春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Esteellisyys

      Esteellisyysperusteet: Kunnan muut luottamushenkil?t

      T?ss? osiossa ei k?sitell? valtuutettujen esteellisyytt? vastuustossa. Alla olevat esteellisyysperusteet koskevat kunnan muita luottamushenkil?it?.

      Sis?lt?:

      Osallisuusj??vi

      Henkil? on esteellinen hallintolain 28.1 § 1 kohdassa tarkoitetun osallisuus- eli asianosaisj??vin perusteella, mik?li h?n tai h?nen l?heisens? on asianosainen.

      Asianosaisella tarkoitetaan henkil??, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee (hallintolaki 11 §).

      Asianosainen on esimerkiksi henkil?, jonka hakemusta (esimerkiksi virkahakemus, avustushakemus), lupa-asiaa (esimerkiksi rakennuslupa, sijoituslupa), oikaisuvaatimusta tai muuta asiaa k?sitell??n. Velvollisuus voi tarkoittaa esimerkiksi terveydensuojelulain mukaisen m??r?yksen tai kiellon noudattamisvelvollisuutta.

      Edustusj??vi

      Henkil? on esteellinen edustusj??vin perusteella, jos h?n tai h?nen l?heisens? avustaa tai edustaa asianosaista tai sit?, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityist? hy?ty? tai vahinkoa (hallintolaki 28.1 § kohta 2).

      T?m? esteellisyysperuste rajoittuu yleens? siihen asiaan, jossa henkil? tai h?nen l?heisens? avustaa tai edustaa henkil?? tai yhteis??, joka on asianosainen taikka hy?dyn saaja tai vahingon k?rsij?.

      Henkil?, joka yksitt?isess? asiassa avustaa tai toimii valtakirjalla toisen henkil?n edustajana tai asiamiehen?, on esteellinen k?sittelem??n t?t? edustamansa henkil?n asiaa. My?s l?heisen toimiminen avustajana tai edustajana aiheuttaa esteellisyyden.

      Jos edustaminen on luonteeltaan pysyv?? ja henkil?ll? on tietynlainen kokonaisvastuu edustettavan asioiden hoidosta, kuten esimerkiksi edunvalvojalla ja uskotulla miehell?, esteellisyys koskee kaikkia edustettavan asioita.

      Intressij??vi

      Henkil? on esteellinen ns. intressij??vin perusteella, mik?li asian ratkaisusta on odotettavissa erityist? hy?ty? tai vahinkoa h?nelle tai h?nen hallintolain 28.2 §:n 1 kohdassa tarkoitetulle ns. perhepiiriin kuuluvalle l?heiselleen (hallintolaki 28.1 § kohta 3).

      "Erityinen hy?ty tai vahinko"

      Henkil?lle voi olla odotettavissa asian ratkaisusta erityist? hy?ty? tai vahinkoa, kun p??t?s vaikuttaa henkil?n etuun tai on h?nelle haitallinen.

      Edun tai haitan ei v?ltt?m?tt? tarvitse olla luonteeltaan taloudellinen. Esimerkiksi kaavoitusratkaisut voivat aiheuttaa muutakin kuin taloudellista hy?ty? tai haittaa. Kun henkil? tai h?nen perhepiiriins? kuuluva l?heinen esimerkiksi omistaa huomattavan osan osakkeista sellaisessa osakeyhti?ss?, jonka asiaa kunnan viranomainen k?sittelee, henkil?lle voi olla hy?ty? tai vahinkoa ratkaisusta, vaikka h?n itse ei olekaan asianosainen. Pienosakkaat eiv?t sen sijaan ole yhti?n asiassa esteellisi?.

      Hy?dyn tai vahingon on oltava ”erityist?”, jotta esteellisyys syntyisi. Oikeusk?yt?nn?ss? (KHO:1986-A-II-33) kriteeri? on tulkittu siten, ett? kunnanhallituksen j?sen, jonka puoliso ty?skenteli kunnanvirastossa, ei ollut esteellinen p??tt?m??n ilmaisen p?iv?kahvin tai teen tarjoamisesta kunnanviraston henkil?st?lle (ilman kahvileip??).

      Kunnan talousarvio ei yleens? tuota erityist? hy?ty? tai vahinkoa tietylle henkil?lle, joten kunnanhallituksen ja muiden valtuustoa alempien toimielinten j?senet voivat useimmissa tapauksissa k?sitell? asiaa, vaikka talousarvioon sis?ltyisi my?s heid?n omaa tai heid?n l?heistens? ty?paikkaa yleisell? tasolla koskevia asioita.

      My?s erilaiset strategiat ja suunnitelmat ovat useimmiten niin yleisluonteisia, ett? niiden ei voida katsoa koskevan yksitt?ist? luottamushenkil?? henkil?kohtaisesti.

      Aloite on luottamushenkil?n tapa saada asioita vireille ja kunnan k?sitelt?v?ksi. Luottamushenkil? ei ole esteellinen k?sittelem??n omaa aloitettaan, jos asiassa ei ole sellaisia henkil?kohtaisia intressej?, jotka muuten aiheuttaisivat esteellisyyden. Esimerkiksi aloite, jonka luottamushenkil? on tehnyt maanomistajan roolissa, tekee h?net esteelliseksi osallistumaan asian k?sittelyyn.

      Kaavamuistutuksen tekeminen ei tee henkil?? intressij??vin perusteella esteelliseksi, ellei h?n ole tehnyt muistutusta esimerkiksi maanomistajan roolissa.

      Palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdej??vi

      Henkil? on esteellinen palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdej??vin perusteella, jos h?n on palvelussuhteessa tai k?sitelt?v??n asiaan liittyv?ss? toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityist? hy?ty? tai vahinkoa (hallintolaki 28.1 § kohta 4).

      Palvelussuhde eli ty?- tai virkasuhde asianosaiseen tai intresenttiin aiheuttaa sen, ett? henkil? on esteellinen k?sittelem??n ty?nantajaansa koskevaa asiaa. Jos ty?nantajana on valtio, esteellisyysperusteen soveltaminen kaikkiin valtiota koskeviin asioihin saattaa olla kohtuutonta. Ty?nantajaksi on yleens? katsottava asianomainen valtion viranomainen.

      Vastaavasti jonkin ison yrityksen palveluksessa olevan henkil?n ty?nantaja saattaa joissakin tapauksissa olla yrityksen itsen?inen tulosyksikk?. Esimerkiksi kunnan viranhaltijalla voi olla sivutoimi, jossa h?n on palvelussuhteessa sivutoimen ty?nantajaansa.

      Toimeksiantosuhde asianosaiseen tai intresenttiin aiheuttaa yleens? esteellisyyden k?sitell? asiaa, jota toimeksiantosuhde koskee. Esimerkiksi luottamushenkil? tai viranhaltija, joka on toimeksiannon perusteella laatinut rakennuspiirustukset, ei voi k?sitell? kyseist? rakennuslupa-asiaa. Sen sijaan h?n voi yleens? k?sitell? toimeksiantajansa sellaisia asioita, joihin toimeksianto ei ulotu.

      Poikkeuksena palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdej??vin soveltamisesta palvelussuhde kuntaan ei tee henkil?? esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen (kuntalaki 97.3 §). Jos poikkeuss??nn?st? ei olisi, esimerkiksi kunnan rakennustarkastaja ja kaikki muutkin kunnan viranhaltijat olisivat esteellisi? k?sittelem??n kunnan omaa rakennushanketta, johon kunta muiden tavoin tarvitsee rakennusluvan. Kunnan palveluksessa olevan rakennustarkastajan on voitava k?sitell? my?s kunnan rakennuslupahakemusta ilman, ett? h?n on palvelussuhteensa perusteella esteellinen.

      Palvelussuhdej??viin s??detty poikkeus koskee ainoastaan tilanteita tietyn kunnan tai kuntayhtym?n sis?ll?. Tilanteessa, jossa j?senkunnan palveluksessa oleva henkil? toimii esimerkiksi kuntayhtym?n yhtym?hallituksen j?senen?, h?n voi olla esteellinen ottamaan osaa asian k?sittelyyn yhtym?hallituksessa, jos ao. kunta on asianosainen tai mik?li sille on odotettavissa asian ratkaisusta erityist? hy?ty? tai vahinkoa. Esteellisyys saattaa siis synty? esimerkiksi kuntayhtym?n ja sen j?senkunnan v?lisess? sopimusasiassa.

      Luottamushenkil?, joka on kunnan palveluksessa, ei my?sk??n ole esteellinen k?sitelt?ess? kunnan toimielimess? asiaa, jossa kunta on asianosainen tai intresentti.

      Esteellisyys syntyy kuitenkin, jos luottamushenkil? on kunnan viranhaltijana asian k?sittelyn aiemmassa vaiheessa esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla k?sitellyt asiaa. Vastaavalla tavalla k?sittely tarkoittaa l?hinn? sit?, ett? henkil? on valmistellut asiaa tai voinut vaikuttaa sen valmisteluun. Laki siis kielt?? asian k?sittelyn kahdessa eri ominaisuudessa: viranhaltijana asiaa k?sitellyt ei voi k?sitell? sit? en?? luottamushenkil?n?.

      S??nn?st? sovelletaan luonnollisesti vain siin? tapauksessa, ett? asianosaisena on se kunta, jonka oma viranomainen k?sittelee asiaa. Jos asianosaisena on jokin toinen kunta, t?m?n kunnan palveluksessa olevan esteellisyys m??r?ytyy samoin perustein kuin muidenkin ulkopuolisten yhteis?jen palveluksessa olevien.

      Yhteis?j??vi ja yhteis?j??vin poikkeus

      Henkil? on esteellinen hallintolain 28.1 § 5 kohdassa tarkoitetun yhteis?j??vin perusteella, mik?li h?n tai h?nen hallintolain 28.2 §:n 1 kohdassa tarkoitettu ns. perhepiiriin kuuluva l?heisens? on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen j?senen? taikka toimitusjohtajana tai sit? vastaavassa asemassa sellaisessa yhteis?ss?, s??ti?ss?, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle on odotettavissa asian ratkaisusta erityist? hy?ty? tai vahinkoa.

      S??nn?ksess? tarkoitettuja yhteis?j? ovat muun muassa osakeyhti?, osuuskunta ja yhdistys. Henkil?, joka on yhteis?n hallituksen tai hallintoneuvoston j?sen, on esteellinen k?sittelem??n yhteis?n asiaa.

      Yhteis?j??vi? sovelletaan my?s kuntakonserniin kuuluvan yhteis?n ja s??ti?n hallituksen ja hallintoneuvoston j?seniin. K?sitelt?ess? t?llaisen yhteis?n asiaa kunnan hallinnossa yhteis?n hallituksen ja hallintoneuvoston j?sen ovat esteellisi?. Esteellisi? henkil?it? voidaan kuitenkin kuulla kunnan toimielimess? asiantuntijoina.

      Hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohtaa ei sovelleta kunnan luottamushenkil??n, viranhaltijaan tai ty?ntekij??n, vaikka t?m? olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa kunnallisessa liikelaitoksessa tai kuntayhtym?ss?. Henkil? on kuitenkin esteellinen, jos kunnan edut ovat ristiriidassa liikelaitoksen tai kuntayhtym?n etujen kanssa taikka asian tasapuolinen k?sittely edellytt??, ettei henkil? osallistu asian k?sittelyyn. My?sk??n hallintolain 28 §:n 1 momentin 6?kohtaa ei sovelleta kunnassa.

      "Erityinen hy?ty tai vahinko"

      Henkil?lle voi olla odotettavissa asian ratkaisusta erityist? hy?ty? tai vahinkoa, kun p??t?s vaikuttaa henkil?n etuun tai on h?nelle haitallinen.

      Esimerkki esteellisyyden aiheuttavasta eturistiriitatilanteesta on kunnan ja kuntayhtym?n v?lisen sopimuksen k?sittely, jossa molemmilla sopijapuolilla on omat intressins? sopimuksen sis?lt??n. Tasapuolisuus vaarantuu my?s silloin kun kunnassa k?sitell??n yhteis?n asiaa viranomaisena. Esteellisyys syntyy esimerkiksi lautakunnan k?sitelless? kuntayhtym?n ymp?rist?lupa-asiaa.

      Edun tai haitan ei v?ltt?m?tt? tarvitse olla luonteeltaan taloudellinen. Esimerkiksi kaavoitusratkaisut voivat aiheuttaa muutakin kuin taloudellista hy?ty? tai haittaa. Kun henkil? tai h?nen perhepiiriins? kuuluva l?heinen esimerkiksi omistaa huomattavan osan osakkeista sellaisessa osakeyhti?ss?, jonka asiaa kunnan viranomainen k?sittelee, henkil?lle voi olla hy?ty? tai vahinkoa ratkaisusta, vaikka h?n itse ei olekaan asianosainen. Pienosakkaat eiv?t sen sijaan ole yhti?n asiassa esteellisi?.

      Hy?dyn tai vahingon on oltava ”erityist?”, jotta esteellisyys syntyisi. Oikeusk?yt?nn?ss? (KHO:1986-A-II-33) kriteeri? on tulkittu siten, ett? kunnanhallituksen j?sen, jonka puoliso ty?skenteli kunnanvirastossa, ei ollut esteellinen p??tt?m??n ilmaisen p?iv?kahvin tai teen tarjoamisesta kunnanviraston henkil?st?lle (ilman kahvileip??).

      Kunnan talousarvio ei yleens? tuota erityist? hy?ty? tai vahinkoa tietylle henkil?lle, joten kunnanhallituksen ja muiden valtuustoa alempien toimielinten j?senet voivat useimmissa tapauksissa k?sitell? asiaa, vaikka talousarvioon sis?ltyisi my?s heid?n omaa tai heid?n l?heistens? ty?paikkaa yleisell? tasolla koskevia asioita.

      My?s erilaiset strategiat ja suunnitelmat ovat useimmiten niin yleisluonteisia, ett? niiden ei voida katsoa koskevan yksitt?ist? luottamushenkil?? henkil?kohtaisesti.

      Aloite on luottamushenkil?n tapa saada asioita vireille ja kunnan k?sitelt?v?ksi. Luottamushenkil? ei ole esteellinen k?sittelem??n omaa aloitettaan, jos asiassa ei ole sellaisia henkil?kohtaisia intressej?, jotka muuten aiheuttaisivat esteellisyyden. Esimerkiksi aloite, jonka luottamushenkil? on tehnyt maanomistajan roolissa, tekee h?net esteelliseksi osallistumaan asian k?sittelyyn.

      Kaavamuistutuksen tekeminen ei tee henkil?? intressij??vin perusteella esteelliseksi, ellei h?n ole tehnyt muistutusta esimerkiksi maanomistajan roolissa.

      Puolueettomuuden vaarantuminen muusta erityisest? syyst? (”yleislausekej??vi”)

      Henkil? on esteellinen, jos luottamus h?nen puolueettomuuteensa vaarantuu muusta erityisest? syyst? (hallintolaki 28.1 § kohta 7).

      T?m?n esteellisyysperusteen soveltaminen edellytt??, ett? on olemassa ulkopuolisen havaittava syy puolueettomuuden vaarantumiseen. Syyn puolueettomuuden vaarantumiseen on oltava suunnilleen samanasteinen kuin erikseen s??detyiss? esteellisyysperusteissa.

      Yleislauseketta voidaan soveltaa esimerkiksi tilanteissa, joissa henkil? on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies, sek? tilanteissa, joissa henkil?n ja asianosaisen v?lill? vallitsee kiinte? yst?vyyssuhde tai yhti?kumppanuus. Henkil? voi olla yleislausekkeen perusteella esteellinen k?sittelem??n l?himm?n esimiehens? asiaa, esimerkiksi esimiehelleen annettavaa palkankorotusta tai varoitusta.

      Se, ett? viranhaltija on j?tt?nyt eri?v?n mielipiteen toimielimen p??t?kseen, ei tee h?nt? esteelliseksi k?sittelem??n asiaa uudelleen mahdollisen muutoksenhaun johdosta. Jos esimerkiksi lautakunta p??tt?? asiasta viranhaltijan p??t?sehdotuksesta poikkeavalla tavalla, viranhaltijan ainoa keino vapautua esittelij?nvastuustaan on j?tt?? eri?v? mielipide. Jos lautakunnan p??t?ksest? tehd??n kuntalain mukainen oikaisuvaatimus tai mik?li siit? valitetaan erityislain nojalla, viranhaltija ei ole esteellinen valmistelemaan asiaa lautakunnan p??tett?v?ksi.

      Ennakkoasenne tai mielipiteen ilmaiseminen k?sitelt?v?st? asiasta ei yleens? tee esteelliseksi. Se, ett? henkil? on julkisesti tai yleisess? kirjelm?ss? ottanut kantaa asiaan taikka tehnyt yksityishenkil?n? asiaa koskevan muistutuksen, ei automaattisesti merkitse, ett? h?n olisi esteellinen yleislausekkeen perusteella.

      Erityisesti perustuslaissa turvattu jokaiselle kuuluva sananvapaus ja kunnallisen demokratian toimivuus edellytt?v?t sit?, ett? kaikilla kuntalaisilla tulee olla oikeus esitt?? mielipiteens? ilman, ett? mielenilmaus tekisi heid?t aina esteellisiksi. Esimerkiksi muistutuksen tekeminen ei tee henkil?? asianosaiseksi ja sellaisena esteelliseksi osallisuusj??vin perusteella – sen sijaan valittaja tai oikaisuvaatimuksen tekij? on asianosainen ja siten esteellinen muutoksenhakuasiansa k?sittelyss?.

      Tapauksessa KHO 2004:16 jaoston puheenjohtaja oli sanomalehtihaastattelussa selvitt?nyt toimittajalle vireill? olevan ymp?rist?lupahakemuksen mukaisen louhinta- ja murskaushankkeen taustaa, aikaisempia vaiheita ja hankkeen sallittavuutta alueella voimassa olevan yleiskaavan kannalta sek? esitt?nyt omia arvioitaan hankkeen hyv?ksytt?vyydest?. T?m? ei tehnyt puheenjohtajaa ennakkoasenteen perusteella esteelliseksi sittemmin osallistumaan hanketta koskevan ymp?rist?lupa-asian k?sittelyyn.

      Vuosikirjap??t?ksess??n 2019:4 KHO p??tyi toisenlaiseen ratkaisuun ja katsoi, ett? kunnanhallituksen puheenjohtajan lehtikirjoitus oli aiheuttanut h?nen puolueettomuutensa vaarantumisen hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla muusta erityisest? syyst?.

      Lis?? aiheesta

      J??viysbotti.

      Kysy j??viydest?

      Kysy esteellisyydest? J??viysbotilta, uudelta harjoittelijaltamme.?Teko?lyn?antamien vastausten tarkkuus kehittyy jokaisen annetutun kysymyksen my?t?.?Voit avata botin klikkaamalla sinist? painikketta t?m?n sivun oikeasta alareunasta.

      lateral-image-left
      tags
      Palvelus?hk?posti-symboli
      Vastuualueet

      ?
      Palvelemme muun muassa kuntien hallintoon ja johtamisj?rjestelm??n, p??t?ksentekoon ja hallintomenettelyyn sek? julkisuuteen ja tietosuojaan liittyviss??kysymyksiss?.
      ?

      Palvelemme kuntien henkil?st?? ja luottamushenkil?it? heid?n teht?viins? liittyviss? asioissa. Suosittelemme k?ytt?m??n ensisijaisesti palvelus?hk?postiamme.

      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright