春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Julkisuus ja tietosuoja

      Kunnan viranomaisten toiminnan julkisuus

      Julkisuusperiaate

      Perustuslain 12.2 §:n mukaan viranomaisen asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole v?ltt?m?tt?mien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Viranomaisen asiakirjojen julkisuudesta s??det??n tavallisen lain tasolla julkisuuslaissa. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta.

      Mik?li asiakirja ei viel? ole julkinen, tiedonsaanti siit? on viranomaisen harkinnassa. Tiedon saamista ei t?llaisistakaan asiakirjoista saa rajoittaa ilman asiallista ja laissa s??detty? perustetta?eik? enemp?? kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista. L?ht?kohtaisesti tulisi siis suhtautua my?nteisesti harkinnanvaraiseen julkisuuteen. Tiedon pyyt?ji? pit?? kohdella tasapuolisesti.

      Viranomaisen tulee toimia julkisuusmy?nteisesti. Tiedonsaannin rajoittamiselle on oltava asiallinen peruste. Jos pyydetty? tietoa ei anneta, kielteinen p??t?s on perusteltava. Perusteluiden yhteydess? on ilmoitettava mm. ne s??nn?kset, jotka oikeuttavat olemaan antamatta tietoa.

      Asiakirjajulkisuus

      Asiakirjojen julkisuutta s??nnell??n yleislain tasolla julkisuuslaissa. Tiedon antamiseen viranomaisen asiakirjoista saattaa kuitenkin vaikuttaa my?s mm. tietosuojas??ntely.

      Julkisuuslailla pyrit??n edist?m??n viranomaisten toiminnan avoimuutta. Lain tavoitteena on my?s parantaa mahdollisuuksia saada tietoja viranomaisten k?sittelyss? olevista asiakirjoista. Julkisuuslaissa s??det??n my?s salassa pidett?vist? asiakirjoista (24 §). Lis?ksi julkisuuslaki mm. velvoittaa viranomaiset toteuttamaan hyv?? tiedonhallintatapaa.

      Julkisuuslaissa tarkoitetut viranomaiset

      Julkisuuslaissa m??ritell??n ne viranomaiset, joiden toiminnassa lakia sovelletaan. Kunnallisia viranomaisia, joiden toiminnassa julkisuuslakia tulee noudattaa, ovat l?hinn? kunnan ja kuntayhtymien toimielimet.

      My?s yksitt?iset viranhaltijat ja luottamushenkil?t ovat lain tarkoittamia viranomaisia niiss? asioissa, joissa he k?ytt?v?t itsen?ist? p??t?svaltaa esimerkiksi lain tai johtos??nn?n nojalla. Lakia sovelletaan my?s kunnan ja kuntayhtym?n tilintarkastajiin.

      Kunnissa toimivat?johtoryhm?t, ty?ryhm?t ja vastaavat apuelimet, joilla ei ole itsen?ist? p??t?svaltaa,?eiv?t ole?sellaisia kunnallisia viranomaisia, joiden asiakirjojen julkisuus m??r?ytyy edell? mainittujen itsen?isten viranomaisten tapaan. Esimerkiksi kunnanhallituksen asettaman ty?ryhm?n muistio ja muut asiakirjat katsotaan kunnanhallituksen?eik? ty?ryhm?n asiakirjoiksi.?

      Kunnan?yhti?t?j??v?t lain soveltamisalan ulkopuolelle. Sen sijaan?kunnalliset liikelaitokset?ovat osa kunnallista viranomaisorganisaatiota, ja niiden asiakirjoihin sovelletaan n?in ollen julkisuuslakia.

      Viranomaisen asiakirja

      Asiakirjan k?site on kattava ja sis?lt?? perinteiset ja s?hk?iset asiakirjat sek? my?s muut teknisill? apuv?lineill? luettavat viestit, jotka on tallennettu tietylle alustalle (mm.? cd- ja dvd-levyt, muistitikut, mikrofilmit ja muut vastaavat tallenteet).

      My?s esimerkiksi s?hk?postiviesti voi olla luonteeltaan laissa tarkoitettu viranomaisen asiakirja. Asiallisesti julkisuuslain v?lineneutraali asiakirjan k?site vastaa perustuslaissa k?ytetty? ilmausta ”asiakirjat ja muut tallenteet”.

      Julkisuuslakia sovelletaan vain viranomaisen asiakirjoihin. Viranomaisen asiakirjana pidet??n viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viranomainen on laatinut tai joka on toimitettu viranomaiselle asian k?sittely? varten.

      Viranomaisen asiakirjaksi katsotaan my?s kunnan ostopalveluiden ja toimeksiantosuhteiden yhteydess? laaditut asiakirjat; my?s silloin, kun ne eiv?t ole fyysisesti viranomaisen hallussa. Esimerkiksi kunnalta toimeksiannon saaneen yksityisen konsultin tai Kuntaliiton lakiyksik?n laatimat selvitykset ovat kunnan asiakirjoja.

      Laissa s??det??n erikseen my?s asiakirjoista, jotka eiv?t ole viranomaisen asiakirjoja. Esimerkiksi viranhaltijan, tilintarkastajan tai kunnalta toimeksiannon saaneen yksityisen konsultin luonnokset, valmistelijan omat muistiinpanot ja erilaiset valmisteluun liittyv?t neuvottelumuistiot eiv?t l?ht?kohtaisesti ole viranomaisen asiakirjoja, vaan j??v?t julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle.

      Julkisuuden alkamisajankohta

      Julkisuuslaissa s??det??n erikseen?viranomaisen laatiman ja viranomaiselle toimitetun?asiakirjan julkiseksitulosta. Viranomaisen laatimana asiakirjana pidet??n viranomaisen palveluksessa olevien henkil?iden laatimien asiakirjojen lis?ksi viranomaisen toimeksiannosta laadittuja asiakirjoja.

      Viranomaisen laatiman asiakirjan julkiseksi tulosta s??det??n julkisuuslain 6 §:ss?. Muun muassa diaarin merkint? on julkinen, kun se on tehty. Viranomaisen esitys, ehdotus ja aloite ovat?julkisia, kun ne on allekirjoitettu. Toimielimen p?yt?kirja on julkinen, kun se on allekirjoitettu ja tarkastettu.

      Viranomaiselle asian k?sittely? varten toimitetut asiakirjat tulevat julkisiksi julkisuuslain 7 §:n mukaisesti. P??s??nt? on, ett? viranomaiselle toimitettu asiakirja tulee julkiseksi, kun viranomainen on sen saanut.

      Viranomaiselle toimitetut hankinta-, urakka- ja muut vastaavat tarjousasiakirjat sek? viranomaisen laatimat edullisuusvertailulaskelmat ym. tulevat kuitenkin julkisiksi vasta, kun sopimus on tehty. Lain soveltaminen julkisuusmy?nteisesti edellytt??, ett? tarjousasiakirjoista annetaan tietoja, kun asiasta on p??tetty. Tarjouspyynn?t tulevat julkisiksi, kun pyynt? on allekirjoitettu. Allekirjoituksen j?lkeen julkinen tieto on my?s se, kenelt? tarjouksia on pyydetty.

      Julkisuuslain soveltamisalan piiriin kuuluvasta asiakirjasta tulee, lain mukaan salassa pidett?vi? tietoja lukuun ottamatta, julkinen viimeist??n, kun asian k?sittely viranomaisessa on p??ttynyt.

      Tiedon antaminen asiakirjasta, joka ei viel? ole tullut julkiseksi, on julkisuuslain 9.2 §:n mukaisesti viranomaisen harkinnassa. Viranomainen on julkisuuslain mukaisia p??t?ksi? tehdess??n ja muutoinkin teht?vi??n hoitaessaan velvollinen huolehtimaan siit?, ett? tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei rajoiteta ilman asiallista ja laissa s??detty? perustetta?eik? enemp?? kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista. Tiedon pyyt?ji? tulee kohdella tasapuolisesti.

      Salassapito

      Julkisuuslaissa k?ytetty salassapidon k?site sis?lt?? asiakirjasalaisuuden, vaitiolovelvollisuuden ja salassa pidett?vien tietojen hyv?ksik?ytt?kiellon. Laissa tarkemmin m??ritellyt viranomaiset tai sen lukuun toimivat henkil?t eiv?t saa paljastaa salassa pidett?vi? tietoja sivullisille, ts. kenellek??n, jolla ei ole laissa s??detty? tiedonsaantioikeutta. Viranomaistoiminnan yhteydess? saatuja salassa pidett?vi? tietoja ei saa k?ytt?? omaksi taikka toisen hy?dyksi tai toisen vahingoksi.

      Keskeiset salassapitoperusteet on lueteltu julkisuuslain 24 §:ss?. Salassapitos??nn?ksi? sis?ltyy kuitenkin my?s erityislains??d?nt??n. Julkisuuslaissa s??detyt asiakirjan salassapitoperusteet ovat soveltamisalaltaan yleisi?.?Kun asiakirja on s??detty salassapidett?v?ksi, se on salainen jokaisen viranomaisen hallussa.?Salassapidosta on aina s??dett?v? lain tasolla. Viranomainen ei voi julistaa asiakirjaa tai sen osaa salassa pidett?v?ksi, vaan salassapitoon on oltava laintasoinen peruste.

      Asiakirjan salassapito on er?iss? tapauksissa ehdoton, mutta useimmiten salassapito m??r?ytyy sen mukaan, aiheutuuko tiedon antamisesta vahinkoa. Ehdottoman salassapidon piiriss? ovat muun muassa asiakirjat, jotka sis?lt?v?t tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaasta ja h?nen saamastaan etuudesta ja palvelusta sek? henkil?n terveydentilasta tai vammaisuudesta. Tietyiss? asiakirjoissa salassapito riippuu siit?, aiheutuuko tiedon antamisesta vahinkoa. T?llaisia asiakirjoja ovat muun muassa viranomaisen teht?v?ksi s??dettyyn tarkastukseen tai muuhun valvontatoimeen liittyv?t asiakirjat.

      Julkisuuslain salassapitoperusteet ovat suhteellisen yleispiirteisiksi kirjoitettuja. Esimerkiksi laissa k?ytetty liikesalaisuuden k?site voi aiheuttaa vaikeuksia lakia k?yt?nn?ss? sovellettaessa. Pelk?st??n esimerkiksi kunnan tarjouskilpailuun osallistuneen yrityksen salassapitotahto tai k?sitys tiedon salassa pidett?vyydest? ei ratkaise sit?, miten tilannetta on julkisuuslain mukaan tulkittava. T?st? huolimatta kunta voi hankinta-asioissa jo tarjouspyynt?vaiheessa edellytt?? tarjoajia merkitsem??n tarjousasiakirjoihinsa, mit? n?m? itse katsovat julkisuuslain mukaisiksi liike- ja ammattisalaisuuksiksi. T?ll? tavalla kunnan viranomaisen huomiota voidaan kiinnitt?? niihin kohtiin, joiden osalta salassapidon arviointi voi olla erityisen tarpeellista.

      Hankinta-asioihin k?sittelyyn liittyv?st? salassapidosta ja liikesalaisuuksista voit lukea lis?? Julkisten hankintojen neuvontayksik?n Hankinnat.fi-sivustolta kohdasta?Hankinta-asiakirjojen julkisuus.

      P??s??nt? on, ett? viranomainen voi luovuttaa salassapidett?v?n tiedon vain silloin, kun siihen on asianomaisen suostumus tai tiedon antamisesta on s??detty laissa. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidett?v?, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidett?v? osa tule tietoon.

      Toimielimell? ja viranhaltijoilla on oikeus saada alaisensa?toimintaa koskevia salassa pidett?vi? tietoja, joita se tarvitsee valvonta- ja johtovastuunsa toteuttamiseksi.

      Asianosaisen tiedonsaantioikeus

      Hakijalla, valittajalla sek? muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on julkisuuslain 11 §:n mukaan oikeus saada asiaa k?sittelev?lt? tai k?sitelleelt? viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sis?ll?st?, joka voi tai on voinut vaikuttaa h?nen asiansa k?sittelyyn.

      Asianosaisen?samoin kuin h?nen edustajansa ja avustajansa l?ht?kohtaisesti laajaa tiedonsaantioikeutta on er?ilt? osin kuitenkin rajoitettu. Heill? ei ole oikeutta esimerkiksi asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin eritt?in t?rke?? yleist? etua taikka lapsen etua tai muuta eritt?in t?rke?t? yksityist? etua.

      Kunnanjohtajan ja pormestarin tiedonsaantioikeus

      Kunnanjohtajalla tai pormestarilla on oikeus k?ytt?? puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta sek? saada kunnan viranomaisilta tietoja ja n?ht?v?kseen asiakirjoja, jollei salassapitoa koskevista s??nn?ksist? muuta johdu.

      T?m? tiedonsaantioikeus ulottuu julkisten tietojen lis?ksi niihin tietoihin, jotka eiv?t viel? ole tulleet julkisiksi. Salassapitos??nn?kset rajoittavat kuitenkin kunnanjohtajan tai pormestarin tiedonsaantioikeutta.

      Luottamushenkil?n tiedonsaantioikeus

      Kuntalain 83 §:n mukaan luottamushenkil?ll? on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja n?ht?v?kseen asiakirjoja, joita luottamushenkil? toimessaan pit?? tarpeellisena, jollei salassapitoa koskevista s??nn?ksist? muuta johdu. Luottamushenkil?ll? on oikeus saada kunnan konsernijohdolta konsernijohdon hallussa olevia kunnan tyt?ryhteis?jen toimintaa koskevia tietoja, jollei salassapitoa koskevista s??nn?ksist? muuta johdu.

      S??nn?ksell? varmistetaan luottamushenkil?n oikeus saada toimensa hoitamisessa tarpeelliset tiedot. Tietojensaantioikeus on julkisuuslaissa jokaiselle s??detty? oikeutta laajempi. Luottamushenkil?n tiedonsaantioikeus ei ulotu kunnan tyt?ryhteis?ihin, koska n?m? eiv?t ole kuntalain 83 §:ss? tarkoitettuja kunnan viranomaisia. Sen sijaan luottamushenkil?ll? on oikeus saada konsernijohdolta tyt?ryhti?it? koskevia tietoja.

      Valtuutetun ja kunnanhallituksen j?senen luottamustoimen hoitaminen ei rajoitu tietylle sektorille tai teht?v?alueelle. Valtuutetuilla ja kunnanhallituksen j?senill? on t?st? syyst? oikeus saada tietoja kaikilta kunnan viranomaisilta. Lautakunnan j?senen ja muun rajatusta teht?v?alueesta vastaavan toimielimen j?senen tietojensaantioikeus rajoittuu toimielimen alaiseen hallintoon ja toimielimen k?sitelt?v?ksi kuuluviin asioihin.

      Luottamushenkil?n tietojensaantioikeus ulottuu julkisten tietojen lis?ksi niihin tietoihin, jotka eiv?t viel? ole tulleet julkisiksi. Salassapitos??nn?kset rajoittavat kuitenkin tietojensaantioikeutta. Toimielimen j?senen? luottamushenkil?ll? on luonnollisesti oikeus niihin salassa pidett?viin tietoihin, jotka kuuluvat h?nen varsinaisten teht?viens? hoitamiseen ja joita tarvitaan esimerkiksi p??t?ksenteon perusteena toimielimen k?sitelt?v?n? olevassa asiassa. Yksitt?isell? toimielimen j?senell? ei ole oikeutta saada muissa tilanteissa salassa pidett?vi? tietoja.

      Sanamuotonsa mukaan kuntalain luottamushenkil?n tiedonsaantioikeutta koskeva 83 § ei velvoita antamaan esim. kopioita tai tietoja s?hk?isess? muodossa, joten n?ht?v?ksi antaminen riitt?nee. Jos luottamushenkil? on pyyt?nyt kopioita ja ne h?nelle annetaan, kopioista perit??n kunnassa p??tetyt maksut, paitsi jos on kunnassa p??tetty esim. ett? luottamushenkil?ilt? ei perit? kopioista maksua.

      Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tiedonsaantioikeus

      Tarkastuslautakunnalla ja tilintarkastajalla on kuntalain 124 §:n mukaan salassapitoa koskevien s??nn?sten est?m?tt? oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja n?ht?v?kseen asiakirjoja, joita tarkastuslautakunta tai tilintarkastaja pit?? tarpeellisina tarkastusteht?v?n hoitamiseksi.?Tiedonsaantioikeus on nimenomaan tarkastuslautakunnalla toimielimen?, ei siis yksitt?isell? tarkastuslautakunnan j?senell?. Kunnan tilintarkastajalla on tarkastuslautakuntaa vastaava tiedonsaantioikeus.

      Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen j?rjest?mist? varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston p??tett?v?t hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sek? arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tyt?ryhteis?jen tarkastuksen yhteensovittamisesta.

      Tarkastuslautakunnan teht?v?alue on m??ritelty tyhjent?v?sti kuntalain 121 §:ss?. Tarkastuslautakunnalla on tiedonsaantioikeus nimenomaan t?ll? teht?v?alueellaan – n?in ollen sen teht?v?t asettavat rajat tiedonsaantioikeudelle.

      Tarkastuslautakunnalla on kuntalain 124 §:n mukainen oikeus saada tietoja ja asiakirjoja nimenomaan kunnan viranomaisilta. Sill? ei sen sijaan ole oikeutta saada t?llaisia tietoja suoraan kunnan tyt?ryhteis?lt?, joiden hallinnon ja talouden tarkastuksen j?rjest?minen ei sille kuulu.

      Asiakirjojen s?ilytt?minen ja h?vitt?minen

      Asiakirjoja ei saa s?ilytt?? eik? h?vitt?? niin, ett? ne voivat joutua sivullisten k?siin. Jokainen, joka k?sittelee salassa pidett?vi? tietoja, on rangaistuksen uhalla velvollinen pit?m??n ne salassa. Salassa pidett?vi? tietoja ei saa luvatta ilmaista sivullisille. My?s perheenj?senet ja muut l?heiset henkil?t ovat t?ll?in sivullisia.

      Salassa pidett?vi? tietoja sis?lt?v?t kokousasiakirjat on s?ilytett?v? ja h?vitett?v? asianmukaisesti.

      Asiakirjoista ei saa muodostaa kotiarkistoja. Erityisen t?rke?t? on, ett? kunnissa huolehditaan siit?, ett? t?llaiset kokousasiakirjat j?tet??n kokouksen j?lkeen kunnanvirastoon tai palautetaan my?hemmin asianmukaisesti h?vitett?v?ksi. Huomiota tulisi kiinnitt?? my?s turvalliseen s?hk?iseen h?vitt?miseen, mik?li s?hk?iset ty?kalut ovat kokousmenettelyss? k?yt?ss?.

      Salassa pidett?vien tietojen ja henkil?tietojen k?sittelyn toimielinkohtainen arviointi

      Henkil?tietojen ja salassa pidett?vien tietojen k?sittely? on tarpeellista arvioida ja ohjeistaa kunnassa toimielinkohtaisesti. Toimielinkohtaisesti on syyt? p??tt?? mm. siit?, kenelle muita kuin salassa pidett?vi? tietoja sis?lt?v?t esityslistat ja muut kokousasiakirjat l?hetet??n, miss? ne ovat kunnassa n?ht?v?n? ja miten menetell??n, kun niit? laitetaan verkkoon.

      Johtos??nn?t sis?lt?v?t m??r?yksi? kokousmenettelyst?. Salassa pidett?vi? tietoja sis?lt?v?t esityslistat liitteineen l?hetet??n toimielimen j?senille sek? niille, joilla on l?sn?olo- ja puheoikeus kokouksessa. Heill? on oikeus osallistua kokouksessa my?s salassa pidett?vien asioiden k?sittelyyn.

      Salassa pidett?vi? tietoja sis?lt?viin kokous- ja muihin asiakirjoihin on tarpeellista laittaa salassapitomerkint? ja s??nn?s, johon salassa pito perustuu.

      Lis?? aiheesta

      Kuntaliitto.fi-palvelussa

      Muualla verkossa

      KHO-vuosikirjaratkaisuja

      • 15.02.2002/316 KHO:2002:20
        Henkil?st?barometri - Viranomaisen sis?isen ty?skentelyn asiakirja - Ei-asiakirja. FINLEX
      • 27.8.2012/2220 KHO:2012:68
        Asiakirjajulkisuus - Viranomaisen sis?isen ty?skentelyn asiakirja - Ei-asiakirja - Julkisuusperiaatteen toteutuminen - Ty?yhteis?selvitys - Power point -kalvot. FINLEX
      tags
      Palvelus?hk?posti-symboli
      Vastuualueet

      ?
      Palvelemme muun muassa kuntien hallintoon ja johtamisj?rjestelm??n, p??t?ksentekoon ja hallintomenettelyyn sek? julkisuuteen ja tietosuojaan liittyviss??kysymyksiss?.
      ?

      Palvelemme kuntien henkil?st?? ja luottamushenkil?it? heid?n teht?viins? liittyviss? asioissa. Suosittelemme k?ytt?m??n ensisijaisesti palvelus?hk?postiamme.

      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright