春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Kokousmenettely

      Asian kokousk?sittely

      Asian p??t?ksentekoj?rjestyksest? kokouksessa m??r?t??n p??osin kunnan hallintos??nn?ss?. Laissa ovat s??nn?kset ??nestys- ja vaalimenettelyn perusteista.

      Kokouksen j?rjest?ytyminen

      Kokouksen puheenjohtajan teht?viin kuuluu selvitt??, ovatko kokouksen pit?misen lailliset edellytykset olemassa. Jotta kokous olisi p??t?svaltainen, riitt?v?n m??r?n toimielimen j?seni? on oltava l?sn?. Valtuuston kokouksessa pit?? olla l?sn? v?hint??n 2/3 valtuutetuista ja kunnan muun toimielimen kokouksessa enemm?n kuin puolet j?senist? (kuntalain 103 §). Jollei n?in ole, kokousta ei voida lainkaan pit??.

      Puheenjohtajan on my?s todettava l?sn?olevat ja onko heill? l?sn?olo-oikeus. Toimielimen kokouksessa p??t?ksentekoon ottavat osaa vain toimielimen j?senet. Hallintos??nn?ss? voidaan m??r?t? muiden kuin toimielimen j?senten l?sn?olosta ja puheoikeudesta toimielimen kokouksissa. M??r?ykset koskevat l?hinn? toimielimeen kuulumattomia luottamushenkil?it? ja kunnan henkil?st??. Erikseen voidaan my?s p??tt?? asiantuntijan tai asianosaisen kuulemisesta toimielimen kokouksessa.

      Laillisuusedellytysten selvitt?miseen kuuluu, onko kokous kutsuttu koolle sill? tavoin kuin hallintos??nn?ss? on m??r?tty tai toimielin on itse p??tt?nyt.

      N?iden seikkojen selvitt?misen j?lkeen puheenjohtaja voi todeta kokouksen p??t?svaltaiseksi ja laillisesti koolle kutsutuksi.

      Huomionarvoista on, ett? kokouksen p??t?svaltaisuuden ja laillisuuden toteaminen on nimenomaan puheenjohtajan teht?v?. Toimielin ei voi p??tt?? asiasta.

      Puheenjohtajan on kokouksessa huolehdittava my?s esteellisyyksien selvitt?misest?. Esteellisyyden ilmoittaminen ja arviointi kuuluvat kuitenkin ensisijaisesti henkil?lle itselleen. Puheenjohtajan on kuitenkin tarvittaessa saatettava j?senen tai muun l?sn?oloon oikeutetun henkil?n esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi, mik?li henkil? ei itse vet?ydy asian k?sittelyst?. Katso my?s:?Esteellisyys osiosta P??t?ksentekomenettely.

      Asian esittely

      Valtuuston kokousta lukuun ottamatta asioista p??tet??n yleens? viranhaltijan esittelyst?. Valtuustolle asiat valmistelee kunnanhallitus tai tietyiss? tilanteissa tarkastuslautakunta tai tilap?inen valiokunta. Muissa toimielimiss? valmistelusta on vastuussa esittelij?. Valtuuston kokouksessa puheenjohtaja esittelee asian valmistelun useimmiten esityslistaan viitaten.

      Valmistelun perusteella esittelij?n velvollisuus on tehd? p??t?sehdotus asian ratkaisijalle. Yleens? valmistelun tulokset selostetaan esityslistassa. Tietyiss? tilanteissa p??t?sehdotus on mahdollista tehd? vasta kokouksessa. P??t?sehdotuksen esitt?miseen vasta kokouksessa tulisi olla perusteltu syy ja sen pit?isi olla poikkeuksellista.

      P??t?sehdotuksessa esittelij?n on otettava asiallinen kanta p??tett?v?n? olevaan asiaan. P??t?sehdotuksen on oltava sellainen, ett? toimielin voi hyv?ksy? sen p??t?kseksi (”ehdotus hyv?ksyttiin”). Esittelij?n p??t?sehdotuksen puuttuminen on yleens? muotovirhe. Jos p??t?sehdotus on tehty, mutta se ei ole riitt?v?n t?sm?llinen, esittelyn laillisuus on arvioitava kussakin tapauksessa erikseen.

      Joissakin tilanteissa saattaa olla tarpeen poiketa tavanomaisesta esittelyj?rjestyksest?. T?m?n varalta hallintos??nn?ss? voidaan antaa toimielimelle oikeus k?sitell? asia viranhaltijan esittelyn sijasta puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Katso my?s:?Asian valmistelu osiosta P??t?ksentekomenettely.

      Kunnanhallituksen tai esittelij?n p??t?sehdotus toimii pohjaehdotuksena

      Esittelij?n ja valtuustossa kunnanhallituksen p??t?sehdotus on k?sittelyn pohjana eli se toimii ns. pohjaehdotuksena. Vaikka kokouksessa teht?isiin pohjaehdotukselle kannatettu vastaehdotus, pohjaehdotus p??see ??nestykseen. Valtuustossa pohjaehdotuksena voi my?s olla tilap?isen valiokunnan tai tarkastuslautakunnan ehdotus.

      Jos pohjaehdotusta muutetaan ennen kuin toimielin on tehnyt asiassa p??t?ksen, pohjaehdotuksena on muutettu ehdotus. Jos pohjaehdotus peruutetaan ennen p??t?ksen tekemist?, asia on hallintos??nt?mallin mukaan poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin p??t?.

      Asiasta k?yt?v? keskustelu

      Asian esittelyn ja p??t?sehdotuksen tekemisen j?lkeen asiasta on varattava tilaisuus keskustella. Yleens? p??t?sehdotus ilmenee esityslistasta, jolloin asian k?sittely alkaa asiasta k?yt?v?ll? keskustelulla. Puheenjohtajan on annettava puheenvuorot siin? j?rjestyksess? kuin niit? on pyydetty.

      Puhujan on pysytt?v? k?sitelt?v?n? olevassa asiassa. Jollei n?in tapahdu, puheenjohtajan on puututtava asiaan. Puheenjohtajan teht?viin kuuluu my?s j?rjestyksenpito. Jos kokouksessa syntyy hallitsematon ep?j?rjestys, kokous on viimek?dess? keskeytett?v?.

      Keskustelun kuluessa toimielimen j?senet voivat tehd? p??t?sehdotuksia. My?s p?yd?llepanoehdotus tai muu k?sittelyn siirt?mist?, esimerkiksi asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi tarkoittava ehdotus on mahdollinen.

      Kannatetun p?yd?llepanoehdotuksen tai muun asian siirt?mist? koskevan ehdotuksen tekemisen j?lkeen puheenjohtajan on kehotettava puhujaa kohdistamaan seuraava puheenvuoronsa siirt?misehdotukseen. Jos p?yd?llepanosta ei olla yht? mielt?, siit? on ??nestett?v? eik? asian k?sittely? voida jatkaa, jos asia p??tet??n j?tt?? p?yd?lle. P??tett?ess? jatkaa k?sittely? samassa kokouksessa eli hyl?tt?ess? p?yd?llepanoehdotus jatkuu keskustelu itse asiasta. Kun puheenvuoroja ei en?? ole pyydetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun p??ttyneeksi.

      P??t?sehdotusten selostus

      Keskustelun j?lkeen puheenjohtaja tekee yhteenvedon keskustelusta ja tehdyist? ehdotuksista ja niiden kannattamisesta.

      Jos vastaehdotusta ei ole tehty tai vastaehdotus on kannattamattomana rauennut, puheenjohtajan asiana on todeta yksimielinen p??t?s.

      Muussa tapauksessa puheenjohtaja tekee toimielimen hyv?ksytt?v?ksi ehdotuksen ??nestystavasta ja j?rjestyksest? tai vaalin toimitustavasta.

      P??t?ksen tekeminen: ??nestys

      Jos pohjaehdotuksen lis?ksi on tehty kannatettuja ehdotuksia, on suoritettava ??nestys. Puheenjohtajan on todettava rauenneet ehdotukset ja ehdotukset, joista ??nestet??n. Toimielimen on puheenjohtajan esityksest? hyv?ksytt?v? ??nestystapa ja jos ??nestyksi? on toimitettava useampia, ??nestysj?rjestys.

      ??nestystavalla tarkoitetaan sit?, mill? tavoin ??nestys suoritetaan. Jollei ??nestyskonetta ole k?yt?ss?, varmin ??nestystapa on ns. nimenhuuto, jolloin kukin ??nestykseen osallistuja ilmaisee kantansa nimens? kuultuaan. Muita hyv?ksytt?vi? tapoja ovat esimerkiksi k?dennosto ja seisomaan nousu.

      ??nestysj?rjestyksell? tarkoitetaan sit?, miss? j?rjestyksess? ehdotukset asetetaan ??nestett?ess? toisiaan vastaan. ??nestys toimitetaan ns. parlamentaarista ??nestystapaa noudattaen. Kaksi samaa asiaa koskevaa, pohjaehdotuksesta eniten poikkeavaa kannatettua p??t?sehdotusta asetetaan vastakkain ja niist? voittanut ehdotus asetetaan edelleen vastakkain seuraavan kannatetun p??t?sehdotuksen ja viimeksi pohjaehdotuksen kanssa. Kokonaan hylk??mist? tarkoittava ehdotus on ??nestyksess? viimeisen? muut ??nestykset voittanutta vastaan.

      Parlamentaarisessa ??nestystavassa ??nestysesitys tehd??n siten, ett? vastaus ”jaa” tai ”ei” ilmaisee kannanoton ehdotukseen.

      ??nestys on aina toimitettava avoimesti eli henkil?iden ??nestysk?ytt?ytymist? ei voida pit?? salassa. P??t?kseksi tulee ehdotus, joka on saanut eniten ??ni?. ??nten menness? tasan, puheenjohtajan ??ni ratkaisee p??t?ksen. Yleens? toimielimen j?senell? on mahdollisuus my?s pid?tty? ??nest?m?st? eli ??nest?? ”tyhj??”. Tyhji? ??ni? ei oteta lukuun enemmist?? laskettaessa. Puheenjohtajalla on kuitenkin velvollisuus ottaa asiaan kantaa, jos aiemmin annetut ??net ovat menneet tasan.

      P??t?ksen tekeminen: vaali

      Henkil?valinnasta k?ytet??n nimityst? vaali. Kysymys voi olla henkil?n tai henkil?iden valitsemisesta kunnan luottamustoimeen tai esimerkiksi kunnan edustajaksi osakeyhti?n yhti?kokoukseen taikka kunnan viranhaltijan tai ty?ntekij?n valinnasta.

      Vaalissa tulevat valituiksi se henkil? tai ne henkil?t, jotka ovat saaneet eniten ??ni? (kuntalaki 105 §).

      Vaali toimitetaan suhteellisena, jos sit? vaatii l?sn? olevista toimielimen j?senist? v?hint??n m??r?, joka saadaan jakamalla l?sn? olevien lukum??r? valittavien lukum??r?ll? lis?ttyn? yhdell?. Jos osam??r?ksi tulee murtoluku, se korotetaan l?hinn? ylemp??n kokonaislukuun.

      Varaj?senet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset j?senet. Jos varaj?senet ovat henkil?kohtaisia, ehdokkaat on hyv?ksytt?v? ennen vaalia ja ehdokkaana tulee olla sek? varsinainen j?sen ett? t?m?n varaj?sen. Jos varaj?senet eiv?t ole henkil?kohtaisia, valituiksi tulevat varsinaisiksi j?seniksi valittujen j?lkeen seuraavaksi eniten ??ni? tai korkeimmat vertausluvut saaneet ehdokkaat.

      Suhteellista vaalia toimitettaessa sovelletaan, mit? kuntavaaleista vaalilaissa s??det??n. Lis?ksi valtuusto voi antaa m??r?yksi? vaalin toimittamisesta. Suhteellinen vaali ja vaadittaessa my?s enemmist?vaali on toimitettava suljetuin lipuin. ??nten menness? tasan ratkaisee arpa.

      Vaali voidaan toimittaa suljetuin lipuin s?hk?isess? kokouksessa vain, jos vaalisalaisuus on turvattu.

      Vaalip??t?s voi olla yksimielinen, jolloin varsinaiseen vaalitoimitukseen ei tarvitse lainkaan ryhty?. Vaali voidaan toimittaa joko enemmist?vaalina tai luottamushenkil?it? valittaessa my?s suhteellisena.

      Vaali on kysymyksess? vasta sitten, kun tehd??n henkil?n lopullinen valinta. Kunnallishallinnossa t?ll? on merkityst?, kun p??t?ksentekoprosessi on usein moniportainen. Jos henkil?n valinta kuuluu esimerkiksi valtuustolle, kunnanhallituksen ehdotuksesta valtuustolle p??tet??n ??nest?m?ll? eik? vaalilla. Ehdotuksesta valtuustolle ei voida p??tt?? esimerkiksi ”suljetuin lipuin”.

      Vaali toimitetaan ensisijaisesti enemmist?vaalina. Enemmist?vaalissa valituksi tulee se tai ne, jotka ovat saaneet eniten ??ni?. Jos valittavia on enemm?n kuin yksi, jokaisella toimielimen j?senell? on k?ytett?viss??n yht? monta ??nt? kuin valittavia henkil?it? on. Yhdelle ehdokkaalle voidaan kuitenkin antaa vain yksi ??ni, mutta kaikkia ??ni? ei ole pakko k?ytt??. Valituksi tulee saamiensa ??nim??rien mukaisesti niin monta ehdokasta kuin valittavia on.

      Kunnan viranhaltija ja ty?ntekij? valitaan enemmist?vaalilla. Kun valitaan toinen henkil? varalle, se on aina eri vaalitoimitus ja varalle valittavasta on siis suoritettava eri vaali.

      Kahta tai useampaa luottamushenkil?? valittaessa vaali voidaan toimittaa suhteellisena. Suhteellisen vaalin toimittamiseen ryhdyt??n, jos sen vaatijoita on riitt?v?sti. Suhteellista vaalia on vaadittava niin monen vaaliin osallistuvan, ett? vaalissa voivat yhdess? saada valituksi v?hint??n yhden ehdokkaansa. Suhteellisen vaalin toimittamisen edellytyksist? s??det??n laissa suoraan laskukaavalla.

      Esimerkki:
      Jos l?sn?olevia toimielimen j?seni? on 55 ja valittavia luottamushenkil?it? on 6. T?ll?in 55 (l?sn?olevien lukum??r?) jaetaan seitsem?ll? (6 + 1 = valittavien lukum??r? lis?ttyn? yhdell?). Osam??r?ksi tulee noin 7,8 eli murtoluku. T?m? korotetaan l?hinn? ylemp??n kokonaislukuun, joka on 8. Jotta vaali on toimitettava suhteellisena, vaatijoita pit?? olla kahdeksan.

      Puheenjohtajan teht?v?n? on todeta, onko suhteellisen vaalin vaatijoita riitt?v?sti.

      P??t?ksen toteaminen ja eri?v? mielipide

      Puheenjohtaja toteaa tehdyn p??t?ksen ja p??tt?? asian k?sittelyn. P??t?ksentekoon osallistuneella, jos h?n on tehnyt vastaehdotuksen tai ??nest?nyt p??t?st? vastaan, sek? asian esittelij?ll?, jos p??t?s poikkeaa p??t?sehdotuksesta, on oikeus ilmoittaa p??t?ksest? eri?v? mielipide. Ilmoitus on teht?v? heti, kun p??t?s on tehty (kuntalaki 106 §).

      Eri?v?n mielipiteen ilmoittanut vapautuu p??t?ksen tuottamasta oikeudellisesta vastuusta. Esittelij?lle se on ainoa varma mahdollisuus vastuusta vapautumiseen (esittelij?n erityinen vastuu). Toimielimen j?senelle riitt??, ett? h?nen ??nestysk?ytt?ytymisens? ilmenee toimielimen p?yt?kirjasta. Jos h?n ei p?yt?kirjan mukaan ole ??nest?nyt p??t?kseksi tulleen ehdotuksen puolesta, h?nen ei my?sk??n ole vastuussa toimielimen enemmist?n tekem?st? p??t?ksest?.

      Toimielimen j?senen ilmoittamalla eri?v?ll? mielipiteell? on merkityst? oikeudellisen vastuun kannalta suljetussa vaalissa ja ehk? my?s silloin, kun j?sen on tehnyt ehdotuksen, joka on kannatuksen puuttuessa rauennut. Viimeksi mainitussa tilanteessa j?senen rauenneen ehdotuksen tulisi kuitenkin ilmet? p?yt?kirjasta. Muutenkin toimielimen j?senten ??nestysk?ytt?ytymisen pit?isi aina ilmet? p?yt?kirjasta.

      Ennen p?yt?kirjan tarkastamista esitetyt eri?v?n mielipiteen kirjalliset perustelut liitet??n p?yt?kirjaan.

      ?

      Aiheesta lis??

      Turp?k?r?j?t-videot

      Miten asioita saa k?sittelyyn p?yd?lt?? Annaliisa Oksanen 2.3.2020

      tags
      Palvelus?hk?posti-symboli
      Vastuualueet

      ?
      Palvelemme muun muassa kuntien hallintoon ja johtamisj?rjestelm??n, p??t?ksentekoon ja hallintomenettelyyn sek? julkisuuteen ja tietosuojaan liittyviss??kysymyksiss?.
      ?

      Palvelemme kuntien henkil?st?? ja luottamushenkil?it? heid?n teht?viins? liittyviss? asioissa. Suosittelemme k?ytt?m??n ensisijaisesti palvelus?hk?postiamme.

      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright