?ynnist?? akkujen tuotannon nykyisen Salon akkutehtaan ohella my?s Uudessakaupungissa.?

      ?lykk??seen s?hk?istymiseen ja mobiiliteknologiaan liittyv?t innovaatiot ovat siivitt?neet my?s muita varsinaissuomalaisia yrityksi? globaalin kehityksen k?rkijoukkoon. Hyv? esimerkki t?st? on kaivosalan laitevalmistaja Sandvik, joka tuottaa yhteisty?ss? Nokian ja Telian kanssa 5G-teknologiaan pohjautuvia itse- ja et?ohjautuvia j?rjestelmi? alan toimijoille. Yrityksen tuotekehityksess? panostetaan vahvasti my?s kaivoksissa k?ytett?vien koneiden energianl?hteiden puhtauteen sek? energiatehokkuuden parantamiseen.?

      Kiertotalousratkaisut ja vesiteknologian osaaminen ovat Varsinais-Suomen vahvuuksia

      Uusilla kiertotalousratkaisuilla on Varsinais-Suomessa eritt?in t?rke? rooli sek? elinkeinojen kehitt?misess? ett? ymp?rist?- ja ilmastopolitiikassa. Maakunnallisiin kiertotalouden teemoihin ja ajankohtaisiin kehitt?mistoimenpiteisiin voit tutustua tarkemmin t??ll?. Bio- ja kiertotalouteen liittyv?n osaamisen ja yritystoiminnan kehitt?minen on my?s yksi Turun seudun viidest? k?rkialasta. T?rke? ajuri seudun kiertotalouden kehitt?miselle on my?s Turun kaupungin asettama hiilineutraaliustavoite vuodelle 2029.

      Turun kaupungin koordinoimassa ja Sitran rahoittamassa Circular Turku -hankkeessa valmistellaan parhaillaan alueellista resurssiviisauden ja kiertotalouden tiekarttaa, joka valmistuu tulevan kev??n aikana. Circular Turku-hankkeessa tunnistetaan keskeiset kiertotaloutta edist?v?t toimenpidekokonaisuudet sektoreittain ja aktivoidaan toimijoita edist?m??n niiden toteuttamista. Tavoitteena on ett?, tiekarttaty?skentelyss? luotavaa kiertotalouden kehitt?misen toimintamallia voidaan skaalata my?s muiden kuntien ja kaupunkien k?ytt??n niin Suomessa kuin kansainv?lisestikin.

      Varsinais-Suomessa yhden t?rke?n innovaatio- ja yhteisty?alustan kiertotalouden kehitt?miselle? muodostaa Smart Chemistry Park. Turku Science Park Oy:n vet?m?n? Raisiossa toimiva yrityspuisto vauhdittaa kemian teollisuuteen kytkeytyv?n kiertotalouden kehitt?mist?. Smart Chemistry Parkissa toimii t?ll? hetkell? 14 kiertotalousalan yrityst?. Toimintaan kytkeytyy seudullisesti huomattavasti suurempi m??r? yrityksi?, yhteens? noin sata toimijaa. Alan innovaatioille on nopeasti kasvavaa kysynt?? monella valmistavan teollisuuden osa-alueella, kuten esimerkiksi metalli- ja energiateollisuudessa, paperi- ja pakkaustuotteiden valmistuksessa sek? rakennusalalla.

      Kiertotalous- ja energiateemojen parissa Varsinais-Suomen liitossa ty?skentelev? erikoissuunnittelija Aleksis Klap toivoo, ett? vihre?n siirtym?n edist?miseksi tarjolla olevat rahoituskanavat avaisivat mahdollisuuksia keskisuuriin, parin kolmen miljoonan euron kiertotalousinvestointeihin. Niit? voitaisiin kohdistaa konkreettisiin kokeiluihin ja pilotteihin, joissa piilee potentiaalia uusien kiertotalousratkaisujen k?ytt??nottoon my?s isommassa mittakaavassa. Klapin mukaan yksi hyv? esimerkki t?m?nkaltaisesta investoinnista on Paimioon valmistunut pienen kokoluokan tekstiilien kierr?tyslaitos, jossa k?ytetyt ratkaisut ovat skaalattavissa my?s muualle. Laitoksen perustamisen taustalla olevaan tekstiilialan kiertotaloutta edist?v??n Telaketju-hankekokonaisuuteen voit tutustua t??ll?.????

      Niko Kyyn?r?isen mukaan alueen teollisuuden sivuvirtoihin liittyv?t kiertotalouden liiketoimintapotentiaalit tunnistetaan yleisesti ottaen jo varsin hyvin. Ratkaisujen kaupallistamista ei kuitenkaan h?nen mukaansa haluta tehd? kiirehtien, koska liiketoimintaketjujen t?ytyy olla kaikilta osin kest?v?ll? pohjalla. “Hinnan ohella sivuvirralle pit?? olla my?s ostajat ja markkinat”, h?n muistuttaa. “Esimerkiksi tekstiilien kierr?tyksen osalta tilanne on arviomme mukaan se, ett? teollisen luokan kiertotalouslaitoksia syntyy alalle pohjoismaihin vain yksi, ei sen enemp??”, toteaa Kyyn?r?inen. H?nen visionaan on, ett? tuo yksi laitos voisi hyvinkin sijoittua tulevaisuudessa Turkuun.

      Varsinais-Suomessa korkea teknologinen osaaminen ja kiertotalouden edist?minen n?kyv?t vahvasti alueen vesi- ja j?tevesihuollon ratkaisuissa. Turun seudun vesi Oy:n k?ytt?m? menetelm? tekopohjaveden valmistuksessa edustaa globaalin tason k?rkiosaamista. My?s j?teveden puhdistuksesta vastaavassa Turun seudun puhdistamo Oy:ss? hy?dynnet??n edistyneit? kiertotalouden teknologioita. Niiden ansiosta j?tevesien puhdistus tuottaa esimerkiksi huomattavan m??r?n energiaa, jota hy?dynnet??n sek? kaukol?mm?n ett? -j??hdytyksen l?hteen?. Niko Kyyn?r?isen mukaan Turun seudun vesiteknologisen osaamisen myymisess? kansainv?lisille markkinoille piilee huomattava potentiaali. “Tanskalaiset v?itt?v?t olevansa maailman ykk?si? vesiteknologiassa. Tekem?mme benchmarkkauksen perusteella meill? p??st??n viel?kin parempiin tuloksiin”, h?n sanoo.
      ?

      Ruokaketjujen kest?vyyteen panostetaan vahvasti

      Ilmastonmuutoksen ja luontokadon pys?ytt?minen vaativat suuria muutoksia globaalin ruokaj?rjestelm?n rakenteisiin. Varsinais-Suomen ?lykk??n erikoistumisen strategiassa kest?v? ja innovatiivinen ruoantuotanto on nostettu yhdeksi keskeiseksi kehitt?misen painopisteeksi. Aiheeseen liittyviin k?rkiteemoihin voit tutustua tarkemmin t??ll?.

      Maatalouden ja elintarvikkeiden jatkojalostuksella on t?rke? merkitys Varsinais-Suomen elinkeinorakenteessa, sill? alueen liikevaihdosta noin 15 prosenttia muodostuu ruokaketjusta. Useilla maa‐ ja puutarhatalouden aloilla alueen tuotantom??r?t ovat maakunnallisesti vertaillen valtakunnan k?rkitasoa. Varsinais-Suomessa on my?s lukum??r?isesti kaikkein eniten jalostavia elintarvikeyrityksi? Suomessa. Toimialan ty?llist?v? vaikutus on my?s maakunnassa huomattavan suuri, yhteens? n. 16 000 ty?ntekij??.

      Aleksis Klapin mukaan ruokaketjun kest?vyyden parantamisen eteen on tehty maakunnassa viime vuosina paljon hyv?? yhteisty?t?. Ty?sarkaa on kuitenkin viel? paljon my?s edess?. Keskeisen? haasteena Klap pit?? ruokaketjun kokonaisuuden laajuutta ja monimutkaisuutta. “Kehitt?mistoimenpiteit? on pilkottava temaattisesti sopiviin osakokonaisuuksiin, ett? toimijat kokevat asian omakseen”, h?n sanoo. Yksi t?rke? konkreettinen ja selke?rajainen kehitt?miskohde maakunnassa liittyy proteiinikasvien tuotannon ja jalostuksen lis??miseen. Varsinais-Suomen liiton Gaia Consulting Oy:lt? tilaamaan selvitykseen aiheesta voit tutustua t??ll?.

      Klapin mukaan alueen maatalouden vihre?? siirtym?? vaikeuttaa osaltaan my?s tilojen l?ht?kohtien erilaisuus. “Meill? on isoja tiloja, joilla on halua ja mahdollisuuksia investoida uuden tyyppiseen ja kest?v?mp??n tuotantoon. Toisaalta on my?s paljon pieni? tiloja, joilla liikkumavaraa ja taloudellisia resursseja muutoksille ja riskienotolle on hyvin v?h?n”, h?n toteaa. Investointikustannusten ohella proteiinikasvien viljelyn kynnyst? voi pienill? tiloilla nostaa se, ettei uusien viljelylajikkeiden satovarmuudesta ole aina riitt?vi? takeita.???

      Ruokaketjun kest?vyyden kehitt?minen on Varsinais-Suomessa ajankohtainen teema my?s elintarvikkeiden jatkojalostuksessa. Vuoden alussa k?ynnistyneess? Turun yliopiston koordinoimassa Tulevaisuuden Kehitystarpeet Varsinaissuomalaisessa ruokaketjussa (TuKeVa) -hankkeessa on tavoitteena l?yt?? ratkaisuja etenkin elintarvikkeita jalostavien yritysten kehitt?mishaasteisiin.???
      ?

      Saaristomeren tilaan halutaan saada parannusta

      Varsinais-Suomessa ruokaketjun vihre? siirtym? kytkeytyy eritt?in vahvasti my?s Saaristomeren erityiskysymyksiin. Etenkin el?intuotannosta ja kalankasvatuksesta aiheutuvat ravinnekertym?t kuormittavat huomattavasti Saaristomeren herkk?? ekosysteemi?. Osaltaan tilannetta pahentaa my?s ilmastonmuutoksen eteneminen, sill? sadem??rien lis??ntyminen ja talvien lumettomuus lis??v?t maataloudesta aiheutuvia ravinnevalumia.

      Varsinais-Suomen ELY-keskuksen E-vastuualueen johtaja Timo Mets?-Tokilan Saaristomeren tilan kohentaminen on nostettu alueen kehitt?misen t?rkeysj?rjestyksess? varsin korkealle. Yhten? t?rke?n? ohjenuorana ty?ss? toimii EU:n Pellolta p?yt??n-strategia. Sen tavoitteiden saavuttaminen olisi Mets?-Tokilan mukaan iso asia my?s Saaristomeren kannalta. “Ely-keskus, Varsinais-Suomen liitto, Turun kaupunki sek? alueen muut kaupungit ja kunnat toimitaan t?ss? asiassa yhteisess? rintamassa niin, ett? kehitys voidaan k??nt?? parempaan suuntaan”, h?n sanoo.

      Saaristomeren tilan parantaminen edellytt?? rakenteellisia uudistuksia sek? maatalouden ett? kalankasvatuksen tuotantomenetelmiss?. Maataloudessa isoja mahdollisuuksia liittyy etenkin ravinnekiertojen optimointiin sek? erilaisten hiiliviljelytekniikoiden kehitt?miseen ja k?ytt??nottoon. Kalankasvatuksessa p??st?jen v?hent?minen onnistuisi tehokkaimmin kiertovesitekniikkaan perustuvia ratkaisuja hy?dynt?m?ll?. Mets?-Tokilan mukaan kiertovesikasvatuksen kehitt?mist? nykyist? kannattavammaksi kannattaisi tukea julkisin varoin nykyist? enemm?n. “Pidemm?ll? t?ht?imell? kiertovesikasvatus on se kest?vin ratkaisu. Sen avulla voitaisiin my?s monipuolistaa kasvatettavien kalojen valikoimaa, joka on nyt melko kapea kansainv?lisesti vertaillen”, h?n sanoo.

      Maatalouden biokaasutuotannon kehitt?misess? on paljon potentiaalia

      Biokaasun tuotannon kehitt?minen on t?rke? osa sek? maatalouden ett? energiasektorin vihre?? siirtym??. Lis??ntyv?ll? biokaasun k?yt?ll? voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja tuottaa hy?dyllisi? kierr?tysravinteita. My?s alan ty?llist?v? vaikutus voi kasvaa tulevaisuudessa merkitt?v?ksi. Toistaiseksi biokaasun tuotannon yleinen kannattavuus on kuitenkin osoittautunut Suomessa yleisesti ottaen heikoksi johtuen korkeista investointikustannuksista ja matalista lopputuotteiden hintatasosta.??

      Varsinais-Suomessa maatalouteen kytkeytyv?n biokaasutuotannon kehitt?misen potentiaali on valtakunnallista k?rkitasoa. Vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan alueen orgaanisista sivuvirroista tuotettavan biokaasun m??r? olisi mahdollista kymmenkertaistaa. Etenkin maakunnan sikaloiden ja broilerinkasvattamoiden kokoluokka on kasvanut viime vuosina niin, ett? tilakohtaiset biokaasuratkaisut olisivat varteenotettava vaihtoehto etenkin suurimpien tilojen energiaratkaisuksi. El?intuotannon ohella my?s kasvituotannon sivuvirtoja, etenkin olkea, voitaisiin hy?dynt?? nykyist? enemm?n biokaasun tuotannossa. Alan kehitt?miseen liittyv?n potentiaalin hy?dynt?minen synnytt?isi alueelle my?s huomattavan m??r?n uusia ty?paikkoja, arviolta n. 330 htv.

      Biokaasun tuotannon kehitt?misess? pohdintaa ovat aiheuttaneet Varsinais-Suomessa etenkin raaka-aineiden kuljetuslogistiikan sek? tuotantolaitosten koon optimointi. Yksi aiheeseen liittyv? avainkysymys on my?s se, millaiseksi alaa koskeva tukipolitiikka l?hitulevaisuudessa muotoutuu. T?ll? hetkell? tukiin liittyv?t ehdot est?v?t p??s??nt?isesti biokaasun myynnin tilan ulkopuolelle l?mp?n?, s?hk?n? tai liikennepolttoaineena. N?iden tukiehtojen poistaminen mahdollistaisi laitosten koon kasvattamisen ja parantaisi tuotannon kannattavuutta. Kolikon k??nt?puoli on se, ett? nykyisin k?yt?ss? olevia tukimuotoja ei voida k?ytt??, jos investointien kokoluokka nousee merkitt?v?sti.

      Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Timo Mets?-Tokilan mielest? olisi t?rke??, ett? tilakohtaisia pienen mittakaavan biokaasuinvestointeja voitaisiin tukea jatkossakin. “Yritystukilain ja maatalouden kehitt?misrahoituksen nykyiset rajoitukset sulkisivat isomman kokoluokan laitokset tukien ulkopuolelle”, sanoo Mets?-Tokila. “Tarvitaan lakimuutoksia, jos maaseudun biokaasun tuotantoa halutaan edist?? vain suurten yksik?iden varassa”, h?n muistuttaa.

      Uunituore tiekartta ohjaa maakunnan ilmastoty?t?

      Suomen ymp?rist?keskuksen (SYKE) laskelmien Varsinais-Suomen p??st?t ovat v?hentyneet 20% vuosien 2005 ja 2017 v?lisen? aikana. Alueen ilmastoty?n tahtia halutaan kirist?? maakunnassa tuntuvasti niin, ett? tavoitteena oleva 80%:n p??st?v?hennys vuoteen 2030 menness? olisi mahdollista saavuttaa. Konkreettiset toimenpiteet on kirjattu uuteen maakunnallisen ilmastotiekarttaan, jonka Varsinais-Suomen maakuntahallitus hyv?ksyi tammikuun lopussa.?

      Varsinais-Suomen ilmastotiekarttaty?n ensimm?inen vaihe kohdistuu energiahuoltoon, liikenteeseen ja maatalouteen. Kyseiset sektorit ovat t?ll? hetkell? maakunnan suurimpia p??st?l?hteit?. Tiekartta ohjaa maakunnan ilmastoty?t? hiilineutraaliuden saavuttamiseksi viimeist??n vuonna 2035, yhtenev?sti kansallisiin tavoitteisiin n?hden. Tahtia voidaan tilanteen salliessa my?s kirist??, mik?li nyt valitut toimenpiteet tehoavat ennakoitua paremmin tai kokonaan uusia toimivia p??st?v?hennyskeinoja ilmaantuu.

      Maakunnallisen tiekartan valmistelua on koordinoinut MYR:n asettama ilmastojaosto. Sen puheenjohtajana toiminut Timo Mets?-Tokila on ollut hyvin tyytyv?inen ty?h?n osallistuneiden toimijoiden sitoutumisesta asian edist?miseen. “Meill? on ollut todella hyv? draivi t?ss? asiassa. Kaikki kolmisenkymment? toimijaa ovat osallistuneet aktiivisesti kokouksiin, vaikka asialistalla on ollut aika vaikeitakin teemoja”, h?n sanoo.

      My?hemm?ss? vaiheessa tiekarttaan p?ivitet??n my?s yhdyskuntarakenteeseen, rakentamiseen ja maank?ytt??n sek? hiilinieluihin liittyvi? tavoitteita ja toimenpiteit?. My?s ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja siihen varautumisen tematiikka aiotaan nostaa tulevina vuosina esille maakunnan tiekarttaty?ss?.

      Lis?tietoja Varsinais-Suomen osalta:

      Tarja Nuotio, aluekehitysjohtaja, Varsinais-Suomen liitto, puh. 040 5063 715, tarja.nuotio(at)varsinais-suomi.fi

      Kirjoittaja:?

      Mika M??tt?, p. 0400 244 474, maatta.mika(a)outlook.com

      Lis?tietoja Kuntaliitossa:

      Annukka M?kinen, kehitt?misp??llikk?, Kuntaliitto, p. 040 594 1252, annukka.makinen(a)kuntaliitto.fi

      Pohjois-Pohjanmaalla energiamurros ja kuntien ilmastoratkaisut ovat vihre?n siirtym?n ydinteemoja

      Koillismaan perukoilta aina?Kalajoen hiekkarannoille asti ulottuva laaja Pohjois-Pohjanmaan maakunta koostuu seitsem?st? seutukunnasta ja kolmestakymmenest? kunnasta. Alue tunnetaan perinteisesti etenkin vahvasta alkutuotannosta, mets?- ja metalliteollisuudesta sek? Oulun seudun vahvasta ICT-klusterista. Ilmasto- ja energiatavoitteiden kiristyminen avaa maakunnalle monia mahdollisuuksia uudistumiseen ja elinvoiman kehitt?miseen. Toisaalta nopeiden muutosten keskell? on t?rke?? pit?? huolta siit?, etteiv?t taantuvien tai jopa kokonaan?v?istyvien elinkeinojen tappiot koidu liian raskaiksi.?????

      Ilmastoty? marginaalista ohjaavaksi tekij?ksi??

      Pohjois-Pohjanmaalla ilmastoty?t? edistet??n laajasti monilla eri toimijatasoilla ja sektoreilla. Maakunnan kunnista?kymmenen?on?liittynyt Suomen ymp?rist?keskuksen koordinoimaan Hinku-verkostoon. Parhaillaan k?ynniss? olevassa?Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartta-hankkeessa?(POPilmasto) EU:n ja?Suomen ilmastotavoitteet kytket??n kokonaisvaltaisesti osaksi maakunnan kehitt?mist?.

      POPilmasto-hankkeessa tuotettavan tiekartan teht?v?n? on ohjata maakuntaa kohti kest?v?? ja v?h?hiilist? taloutta ?lykk?isiin bio- ja kiertotalouden ratkaisuihin perustuen. Tiekarttaty?n t?rke?n? tavoitteena on my?s luoda selke?t toimintamallit sek? maakunnallisten ilmastotavoitteiden edist?miseen ett? niiden saavuttamisen arviointiin. Valmistumaisillaan oleva tiekartta on etenem?ss? maakuntahallituksen hyv?ksytt?v?ksi?jo helmikuun aikana.

      Pohjois-Pohjanmaan liitossa ilmasto- ja kiertotalousteemojen parissa projektip??llikk?n? ty?skentelev? Ritva Isom?ki on n?hnyt l?helt?, miten ilmastonmuutos on noussut kehitt?misty?n keski??n. “Ilmastoasiat ovat nousseet marginaalista ihan valtavirtaan ohjaamaan muita kehitt?misteemoja. Meille ilmastoasioiden edist?minen on nykyisin sama asia kuin aluetalouden?boostaaminen”, Isom?ki sanoo. Positiivisten taloudellisten kannusteiden ansiosta monien ilmastotoimien perusteleminen poliittisille p??tt?jille on nykyisin aiempaa helpompaa. Toisaalta etenkin energia- ja liikennesektoreiden siirtym??n liittyy edelleen monia haasteita, joiden ratkomisessa eri toimenpidevaihtoehtojen ja etenemisvauhdin puntarointi on edelleen usein vaikeaa.

      Energia- ja liikennej?rjestelmien uudistamisen sek? digitalisaatioon liittyvien mahdollisuuksien hy?dynt?misen ohella Pohjois-Pohjanmaan ilmastoty?n t?rke?n? painopisteen? ovat my?s maa- ja mets?talouden?toimet. Lis?ksi puurakentamisen vauhdittamiseen liittyy toiveikkaita odotuksia, eik? v?hiten siksi, ett??mekaaninen mets?teollisuus on alueella merkitt?v? ty?llist?j?.?Lis?ksi??alueella?on?my?s?aiheeseen liittyen palkittua arkkitehtuurin osaamista.?

      Kuntatasoinen ilmastoty? kansainv?lisen? menestystarinana??

      Maakunnan kunnista ilmastoty?ss??n on profiloitunut korkeimmalle Ii. Kansainv?list?kin tunnustusta saaneen 10 000 asukkaan kunnan p??st?t ovat v?hentyneet?vuosien? 2007-2017 v?lisen? ajanjaksona per?ti?60%. Iin kunnan menestystekij?ihin p??see tutustumaan tarkemmin Euroopan komission ?lykk??n erikoistumisen alustan (S3 Smart?Specialisation?Platform) tuottamassa esittelyss??t??ll?.?

      Keskeisess? roolissa menestyksen tekij?n? on toiminut paikallinen kehitt?misyhti? Iin?Micropolis?Oy, jonka toiminta-alue ulottuu laajemminkin Oulun seudulle ja osin my?s muualle maakuntaan. Pienell? kehitt?misyhti?ll? on my?s?laajat kansainv?liset yhteisty?verkostot, jotka ulottuvat Euroopasta aina globaalille tasolle saakka.?Micropoliksen?toiminnassa? keskeisen??tavoitteena on kehitt?? sek? kuntien ett? elinkeinoel?m?n k?ytt??n toimivia ilmastoratkaisuja, jotka olisivat siirrett?viss? ja skaalattavissa my?s muualle.?

      Iin?Micropoliksen?toimitusjohtaja Leena Vuotovesi n?kee Iin kunnassa ja?Micropoliksessa?teht?v?n ilmastoty?n etenemisen taustalla kolme erityisen merkitt?v?? asiaa. Niist? ensimm?inen on rohkea kokeilukulttuuri,?jonka ansiosta uusia ideoita on voitu testata varsin matalalla kynnyksell?. Toinen t?rke? asia on ollut se, ett? ilmastotoimien taloudellisia vaikutuksia on laskettu alusta alkaen. “Yleens? puhutaan paljon siit?, onko ilmastoty?h?n varaa. Me taas kysyt??n, onko kell??n varaa olla tekem?tt? sit?”, toteaa Vuotovesi. Kolmantena olennaisena elementtin? ilmastoty?ss? on ollut osallistaminen, jonka ansiosta kunnan, asukkaiden ja yritysten yhteisty? on kehittynyt sek? aktiiviseksi ett? luottamukselliseksi. “T??ll? ajatellaan niin, ett? vain yhdess? tehty on kest?v??”, sanoo Vuotovesi.

      Vuotovesi uskoo, ett? Oulun seudun vahva ICT-osaaminen voi osoittautua viel? hyvinkin merkitt?v?ksi vahvuudeksi my?s vihre?n siirtym?n edist?misess?. H?n toivoo, ett? t?h?n?osaamisalueeseen liittyviin hankkeisiin ohjattaisiin jatkossa yh? enemm?n my?s TKI-rahoitusta. Uusia avauksia vihre?n siirtym?n vauhdittamiseen kehitell??n?Micropoliksessa?koko ajan. Isoja odotuksia liittyy esimerkiksi ?lykk??n liikenn?intialustan kehitt?miseen sek? teollisuuden sivuvirtojen puhdistamiseen ja?hy?dynt?miseen? mikrolev?teknologian?avulla. Kuusamon Rukalle suuntautuvien liikenn?intikokeilujen l?piviemist? ovat osaltaan hankaloittaneet koronapandemian aiheuttamat viiv?stykset. J?lkimm?isen kehitt?misaihion osalta yhteisty?verkostoja viritell??n mahdollisesti Japanin suuntaan, jossa mikrolev?teknologioiden kehitt?minen on edennyt jo varsin pitk?lle.?

      Kev??n kuntavaalien l?hestyess? Vuotovesi toivoo, ettei vihre?n siirtym?n edist?misen tematiikkaa miellett?isi liian yksioikoisesti vain vihre?n politiikan agendaksi. “Vihre??n talouteen siirtyminen on edess? kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Sen vuoksi olisi eritt?in t?rke??, etteiv?t poliittiset vastakkainasettelut k?rjistyisi liikaa”, sanoo Vuotovesi. Toisaalta on kuitenkin eritt?in t?rke??, ett? kaikki ??net tulevat tasapuolisesti kuulluksi. Vuoropuhelun lis??misen ja n?kemysten yhteensovittamisen edist?miseksi Iiss? on j?rjestetty vuodesta 2019 alkaen ilmastoaiheista festivaalia,?IlmastoAreenaa. Kaksip?iv?inen tapahtuma kokoaa laajasti yhteen yhteiskunnan eri toimijoita; politiikan ja yrityskent?n johtoa, kansalaisj?rjest?j?, sek? tieteen, taiteen ja viihteen edustajia.?

      Turpeesta tuulivoimaan?- energiasektorin vihertyminen on Pohjois-Pohjanmaalla iso asia?

      Pohjois-Pohjanmaalla turpeen merkitys energiapaletissa on ollut viime vuosiin saakka erityisen merkitt?v?; vuonna 2018 turpeella tuotettiin alueella energiaa yhteens? 2,2?TWh. Turpeen energiak?ytt? painottuu voimakkaasti Oulun seudulle, jossa muutamat suuren kokoluokan kaukol?mp?voimalat ja teollisuuden CHP-laitokset kuluttavat valtaosan maakunnan kaikesta turvepolttoaineesta. Esimerkiksi Oulun Energian tuottamasta kaukol?mm?st? n.?60%?tuotetaan edelleen turpeella.

      Tuoreen selvityksen?mukaan turpeen?korvaaminen ensisijaisesti puubiomassalla ja muilla p??st?tt?mill? tuotantomuodoilla laskisi Pohjois-Pohjanmaan energiantuotannon vuotuisia p??st?j? noin 700?kt?CO2-ekv vuoteen 2035 menness?. Siirtym? uusiutuviin energial?hteisiin edellytt?? kuitenkin l?hivuosina varsin huomattavia investointeja etenkin puubiomassaa hy?dynt?viin polttokattiloihin. N?iden investointien taloudellinen kannattavuus ja ajoitus riippuu etenkin EU:n p??st?kaupan hintakehityksest? sek? Suomessa vuonna 2022 turpeen verotuksessa k?ytt??n otettavasta?lattiahintamekanismista.?N?iden yhteisvaikutus johtanee siihen, ett? turpeen poltto p??ttyy Suomessa l?hes kokonaan viimeist??n vuoteen 2035 menness?, mahdollisesti jo t?t? aiemminkin.?

      Pohjois-Pohjanmaalla turpeen energiak?yt?n nopea alasajo on kova kolaus alueen turvetuotantoalan yrityskent?lle. Ala on ty?llist?nyt 2010-luvulla maakunnassa suoraan l?hes 500 henkil?? ja kerrannaisvaikutuksineen yhteens? noin 750 henkil??.?EU:n Oikeudenmukaisen siirtym?n rahaston (Just Transition?Fund, JTF) kautta jaettavan tuen ennakoidaan vauhdittavan ensisijaisesti turpeen korvaamista muilla energianl?hteill?. Sen sijaan turvealan yritysten ja ty?ntekij?iden ahdinkoon n?m? tuet eiv?t n?ill? n?kymin tuo kovinkaan suurta helpotusta.?

      Projektip??llikk? Ritva Isom?en mukaan tulevaa JTF-rahoitusta olisi ehdottomasti kyett?v? kohdentamaan suoraan?isoja menetyksi? kokeville turvealan arvoketjun yrityksille.?“Monilla yritt?jill? on suuria p??omia kiinni raskaassa erityiskalustossa ja joillakin my?s maapohjassa. T?m?n asian hoitaminen oikeudenmukaisesti on ??rimm?isen t?rke??”, h?n toteaa. Asian hoitamisella alkaa olla my?s kiire, koska energiaturpeen markkinaehtoinen kysynt? on laskenut viime vuosina eritt?in voimakkaasti;?Vapo Oy:n mukaan?lasku on ollut parin viime vuoden aikana noin kahdenkymmenen prosenttiyksik?n luokkaa.

      Turvealaan verrattuna tuulivoiman tuotannon n?kym?t ovat?Pohjois-Pohjanmaalla t?ysin p?invastaiset. Maakunnassa tuotetaan nykyisin jo l?hes?40%?(950 MW) koko valtakunnan tuulivoimasta, enemm?n kuin miss??n muussa maakunnassa. Tuotantokapasiteetti kasvaa my?s tulevaisuudessa, sill? t?ll? hetkell? suunnitteilla olevien, kaavoitus- tai YVA-prosesseissa olevien tuulivoimahankkeiden yhteenlaskettu teho on?7000 MW:n luokkaa. Tuulivoiman nopean kasvun vuoksi maakunnassa on k?ynnistetty hiljattain my?s uusi?Tuuli-hanke, jonka tavoitteen on edist?? alan kehittymist? kest?v?sti.?

      Tuulivoimarakentamisen nopea kasvu asettaa Pohjois-Pohjanmaalla kasvavia haasteita tuotannon sijainninohjauksen kehitt?miselle. Ohjaaminen olisi kyett?v? toteuttamaan luonto- ja kulttuuriymp?rist?arvot turvaten niin, ett? kaikki osapuolet olisivat tyytyv?isi?. Ritva Isom?en mukaan Maank?ytt?- ja rakennuslain uudistuksessa olisi eritt?in t?rke?? s?ilytt?? maakuntakaavan ohjaava vaikutus tuulivoiman sijoittumisessa. N?in voidaan parhaiten turvata yhten?iset l?ht?kohdat my?s kuntakaavoitukselle.

      Tuulivoiman tuotannolla on iso merkitys my?s Pohjois-Pohjanmaan ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa; toteutuessaan kaikki tuulivoimahankkeet toisivat maakunnalle laskennallisia p??st?kompensaatioita tulevaisuudessa yhteens? 2085?kt?CO2-ekv. M??r? on eritt?in suuri, sill? maakunnan k?ytt?perusteisesti lasketut kokonaisp??st?t olivat vuoden 2018 Hinku-laskennassa 3303?kt?CO2-ekv.

      Akkuteknologiasta toivotaan uutta potkua maakunnan elinvoimaan??

      Yhteiskuntien s?hk?istymiskehityksen jatkuessa akkuihin liittyv?n liiketoiminnan merkitys kasvaa voimakkaasti. Esimerkiksi liikenteen s?hk?istyminen ja uusiutuvan energian varastoiminen nojaavat vahvasti akkuteknologiaan. Sen kest?vyyden parantamisesta ja sek? akkutuotannon omavaraisuusasteen nostamisesta on noussut viime vuosina EU-alueella eritt?in t?rke?ksi tavoitteeksi. Taustalla vaikuttaa etenkin se, ett? yh? yleisesti k?ytett?vien litiumioniakkujen valmistus edellytt?? monien arvometallien kuten koboltin, mangaanin ja nikkelin louhimista, k?yt?nn?ss? usein Euroopan ulkopuolella.??

      Akkutekniikan merkityksen kasvu n?kyy monin tavoin my?s Pohjois-Pohjanmaan yritys- ja TKI-kent?ll?. Akkujen kierr?tykseen keskittyvi? yrityksi? on perustettu jo useita. Esimerkiksi Nivalassa toimiva?Akkuser?Oy on ensimm?inen matkapuhelimien akkuja kierr?tt?v? toimija Suomessa. K?rs?m?kel?inen?Tracegrow?Oy puolestaan muuntaa k?ytettyjen alkaliparistojen metallit maataloudessa hy?dynnett?v?ksi lannoitteeksi. Naapurimaakunnassa Keski-Pohjanmaalla on vireill? my?s mittava?Keliber?Oy:n kaivoshanke, joka k?ynnistyess??n tuottaa tulevina vuosina akuissa k?ytett?v?? litiumhydroksidia. Arvoltaan noin puolen miljardin euron hankkeen?v?lillisten vaikutusten ennakoidaan pirist?v?n tulevina vuosina my?s Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoel?m?? etenkin kuljetus- ja maanrakennusalalla.?

      Pohjois-Pohjanmaalla on toiveita my?s uusien akkuteknologian innovaatioiden kaupallistamisesta. Akkuteknologian kehitt?miseen erikoistunut Oulun yliopiston kemian professori Ulla Lassi uskoo, ett? Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan osaamisen avulla on mahdollista nousta tulevaisuudessa aivan kansainv?lisen akkukennoteknologian osaamisen kovimpaan k?rkeen. Lassin mukaan Suomi ei p?rj?? kilpailussa, jossa akkuvalmistajat etsiv?t sijaintipaikkoja perinteisille suuren tuotantovolyymin akkutehtaille. “Akkuteknologinen huippuosaaminen on se, mihin meid?n kannattaa t?ss? profiloitua”, sanoo Lassi.?

      Akkuteknologian kehityksess? tapahtuu Lassin mukaan koko ajan paljon, mutta varsinaisten teknisten l?pimurtojen saavuttaminen vie yleens? aikaa. T?ll? hetkell? kaikkein kiinnostavin innovoinnin kohde liittyy monien akkuvalmistajien tavoittelemaan kiinte?elektrolyyttiseen akkuun.?Se voitaisiin Lassin vision mukaan toteuttaa Oulun yliopiston vahvan erikoistumisalan, painettavan elektroniikan, osaamista hy?dynt?en. Idean toteutusta hiotaan parhaillaan meneill??n olevassa kehityshankkeessa. Tutkimusryhm? k?y koko ajan my?s tiivist? vuoropuhelua alan yritysten kanssa. Lassilla onkin kalenterissaan p?ivitt?in useita yrityspalavereita. “Pyrin?siihen?ett? kun jotain l?hdet??n tekem??n, niin yritykset?on?siin? heti mukana. Meill? on se potentiaali tutkimuspuolella olemassa, mutta ne ideat?j???liian helposti sinne?p?yt?laatikkoon?jos ei ole yrityksi? niit? toteuttamassa”, h?n sanoo.?

      Yhteenvetoa - vihre?n siirtym?n n?kym?t Pohjois-Pohjanmaalla??

      Vihre? siirtym? vaikuttaa etenev?n Pohjois-Pohjanmaalla varsin vauhdikkaasti niin infrastruktuurin kehitt?misess? kuin elinkeinoel?m?ss?kin. Asiantuntijahaastattelujen perusteella alueen strategiset k?rjet ja poliittinen tahtotila tukevat varsin hyvin vihre?n siirtym?n tavoitteita. Muutoksiin tarvittavaa valmiutta on alueella selv?sti olemassa,?varsinkin, jos uudistukset voidaan perustella taloudellisin argumentein. Maakunnan ulkopuolisista poliittisista p??t?ksist? johtuva turpeen energiak?yt?n alasajo on nostanut alueella kysymyksi? siit?, kenen vastuulle hiipuvan toimialan j?lkihoito j??. Ulla?Lassi kaipaisi maakunnalta nykyist? enemm?n ketteryytt? n?ihin nopeisiin muutoksiin vastaamisessa. “N?it? tilanteita varten tarvittaisiin jonkinlainen varautumissuunnitelma, ettei elinkeinonharjoittajilta vedett?isi mattoa kerralla jalkojen alta”, h?n toteaa.??

      Pohjois-Pohjanmaan TKI-toiminta on varsin vire?? ja monilta osin my?s vihre?n siirtym?n tematiikkaan kytkeytyv??. Etenkin digitalisaation ja akkuteknologian kehityksest? on tunnistettavissa ituja, joista voi parhaimmillaan kehitty? jopa uusia?kansainv?lisi? menestystarinoita. Tutkimuksen ja innovaatioiden tuotteistamiseen kaivataan kuitenkin yleisesti ottaen lis???ter?vyytt?.?Ritva?Isom?ki n?kee yhten? t?rke?n? l??kkeen? voimien yhdist?misen niin hanketoiminnassa kuin yhteisty?ss? yleisemminkin. “Vaikka meill? on?paljon?tutkimusta ja yrityksi?,?niin haasteena on ideoiden muuttaminen investoinneiksi, h?n sanoo. Isom?en mukaan kyse ei vain hankerahoituksen pirstaleisuudesta, vaan my?s laajempien temaattisten kokonaisuuksien ja asiayhteyksien hahmottamisesta ja?yhteenkokoamisesta.?

      Pohjois-Pohjanmaalta l?ytyy rohkeutta edist?? vihre?? siirtym?? my?s kansainv?lisiss? yhteisty?verkostoissa, kuten erityisesti Iin?Micropoliksen?esimerkki osoittaa.?Kv-yhteisty?t? tarvitaan jatkossa my?s lis??. Ja varsinkin sellaista yhteisty?t?, josta koituu selv?? lis?arvoa my?s omalle kehitt?misty?lle. T?ss? suhteessa Leena Vuotovesi n?kee paljon potentiaalia etenkin pohjoismaisen yhteisty?n kehitt?misess?. “Varsinkin ruotsalaisilta meill? on viel? paljon opittavaa”, h?n sanoo. Muista potentiaalisista yhteisty?kumppaneista h?n nostaa esille Kanadan Vancouverin, joka on profiloitunut viime vuosina varsin korkealla ilmastoty?n edist?misess?. “Potentiaalia ilmastoty?ss? on t??ll? Pohjois-Pohjanmaalla paljon. Ei muuta kuin kunnianhimoa lis??, koska me t??ll? ja koko Suomessa pystyt??n t?h?n”, kannustaa Vuotovesi.??????

      Kirjoittaja:?Mika M??tt?

      Lis?tietoja:

      Mika M??tt?, p. 0400 244 474, maatta.mika(a)outlook.com

      Annukka M?kinen, kehitt?misp??llikk?, Kuntaliitto, p. 040 594 1252, annukka.makinen(a)kuntaliitto.fi

      Tiina Rajala, kehitysjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 040 685 4033, tiina.rajala(a)pohjois-pohjanmaa.fi

      Vihre? siirtym? mittaa Keski-Suomen teollisuuden uudistumiskyky???

      Keski-Suomen maakunnan menestyminen on ollut historiallisesti vahvasti sidoksissa mets?- ja metalliteollisuuden suhdanteisiin. Monien alueen perinteisten menestystuotteiden, erityisesti paperin, kysynt? on hiipunut globaaleilla markkinoilla viime vuosina huomattavasti. Id?n ja l?nnen v?liss? sijaitsevan, suomalaisten heimojen sulatusuuniksikin kutsutun maakunnan teollisuuden muutosvalmiutta mitataan j?lleen 2020-luvulla toden teolla. Uusia lupaavia kest?v?n kasvun aihioita on tunnistettu erityisesti materiaaliteknologian kehitykseen liittyvist? innovaatioista. ??

      Suomalaisen mets?teollisuuden rakennemuutosta elet??n Keski-Suomessa parhaillaan kouriintuntuvasti. Maakunnan mets?teollisuuden taloudellisesta mittakaavasta kertoo paljon se, ett? viel? 2010-luvun alussa alueen mets?biotalouden tuotos oli vuosittain yli kaksi miljardia euroa. Toimiala ty?llisti tuolloin yhteens? noin 7000 ihmist? mets?nhoidossa, puunkorjuussa, mets?talouden palveluissa, puutuotteiden valmistuksessa sek? massa- ja paperiteollisuudessa.

      Mets?teollisuuden ty?llist?vyys on ollut viime vuosina Keski-Suomessa selv?ss? laskussa. UPM:n J?ms?n Kaipolan paperitehtaan koneet pys?htyiv?t lopullisesti vuoden vaihteessa. Kaipolan tehtaan 440:sta irtisanotusta ty?ntekij?st? parikymment? siirtyi t?ihin yhti?n J?ms?nkosken tehtaalle, jossa kotimaisen sanomalehtipaperin valmistuksen jatkumoa aiotaan tulevaisuudessa yll?pit??. Jo aiemmin kes?ll? Suomen vanhin, Jyv?skyl?n S?yn?tsalossa yli sata vuotta toiminut ja noin 150 henkil?? ty?llist?nyt UPM:n vaneritehdas sulki ovensa. Perinteisesti varsin korkeista ty?tt?myysluvuista k?rsineess? maakunnassa ty?paikkojen menetykset kirpaisevat toden teolla.

      Mets?teollisuuden tuotekehityksest? uutta virtaa aluetalouteen?

      Viimeaikaisista ik?vist? uutisista huolimatta keskisuomalaisen mets?teollisuuden tulevaisuus ei n?yt? miss??n tapauksessa toivottomalta. Uutta kasvua odotetaan syntyv?n etenkin mets?teollisuuden uusista investoinneista, joista merkitt?vin on Mets? Fibren vuonna 2017 ??nekoskella k?ynnist?m? biotuotetehdas. “Mets?teollisuuden vihre?n siirtym?n osalta meill? on yht? aikaa on kylm?? ja kuumaa, iloa ja surua”, tiivist?? Keski-Suomen liiton vs. aluekehitysjohtajana toimiva Pirjo Per?aho.

      Mets? Fibren ??nekosken tehdas on t?ll? hetkell? pohjoisen pallonpuoliskon suurin puunjalostuslaitos, jossa tuotetaan vuosittain 1,3 miljoonaa tonnia havu- ja koivusellua. Sellun valmistuksessa syntyv?t sivuvirrat pyrit??n tehtaalla hy?dynt?m??n mahdollisimman tarkasti. T?ll? hetkell?? tehtaan t?rkeimpi? sivutuotteita ovat m?nty?ljy, t?rp?tti, bioenergia, tuotekaasu ja rikkihappo. Valikoimaa aiotaan t?ydent?? tulevaisuudessa uudenlaisilla, varsinkin muovia ja puuvillaa korvaavilla puupohjaisilla tuotteilla. Innovaatioiden ja tuotekehityksen kohteena ovat esimerkiksi sellupohjaiset tekstiilikuidut, biokomposiitti ja erilaiset ligniinijalosteet. Per?aho toivoo, ett? mets?teollisuuden uudet mahdollisuudet toisivat tulevina vuosina my?s uusia ty?paikkoja maakuntaan. “Suurteollisuus on tuonut perinteisesti maakuntaan paljon liikevaihtoa, vientituloja ja arvonlis?yst?. Kun katsotaan sitten ty?paikkalukuja, niin tuntuu ett? viisarit ei v?rise mill??n”, harmittelee Per?aho.

      Toiveita uudistuvan mets?teollisuuden siivitt?m?st? my?nteisest? ty?paikkakehityksest? on kuitenkin olemassa. Ainakin siin? tapauksessa, ett? ??nekosken biotuotetehtaan ymp?rille rakentuva kehitysty? poikii uusia kaupallisia l?pimurtotuotteita. Innovaatioiden kehityskaari ideoiden tasolta valmiiksi kaupallistettaviksi tuotteiksi on kuitenkin yleens? varsin monivaiheinen ja aikaaviev?. Yksi pitk?lle edennyt tuoteinnovaatio liittyy muovia korvaavan puupohjaisen pakkausmateriaalin tuottamiseen 3D-teknologiaa hy?dynt?en. Mets? Fibre ja Valmet ovat jo k?ynnist?neet puupohjaisten elintarvikepakkauksien tuottamiseen liittyv?n koelaitoksen rakentamisen. Noin kymmenen henkil?? ty?llist?v?n laitoksen tuotannollisen toiminnan on tarkoitus k?ynnisty? ensi syksyn?.
      ?

      ??nekoski tukee biotalouden osaamiskeskittym?? kehittym?ll? kest?v?sti

      ??nekosken kaupunki on ollut aktiivinen toimija paikallisen biotalouden ekosysteemin rakentumisessa. “Kyll? me n?hd??n olevamme edell?k?vij?it? biotalouden alalla”, toteaa ??nekosken kaupungin vs. elinvoimajohtaja Markku Rautiainen. “Se on tietysti pitk?lti Mets? Groupin ansiota, mutta toimimalla samaan suuntaan kaupunki voi tukea t?m?n ekosysteemin kehittymist? ja samalla uusien ty?paikkojen syntymist?”, h?n uskoo.

      Kest?v?n kehityksen ja v?h?hiilisyyden edist?minen on nostettu vajaan parinkymmenen tuhannen asukkaan teollisuuskaupungin kehitt?misess? jo vuosia sitten t?rke?ksi teemaksi, sek? strategisesti ett? k?yt?nn?n tasolla. T?st? yhten? viimeisimp?n? osoituksena on ??nekosken liittyminen kuntien ilmastoty?t? edist?v??n Hinku-verkostoon vuonna 2019.?

      Ymp?rist?teemojen korostaminen n?kyy selv?sti my?s ??nekosken kaupungin hanketoiminnassa. Meneill??n olevassa Vihre? uusiutuva ??nekoski -hankkeessa rakennetaan kaupungille ymp?rist?ohjelma, jonka tavoitteena on luotsata kaupungin ja sen t?rkeimpien sidosryhmien toimintaa kohti kest?v?? ja v?h?hiilist? kehityst?. My?s paikallisen biotalouden ekosysteemin kehityst? on pyritty vauhdittamaan hiljattain p??ttyneen Pl?net B-hankkeen avulla. Markku Rautiaisen mukaan hanke on toiminut hyv?n? pohjustuksena asian edist?miselle, vaikka uusia ty?paikkoja ei hankkeen kautta suoraan syntynytk??n. “Uusia verkostoja luonut hanke ruokkii varmasti tulevaa kehityst?. Yritykset ovat t?ll? hetkell? hyvin kiinnostuneita erilaisten kiertotalousratkaisujen kaupallistamisesta, h?n sanoo.?

      Puu taipuu Keski-Suomessa uusiin k?ytt?kohteisiin

      Keski-Suomessa puupohjaisten innovaatioiden kaupallistaminen etenee monien erilaisten tuotteiden osalta. Yhden esimerkin kaupallistamisen kynnyksell? olevasta pitk?st? tuotekehitysprosessista tarjoaa jyv?skyl?l?inen yritys Spinnova. VTT:n laboratoriokokeista alkunsa saaneen kehitysty?n tuloksena puusellusta voidaan tuottaa laadukasta tekstiilikuitua ilman haitallisia liuotuskemikaaleja. Valtava etu puuvillaan verrattuna on my?s se, ett? sellupohjaisen tekstiilikuidun valmistusprosessissa tarvittava vesim??r? on minimaalisen pieni. Kaiken lis?ksi sellusta valmistettu tekstiili on my?s t?ysin kierr?tett?viss?. Yrityksen tuotekehitys on edennyt jo niin pitk?lle, ett? suunnitelmissa on k?ynnist?? teollisen mittakaavan tuotantolaitos parin vuoden kuluessa. Kaupallistamisessa ja tuotannon skaalauksessa toimii p??yhteisty?kumppanina toimii brasilialaisyritys Suzano, joka on maailman suurin eukalyptussellun tuottaja ja nykyisin my?s Spinnovan osaomistaja. Tuotteiden kehitt?misess? br?nd?yksess? on mukana monia kansainv?lisesti tunnettuja yrityksi?, kuten esimerkiksi ja kotimainen Marimekko sek? monien tunnettujen vaatemerkkien taustalla oleva tanskalainen Bestseller.

      Toinen esimerkki merkitt?v?st? VTT:n kehitysty?h?n perustuvasta ajankohtaisesta tuotelanseerauksesta liittyy vaahtorainausteknologialla valmistettaviin puukuitulevyihin. Jyv?skyl?l?inen Aisti Corporation soveltaa menetelm?? rakennusteollisuudessa k?ytett?vien akustiikkalevyjen tuotannon k?ynnist?miseen. Yritys valmistelee parhaillaan tehdasinvestointia kaupallisen mittakaavan levytuotannon k?ynnist?miseksi. Valmistuva lopputuote on valmistustavaltaan monia vastaavia tuotteita ymp?rist?yst?v?llisempi, hiilijalanj?ljelt??n pienempi ja t?ysin kierr?tett?v?. Rakennustuotteiden markkinoilla n?m? ovat isoja kilpailuetuja, etenkin, kun rakennusten hiilijalanj?ljen laskenta on muuttumassa EU:n toimesta lakis??teiseksi jo l?hivuosina.

      Keski-Suomi tarjoaa bio- ja kiertotalouden toimijoille kiinnostavia toimintaymp?rist?j?

      Keski-Suomessa on vireill? useita teollisten toimintaymp?rist?jen kehitt?miseen liittyvi? suunnitelmia ja hankkeita. J?ms?ss? toimintansa lopettaneen Kaipolan tehtaan alueen tuleva jatkok?ytt? ratkeaa UPM Kymmene Oyj:n omin p??t?ksin. “Alueesta kiinnostuneiden yhteydenottoja on tullut niin kotimaasta kuin ulkomailtakin”, sanoo Keski-Suomen ELY-keskuksen E-vastuualueen johtaja Pirkko Melville. H?nen mukaansa yritys k?y parhaillaan neuvotteluja tehdasalueesta kahden eri toimijan kanssa. Toiveena on, ett? alueen uusi haltija on selvill? viel? tulevan kev??n aikana. Vaikka Kaipolan tulevaisuutta koskevat suunnitelmat eiv?t ole viel? tarkasti tiedossa, ovat bio- ja kiertotalouteen liittyv?t liiketoimintamahdollisuudet olleet Melvillen mukaan ainakin alustavissa keskusteluissa vahvasti esill?.?????

      Toisena merkitt?v?n? teollisen infrastruktuurin kehitt?miseen liittyv?n? hankkeena Melville nostaa esiin Jyv?skyl?n etel?puolelle 9-tien varteen kohoavan Etel?portin alueen. Siell? on toiminut jo ennest??n tuulivoimaloiden voimansiirtoratkaisuja valmistava ja huoltopalveluja tarjoava Moventas Gears Oy. Osittain Muuramen kunnan puolelle ulottuvasta noin 40:n hehtaarin kokoisesta alueesta rakennetaan parhaillaan modernia digitaalista teollista palvelukeskittym??. Sen toivotaan houkuttelevan alueelle uusia toimijoita, esimerkiksi ymp?rist?teknologiaan sek? bio- ja kiertotalouteen nojaavia yrityksi?. Etenkin, kun Etel?portin alueen kehitt?misen yhten? kokoavana tavoitteena on edist?? teollisen toiminnan v?h?hiilisyytt? ja erilaisia kiertotalouden toimintamalleja. Uusi teollinen ymp?rist? kytket??n energiaratkaisujen kautta yhteen my?s vieress? kohoavaan Kauram?en asuinalueeseen. Etel?portin kehitt?mist? vauhditetaan EAKR-hankkeella, jonka rahoittajina toimivat Keski-Suomen ELY-keskus, Jyv?skyl?n kaupunki ja Muuramen kunta.

      Keski-Suomessa biotalouteen perustuvaa yritystoimintaa vauhditetaan my?s Jyv?skyl?n ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa Saarij?rvell?. Tarvaalan biotalouskampuksella on vahvistettu pitk?j?nteisesti erityisesti bioenergiaan liittyv?? osaamista. Laajapohjaista alueellista ja kansainv?list? yhteisty?t? tekev?ss? Biotalousinstituutissa on toteutettu vuosien varrella lukuisia yritysl?ht?isi? tutkimus- ja kehitt?misprojekteja. Parhaillaan instituutissa on k?ynniss? kolmevuotinen kehitt?mishanke BioPaavo, Suomen ensimm?inen kokonaan biotalouden alaan keskittyv? yrityskiihdytt?m?. ?

      Energiamurros vie ty?paikkoja mutta nollaa p??st?j?

      Vihre??n siirtym??n liittyv? energiamurros on iso kysymys my?s Keski-Suomessa. Turvetuotantoa on maakunnan 22:sta kunnasta 14:ss?; suurimmat tuotantovolyymit ovat Karstulassa, Kyyj?rvell?, Multialla ja Joutsassa. Turpeesta luopumisen on arvioitu merkitsev?n alueella l?hes 300:n ty?paikan menetyst?. Turvetuotannon alasajon vaikutusten lievent?miseksi Keski-Suomen maakuntahallitus perusti viime syksyn? ty?ryhm?n, jonka teht?v?n? on suunnitella oikeudenmukaisen siirtym?n rahaston (JTF) jakamien tukirahojen k?ytt?? maakunnan tasolla.

      Turpeen korvaaminen alueen energiapaletissa edellytt?? l?hivuosina monia erilaisia toimenpiteit?. Esimerkiksi Jyv?skyl?n kaupungin energiayhti? Alvassa on suunnitelmissa lopettaa turpeen k?ytt? vuoteen 2030 menness? ja nollata samalla energiantuotannon hiilip??st?t. Tavoitteeseen p??seminen edellytt?? voimalaitoksissa teht?vi? teknisi? parannuksia, j?tevesipuhdistamon hukkal?mm?n ja l?mp?pumppujen hy?dynt?mist? sek? kaukol?mmitysj?rjestelm?n kulutusjoustojen k?ytt??nottoa. My?s geotermisen l?mm?n ja biokaasun k?ytt?minen puhtaamman kaukol?mm?n tuottamisessa on ollut tulevaisuuden suunnitelmissa esill?.

      Koulutus ja osaaminen ovat Keski-Suomen vahvuuksia my?s vihre?ss? siirtym?ss?

      Keski-Suomessa on totuttu luottamaan koulutukseen ja osaamiseen menestymisen t?rke?n? kulmakiven?. Jyv?skyl?n yliopisto, ammattikorkeakoulu sek? maakunnan lukuisat toisen asteen ammatillista koulutusta tarjoavat oppilaitokset takaavat, ett? alueelta l?ytyy monipuolista osaamista eri toimialojen tarpeisiin. Mutta miten hyvin nykyinen koulutustarjonta tukee vihre??n siirtym??n liittyvi? uudenlaisia osaamisvaatimuksia?

      Pirjo Per?aho luottaa siihen, ett? yleinen osaamistason kehitt?minen riitt?? jatkossakin pitk?lle. “Kun jaksetaan hilata kaikkien koulutustasoa yl?sp?in, niin kyll? se jossain vaiheessa palkitaan”. H?n n?kee erityisesti alueen vahvassa digitalisaation ja kyberturvallisuuden osaamisessa paljon lupaavia tarttumapintoja vihre?n siirtym?n edist?miseen.

      Sek? Per?aho ett? Melville uskovat, ett? Jyv?skyl?n yliopistolla voi olla jatkossa kasvava rooli etenkin vihre??n siirtym??n liittyvien kest?v?n kehityksen n?k?kulmien arvioinnissa. “Yliopistolla on kokonaiskest?vyyden tarkasteluun liittyv?? osaamista, jota tarvitaan yrityskent?ll? koko ajan enemm?n”, sanoo Per?aho. My?s Melville pit?? yliopiston osaamisen hy?dynt?mist? ja jalostamista ensiarvoisen t?rke?n? resurssina vihre? siirtym?n edist?misess?. Yksi ajankohtainen ja konkreettinen askel t?h?n suuntaan on se, ett? yliopistossa toimiva monitieteinen Jyu.Wisdom tutkimusyhteis? on l?htenyt kehitt?m??n kokonaiskest?vyyden arviointiin liittyv?? uudenlaista ty?kalua. Melville ja Per?aho toivovat, ett? sit? voitaisiin tulevaisuudessa k?ytt?? etenkin hankesuunnittelussa ja rahoituksen kohdentamiseen liittyv?n p??t?ksenteon tukena.?

      Yhteenvetoa - Vihre?n siirtym?n n?kym?t Keski-Suomessa

      Maailmantalouden suhdanteet ovat aina n?ytelleet Keski-Suomen aluetaloudessa isoa roolia, niin hyvin? kuin huonoinakin aikoina. T?ll? hetkell? erityisesti uusien mets?teollisuuden tuotteiden imun toivotaan pirist?v?n alueen vienti? ja tuovan my?s helpotusta maakunnan heikohkoon ty?llisyystilanteeseen. Osa mets?biotalouden monista lupaavista innovaatioista onkin jalostunut jo kaupalliseen vaiheeseen, osa hyvin l?helle sit?. Uusien tuotteiden valmistukseen keskittyv?t yritykset ty?llist?v?t alueella jo jonkin verran, mutta viimeaikaisia isoja teollisten ty?paikkojen menetyksi? ne eiv?t ainakaan v?litt?m?sti pysty korvaamaan.?

      Keski-Suomessa on paljon biotalouden osaamista ja my?s useita alan osaamiskeskittymi?;? ??nekosken biotuotehtaalle kehittyv? ekosysteeni, JAMK:n biotalousinstituutti Saarij?rvell?, sek? Jyv?skyl?n seudun tutkimuslaitokset yliopiston ja VTT:n johdolla. Asiantuntijahaastattelujen perusteella alueen eri toimijoiden v?lisess? yhteisty?ss? voisi olla jatkossa viel? tiivist?misen varaa. N?in siit?kin huolimatta, ett? eri paikkakunnilla osaamisen painopisteiss? on jonkin verran eroja. “Keski-Suomessa kannattaisi yhdist?? voimat ja mietti? biotalouden kehitt?mist? kuntarajoista riippumatta ja koko maakunnan etua ajatellen”, kannustaa Markku Rautiainen. “Liian paljon tehd??n erikseen siihen n?hden, ett? ollaan kuitenkin aika pieni? toimijoita”, h?n sanoo.

      My?s Pirjo Per?aho ja Pirkko Melville kannattavat yhteisen maakunnallisen tekemisen lis??mist? vihre?n siirtym?n edist?misess?. Lis?ksi on t?rke?? panostaa yh? enemm?n sek? kansallisen ett? kansainv?lisen tason yhteisty?n kehitt?miseen. N?iss? teemoissa Keski-Suomella on viel? Per?ahon mukaan jossain m??rin petrattavaa. “Ministeri?lt? on tullut toisinaan palautetta, ett? ottakaa v?h?n rohkeammin!”, my?nt?? Per?aho. Maakunnallisina kehitt?jin? Per?aho ja Melville kantavat huolta my?s maakunnan monista pienist? ja sijainniltaan hieman syrj?isemmist? kunnista, joissa uudistumiseen k?ytett?v?t resurssit ovat usein varsin rajallisia. Aluekehitt?jien toiveena on, ett? vihre?n siirtym?n edist?miseen avattavat rahoituskanavat tukisivat uuden elinvoiman rakentamista tasapuolisesti koko maakunnan alueella.?

      Kirjoittaja: Mika M??tt?

      Lis?tietoja:

      Mika M??tt?, p. 0400 244 474, maatta.mika(a)outlook.com

      Annukka M?kinen, kehitt?misp??llikk?, Kuntaliitto, p. 040 594 1252, annukka.makinen(a)kuntaliitto.fi

      Pirjo Per?aho, ss. aluekehitysjohtaja, Keski-Suomen liitto, p. 040 591 0760, pirjo.peraaho[at]keskisuomi.fi

      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright