春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Kuntalain 1995 mukaisesti

      Kuntayhtym?t

      Kuntayhtym? on j?senkuntien valtuustojen hyv?ksym?ll? perussopimuksella perustettu j?senkunnistaan erillinen julkisoikeudellinen oikeushenkil?, joka hoitaa j?senkuntiensa puolesta perussopimuksen mukaisia teht?vi?.?

      Sis?lt?:

      • Kuntayhtym?n perustaminen?
      • Kuntayhtym?n hallintomallit?
      • Kuntayhtym?n hallinnon j?rjest?minen?
      • Kuntayhtym?n perussopimuksen muuttaminen?
      • Kuntayhtym?st? eroaminen?
      • Kuntayhtym?n purkaminen?
        • Henkil?st?n asema?
        • Kuntayhtym?n voimassaolevat sopimukset?
        • Purkamissopimus ja loppuselvitys?
        • Ilmoitus aluehallintovirastolle
      • Purkautuvan kuntayhtym?n viimeisen toimintavuoden hallinnon ja talouden tarkastus, tilinp??t?s ja vastuuvapauden my?nt?minen tilivelvollisille?
      • Kuntayhtym?n liitt?minen toiseen kuntayhtym??n?
      • Kuntayhtym?n muuttaminen liikelaitoskuntayhtym?ksi?
      • Milloin kuntayhtym? purkautuu, jos yksi j?senkunta vastustaa purkamista??
      • Voivatko kuntaliitoksessa lakanneen kunnan kuntayhtym?n toimielimiin valitsemat luottamushenkil?t jatkaa teht?viss??n kuntaliitoksen voimaantulon j?lkeen, toimielimen toimikauden loppuun saakka??
      • Pit??k? kuntayhtym?n j?senkunnan kilpailuttaa kuntayhtym?lt? tekem?ns? hankinnat?

      Kuntayhtym?n perustaminen

      Kuntayhtym? perustetaan kuntien v?lisell? perussopimuksella. Kuntayhtym? on j?senkunnista erillinen, itsen?inen julkisoikeudellinen oikeushenkil?. Kuntayhtym? on oikeustoimikelpoinen. Se voi kuntalain 80 §:n mukaisesti hankkia oikeuksia ja tehd? sitoumuksia sek? k?ytt?? puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa.

      Kuntien yhteistoiminta voi olla vapaaehtoista tai pakollista. P??s??nt?n? on vapaaehtoinen yhteistoiminta. Kunnat voivat l?ht?kohtaisesti itse harkita, ryhtyv?tk? ne yhteistoimintaan muiden kuntien kanssa, ja miss? muodossa ne yhteistoimintaa harjoittavat. Laki velvoittaa kunnat kuitenkin kuulumaan esim. sairaanhoitopiireihin ja maakunnan liittoihin.

      Kuntayhtym? katsotaan perustetuksi sen j?lkeen, kun kaikkien j?senkuntien valtuustot ovat hyv?ksyneet kuntayhtym?n perussopimuksen. Kuntayhtym?n perustamisesta ja purkamisesta ilmoitetaan sille aluehallintovirastolle, jonka toimialueella yhtym?ll? on kotipaikka. Perustamisilmoitukseen on liitett?v? j?ljenn?s perussopimuksesta sek? sopimuksen hyv?ksymist? koskevista valtuustojen p??t?ksist?.

      Perussopimuksessa on kuntalain 78 §:n mukaan mainittava kuntayhtym?n nimi, kotipaikka, j?senkunnat ja teht?v?t. Kuntayhtym?n nimess? tulee olla sana "kuntayhtym?".

      Perussopimuksessa on sovittava:

      1. tavasta, jolla kuntayhtym?n p??t?ksenteko j?rjestet??n;?
      2. kuntayhtym?n toimielinten j?senten tai yhtym?kokousedustajien lukum??r?st? ja ??nivallan perusteista;?
      3. mahdollisen yhtym?kokouksen teht?vist? ja toimivallasta;?
      4. siit?, mik? kuntayhtym?n toimielin valvoo kuntayhtym?n etua, edustaa kuntayhtym?? ja tekee sen puolesta sopimukset sek? mill? tavoin oikeudesta kuntayhtym?n nimen kirjoittamiseen p??tet??n;?
      5. j?senkuntien osuudesta kuntayhtym?n varoihin ja vastuusta sen veloista sek? muista kuntayhtym?n taloutta koskevista asioista;?
      6. kuntayhtym?st? eroavan j?senkunnan ja toimintaa jatkavien j?senkuntien asemasta;?
      7. kuntayhtym?n hallinnon ja talouden tarkastuksesta; sek??
      8. siit?, miten kuntayhtym? puretaan ja loppuselvitys suoritetaan.

      Perussopimuksessa voidaan my?s sopia, ett? sopimuksessa m??r?tyiss? asioissa p??t?ksen tekemiseen vaaditaan m??r?enemmist?. Perussopimuksessa asetettava m??r?enemmist?vaatimus voi koskea sellaisia asioita, joissa sopimusvapautta ei ole laissa erikseen rajoitettu. Esimerkiksi perussopimuksen muuttamiseen vaadittavasta m??r?enemmist?st? on s??detty kuntalain 79 §:ss?, eik? t?st? asiasta voida m??r?t? toisin perussopimuksessa.

      Perussopimuksen huolellisella valmistelulla voidaan v?ltt?? paljon vaikeuksia – hyvin laaditun sopimuksen soveltaminen on sopimussuhteen aikana tapahtuvien muutosten, kuntayhtym?st? eroamisten ja kuntayhtym?n purkamisen yhteydess? paljon helpompaa kuin puutteellisen tai moniselitteisen sopimuksen. Hyv? sopimusvalmistelu on tehokasta ongelmien ennaltaehk?isy?.

      Kuntayhtym?n hallintomallit

      Kuntalain 81 §:n mukaan kuntayhtym?n p??t?svaltaa k?ytt?v?t j?senkunnat yhtym?kokouksessa tai p??t?svaltaa k?ytt?? perussopimuksessa m??r?tty j?senkuntien valitsema toimielin. Kuntayhtym?ll? voi olla my?s muita perussopimuksen mukaisia toimielimi?. Muita kuntayhtym?n hallinnon rakennetta koskevia s??nn?ksi? laissa ei ole. Kuntayhtym?n toimielimet ovat j?senkuntien sovittavissa. Ne on mainittava perussopimuksessa. Toimielimi? voi olla yksi tai useampia. Uusien toimielinten perustamismahdollisuudesta on syyt? sopia perussopimuksessa. Mik?li toimielinten perustamismahdollisuus halutaan sulkea pois, t?st?kin olisi syyt? m??r?t? perussopimuksessa.?

      Kuntalain 81 §:n 4 momentin mukaan muiden kuin ylint? p??t?svaltaa k?ytt?vien toimielinten kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, ett? se vastaa j?senkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ??niosuutta kuntayhtym?n alueella vaalilaissa s??detyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. T?m? tarkoittaa eri ryhmien kunnallisvaaleissa saaman kannatuksen laskennallista huomioon ottamista.

      K?yt?nn?ss? esiintyvi? kuntayhtym?n hallintomalleja ovat yhtym?valtuustomalli, yhtym?kokousmalli ja yhden toimielimen malli. Liikelaitoskuntayhtym?n hallinnosta on s??detty erikseen.

      Yhtym?valtuustomallissa kuntayhtym?n ylint? p??t?svaltaa k?ytt?? yhtym?valtuusto, jonka alaisena toimii yleens? yhtym?hallitus. Malli soveltuu erityisesti sellaisiin kuntayhtymiin, joiden toimiala on laaja ja joiden toiminnassa korostuu yhteiskuntapoliittinen harkinta (esim. maakuntien liitot). Kuntalain 86.1 §:n mukaan yhtym?valtuustoon sovelletaan l?ht?kohtaisesti kunnanvaltuustoa koskevia s??nn?ksi? (kuntalain 12-15 b §). S??nn?kset koskevat valtuuston puheenjohtajistoa, valtuuston teht?vi?, toimivallan siirt?mist? johtos??nn?ll? ja valtuuston ty?j?rjestyst?.

      Yhtym?valtuuston teht?v?n? on kuntalain 13 §:n mukaisesti vastata kuntayhtym?n toiminnasta ja taloudesta. Yhtym?valtuuston tulee:

      1. p??tt?? kuntayhtym?n ja kuntayhtym?konsernin toiminnan ja talouden keskeisist? tavoitteista sek? konserniohjauksen periaatteista,?
      2. p??tt?? hallinnon j?rjest?misen perusteista,?
      3. p??tt?? talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sek? hyv?ksy? talousarvio,?
      4. p??tt?? kuntayhtym?n palveluista ja muista suoritteista peritt?vien maksujen yleisist? perusteista,?
      5. p??tt?? kuntayhtym?n liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista,?
      6. p??tt?? takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta,?
      7. valita j?senet kuntayhtym?n toimielimiin, jollei toisin ole s??detty?
      8. p??tt?? luottamushenkil?iden taloudellisten etuuksien perusteista?
      9. valita tilintarkastajat?
      10. hyv?ksy? tilinp??t?s ja p??tt?? vastuuvapaudesta sek??
      11. p??tt?? muista valtuuston p??tett?viksi s??detyist? ja m??r?tyist? asioista.

      Yhtym?kokousmallissa kuntayhtym?n ylint? p??t?svaltaa k?ytt?? yhtym?kokous, jonka alaisena toimii yleens? yhtym?hallitus. Yhtym?kokoukseen ei p??s??nn?n mukaan sovelleta suoraan kunnanvaltuustoa koskevia s??nn?ksi?, vaan sen teht?v?t ja toimivalta on m??ritelt?v? tarkemmin perussopimuksessa. Perussopimuksessa ratkaistaan my?s yhtym?kokouksen ja hallituksen v?linen suhde. Kuntalakia voidaan kuitenkin tulkita siten, ett? se rajoittaa er?ilt? osin toimivaltasuhteista sopimista.

      Yhtym?kokousmallilla toteutetussa kuntayhtym?ss? ei ole kunnanvaltuustoon suoraan rinnastettavaa toimielint?. Yhtym?kokous on kuitenkin asemaltaan kuntayhtym?n ylin toimielin. ?Esimerkiksi toimivallan siirt?mist? koskevia periaatteita noudatetaan yhtym?kokousmallissa kuntalain 86 §:ss? tarkoitetulla tavalla soveltuvin osin. T?ll?in mm. johtos??nt?jen hyv?ksymisen on katsottava kuuluvan yhtym?kokoukselle kuntayhtym?n ylimp?n? toimielimen?. Muussa tapauksessa yhtym?hallitus voisi johtos??nt?j? hyv?ksyess??n m??r?t? my?s itse??n ylemm?n toimielimen (yhtym?kokouksen) teht?vist? tai niiden siirt?misest? alemmalle viranomaiselle. Kuntalakia voidaan edell? mainituilla perusteilla tulkita niin, ett? yhtym?kokousmallissa yhtym?hallitukselle ei voida antaa oikeutta johtos??nt?jen hyv?ksymiseen.

      Yhtym?kokouksen julkisuudesta ja yhtym?kokousedustajan esteellisyydest? on kuitenkin kuntalain 86.2 §:n mukaisesti voimassa, mit? valtuustosta ja valtuutetuista on t?lt? osin s??detty.?

      Yhtym?kokous on verrattavissa l?hinn? osakeyhti?n yhti?kokoukseen. Yhtym?kokous pidet??n v?hint??n kaksi kertaa vuodessa. Yhtym?kokousedustajan valitsee j?senkunnan kunnanhallitus tai valtuuston p??tt?m? kunnan muu toimielin. Kokousedustaja toimii j?senkunnan ”asiamiehen?” ja k?ytt?? kunnan puolesta j?senkunnalle kuuluvaa puhevaltaa.

      Yhtym?kokousedustaja voidaan valita yht? kokousta varten tai tietyksi toimikaudeksi. Mik?li halutaan kehitt?? osakeyhti?t? muistuttava hallintomalli, perussopimuksessa voidaan sopia siit?, ett? hallituksen asema muodostuu suhteellisen vahvaksi ja ett? yhtym?kokousedustajat valitaan jokaiseen kokoukseen erikseen. T?llaisessa mallissa yhtym?kokous keskittyy omistajaohjaukseen yhtym?hallituksen huolehtiessa kuntayhtym?n k?yt?nn?n hallinnosta.

      Yhtym?kokousmalli soveltuu erityisesti teht?v?alueeltaan rajattuihin kuntayhtymiin, joissa palvelutuotannon tehokkuus on t?rke?? ja yhteiskuntapoliittisen harkinnan osuus v?h?inen. Liikelaitoskuntayhtym?ss? yhtym?kokous on pakollinen toimielin, jonka teht?v?t on m??ritelty kuntalain 87 b §:ss?. – t?t? listaa on mahdollista k?ytt?? mallina my?s ”tavallisissa” kuntayhtymiss?. Mik??n ei kuitenkaan pakota valitsemaan t?llaista vaihtoehtoa. Toinen vaihtoehto on antaa toimivalta useimmissa asioissa yhtym?hallitukselle, ja k?ytt?? yhtym?kokousta l?hinn? kuntien omistajaohjauksen foorumina. T?llaisessa mallissa yhtym?hallitus esimerkiksi hyv?ksyisi johtos??nn?t ja valitsisi kuntayhtym?n alemmat toimielimet.

      Ns. yhden toimielimen mallissa kuntayhtym?n ainoa toimielin on (kuntalain mukaan pakollisen tarkastuslautakunnan lis?ksi) tyypillisesti yhtym?hallitus, joka sek? k?ytt?? kuntayhtym?n p??t?svaltaa ett? hoitaa valmistelun, t?yt?nt??npanon ja muut kuntayhtym?n hallintoon liittyv?t teht?v?t. Yhden toimielimen mallissa p??t?svaltaa voi olla perusteltua osoittaa perussopimuksessa muita malleja laajemmin my?s j?senkuntien valtuustoille. Yhden toimielimen mallissa kuntayhtym?n ainoan toimielimen kokoonpanoon ei sovelleta poliittisen suhteellisuuden vaatimusta.

      Kuntien ja kuntayhtymien yhdess? perustamasta kuntayhtym?st?, jonka teht?v?n? on kunnallisen liikelaitoksen yll?pit?minen, k?ytet??n nimityst? liikelaitoskuntayhtym?. Liikelaitoskuntayhtym?n j?senin? voi olla pelk?st??n kuntia, kuntia ja kuntayhtymi? taikka pelk?st??n kuntayhtymi?. Liikelaitoskuntayhtym?ll? on oma perussopimuksensa ja omat johtos??nt?ns?.?

      Kuntayhtym?n hallinnon j?rjest?minen

      Kuntalain 3 §:n mukaisesti kunnan hallinnossa noudatetaan kuntalakia, jollei lailla toisin s??det?. Sen est?m?tt?, mit? muualla laissa s??det??n kuntien yhteistoiminnan muodosta, asianomaisten kuntien perustama kuntayhtym? voi hoitaa lailla kunnalle tai kuntien yhteisesti hoidettaviksi s??dettyj? teht?vi?. Samoin voidaan sopia, ett? t?llaisista teht?vist? huolehtii toinen kunta tai toisten kuntien perustama kuntayhtym?.?

      Kuntalain kuntayhtym?? koskevat s??nn?kset syrj?ytt?v?t ainakin ennen kuntalain s??t?mist? annetut erityislain vastaavat s??nn?kset. T?m? koskee mm. ennen kuntalain s??t?mist? annettuja ??nivaltaa kuntayhtym?ss? koskevia s??nn?ksi?, joista kunnat voivat sopia toisin. Esimerkiksi erikoissairaanhoitolain 17 §:n ??nivaltaleikkurista voidaan siten poiketa sairaanhoitopiirin perussopimuksessa. PARAS-hankkeen puitelaki (L kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta) antaa t?h?n suoraan mahdollisuuden sairaanhoitopiirijakoon perustuvissa laajan v?est?pohjan palveluita tuottavissa kuntayhtymiss?.

      Kuntayhtym?n perussopimusta laadittaessa on keskeist? hahmottaa, mist? asioista on lain mukaan sovittava. Samoin on oleellista ymm?rt?? se, mist? voidaan sopia ja mist? ei. Esimerkiksi j?senkuntien ??nivallan perusteet ja kuntayhtym?n hallinnon j?rjest?minen ovat pitk?lti sopimuskysymyksi?, mutta mm. kuntayhtym?n ylimm?n toimielimen p??t?svaltaisuuden edellytyksist? ja perussopimuksen muuttamiseen tarvittavasta m??r?enemmist?st? on s??detty pakottavasti lain tasolla.

      Kuntayhtym?n perussopimuksessa on kuntalain 78 §:n mukaan sovittava mm. kuntayhtym?n toimielinten j?senten tai yhtym?kokousedustajien lukum??r?st? ja ??nivallan perusteista. ??nivallan perusteissa on siten l?ht?kohtaisesti kysymys sopimuksenvaraisesta asiasta. ??nivallan perusteena voidaan k?ytt?? esimerkiksi kunnan asukaslukua, perusp??omaosuutta tai palveluiden k?ytt?? tietyll? aikav?lill?. Oleellista on se, ett? perussopimuksessa sovitaan siit?, miten ja mill? perusteella j?senkuntien ??nim??r?t lasketaan – eik? suoraan kunnalle kuuluvasta ??nim??r?st?. Kunnan ??nim??r? voi muuttua kuntayhtym?n toiminnan aikana, jos sen laskentaperusteena olevissa seikoissa tapahtuu muutoksia (esimerkiksi, jos laskentaperusteena on j?senkunnan asukasm??r?, ja t?m? kasvaa merkitt?v?sti). My?s ??nivallan rajoituksista voidaan l?ht?kohtaisesti sopia. Erityislakien s??nn?kset voivat kuitenkin asettaa rajoituksia sopimiselle.

      Perussopimuksen ??nivaltam??r?yst? laadittaessa on syyt? kiinnitt?? huomiota m??r?yksest? aiheutuviin seurauksiin: jos m??r?ys esimerkiksi johtaa siihen, ett? yksi kunta saa kuntayhtym?ss? kirjanpitolain 1 luvun 5 §:n mukaisen m??r?ysvallan, kuntayhtym? kuuluu kuntalain 16 a §:n mukaisesti t?m?n kunnan kuntakonserniin. Mik?li ei ole tarkoitus tehd? kuntayhtym?st? yhden j?senkunnan tyt?ryhteis??, perussopimusta valmisteltaessa on syyt? laatia sellainen ??nivaltam??r?ys (tarvittaessa ??nivaltaleikkuri), ett? n?in ei p??se k?ym??n vahingossa.?

      Esimerkiksi kuntayhtym?n ylimm?n toimielimen p??t?svaltaisuutta koskevat s??nn?kset ovat pakottavia, eik? niist? voida sopia toisin perussopimuksessa. Yhtym?valtuusto on p??t?svaltainen, kun v?hint??n kaksi kolmannesta sen j?senist? on l?sn?. Yhtym?kokous on puolestaan p??t?svaltainen, kun v?hint??n puolet j?senist? on paikalla. T?m? ero johtuu siit?, ett? yhtym?valtuustoon sovelletaan mm. p??t?svallan osalta kunnanvaltuustoa koskevia s??nn?ksi?, mutta yhtym?kokous on katsottava ”muuksi toimielimeksi”, johon valtuustoa koskevat s??nn?kset eiv?t p??s??nt?isesti ole sovellettavissa.

      Kuntayhtym?n perussopimuksen muuttaminen

      Perussopimuksen muuttaminen on j?senkuntien asia. Perussopimus on kuntien v?linen sopimus. Kuntalain 79 §:n mukaan perussopimusta voidaan muuttaa, jos v?hint??n kaksi kolmannesta j?senkunnista sit? kannattaa ja niiden asukasluku on v?hint??n puolet kaikkien j?senkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Jos kunnan on lain mukaan oltava kuntayhtym?n j?sen jollakin toimialalla ja m??r?tyll? alueella, j?senkuntaa ei kuitenkaan voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten teht?vien hoitamiseen ja n?ist? aiheutuviin kustannuksiin. Pakkokuntayhtymien osalta on siis s??detty erikseen vapaaehtoisiin teht?viin liittyvist? j?senkuntien vastuista.

      P??t?ksen perussopimuksen muuttamisesta tekev?t j?senkuntien valtuustot, joissa asiasta p??tet??n normaaliin tapaan enemmist?p??t?ksell? kuntalain 59 §:?? noudattaen. P??t?kseksi tulee ehdotus, joka on saanut eniten ??ni?, tai ??nten menness? tasan, se ehdotus, jota puheenjohtaja on ??nest?nyt.?

      Kuntayhtym?n perussopimuksen muuttamista ei tarvitse muodollisesti k?sitell? kuntayhtym?n toimielimiss?. J?senkuntien kunnanhallitukset valmistelevat asian muodollisesti valtuustoille, mutta k?yt?nn?ss? muutosta usein valmistellaan sis?ll?llisesti my?s kuntayhtym?ss?.
      Uuden j?senkunnan ottaminen, joka aina merkitsee my?s perussopimuksen muuttamista, tulee vied? j?senkuntien valtuustojen p??tett?v?ksi.

      Kuntayhtym?n perussopimuksen muuttamista koskevaa pyk?l?? ei voida ongelmitta soveltaa sellaisissa liikelaitoskuntayhtymiss?, joiden j?senen? on yksi tai useampi kuntayhtym?. J?senkuntien asukaslukua koskevaa ehtoa ei voi sellaisenaan soveltaa j?senen? olevaan kuntayhtym??n. ?T?llaisen liikelaitoskuntayhtym?n perussopimuksen muuttamisessa oikeudellisesti turvallinen vaihtoehto on sopimuksen muuttaminen kaikkien j?senten yht?pit?vill? p??t?ksill?.

      Kuntayhtym?st? eroaminen

      J?senkunnalla tulee olla mahdollisuus erota kuntayhtym?st?. Kuntayhtym?n perussopimukseen on otettava m??r?ykset eroavan kunnan ja toimintaa jatkavien j?senkuntien asemasta. Jos muuta ei ole perussopimuksessa sovittu, eroaminen tapahtuu kuntalain 84 §:n mukaan valtuutettujen toimikauden p??ttyess? j?senkunnan ilmoitettua eroamisesta toimikauden p??ttymist? edelt?v?n kalenterivuoden loppuun menness?. S??nn?ksess? puhutaan nimenomaan kunnanvaltuutettujen toimikaudesta (ts. kunnallisvaalikaudesta), joten olettamas??nn?ksen mukainen irtisanomisaika saattaa muodostua hyvinkin pitk?ksi. Asiasta voidaan kuitenkin niin haluttaessa sopia toisin perussopimuksessa.

      Eroavan kunnan kannalta on olennaista, ett? sill? on oikeus saada korvaus osuudestaan kuntayhtym?n varoihin. Korvauksen m??r?ytymisperusteet ovat t?ss? yhteydess? merkitt?vi?. Korvaus on m??r?tt?v? siten, etteiv?t muut j?senkunnat saa perusteetonta etua eroavan kunnan kustannuksella. Vaikka perussopimus mahdollistaisikin sellaisen menettelyn, ett? koko eroavan kunnan perusp??omaosuutta ei korvata, kohtuullinen korvaus on silti aina suoritettava. ”Nollakorvaukset” eiv?t ole lain mukaisia. Toimintaa jatkavien kuntien kannalta keskeist? on turvata mahdollisuudet toiminnan jatkamiseen. T?m? voi perussopimuksen salliessa puoltaa perusp??omaosuuden korvaamista eroavalle j?senkunnalle vain osittain. Perusp??omaosuuden korvaamista koskevat riitaisuudet ratkaistaan hallintotuomioistuimissa hallintolaink?ytt?lain 69 §:n mukaisina hallintoriita-asioina.

      J?senkunnan eroaminen tai lakkaaminen ja uuden j?senkunnan ottaminen kuntayhtym??n eronneen tilalle, tai muun j?senkunnan j?senosuuden lis??minen on k?sitelt?v? toisistaan erillisin? liiketapahtumina. Eroavalle tai lakkaavalle j?senkunnalle on suoritettava sille perussopimuksen mukaan kuuluva j?senosuus nettovarallisuudesta erillissuorituksena. Uuden j?senosuuden tai j?senosuuden lis?yksen m??r??minen edellytt?? perussopimuksen muuttamista. (Lis?tietoa Kuntatalousyksik?n toimittamassa Kuntaloustiedotteessa 1/2008, artikkelissta ?”Talouden ohjaukseen liittyvi? kysymyksi? kuntaliitoksen toteutuessa”.)

      Kuntayhtym?n purkaminen

      Kuntayhtym?n purkaminen edellytt?? j?senkuntien valtuustojen p??t?ksi?. Mik?li j?senkunnat eiv?t ole yksimielisi? kuntayhtym?n purkamisesta, niill? kunnilla, jotka eiv?t halua jatkaa yhteistoimintaa kuntayhtym?n puitteissa, on mahdollisuus erota siit?. Kuntayhtym?? ei saa puretuksi, jos v?hint??n kaksi kuntaa ovat sit? halukkaita jatkamaan. Yksi yhteistoiminnan jatkamiseen halukas kunta sen sijaan joutuu tyytym??n muiden tahtoon, eli kuntayhtym? purkautuu.

      Jos kaikki kuntayhtym??n kuuluvat j?senkunnat yhdistyv?t yhdeksi kunnaksi, kuntayhtym? purkautuu, ellei kuntayhtym??n oteta muutoksen voimaantuloon menness? uusia j?senkuntia. Mik?li jokin tai jotkin j?senet eroavat kuntayhtym?st? kuntaliitoksen johdosta, mutta kuntayhtym?n toiminta jatkuu, perussopimusta muutetaan vastaamaan vallitsevaa tilannetta.

      Henkil?st?n asema

      Jos kuntayhtym?n kaikki j?senkunnat yhdistyv?t, kuntajakolain 13 §:n s??nn?ksi? irtisanomissuojasta noudatetaan soveltuvin osin henkil?st?n aseman osalta. Jos sen sijaan yksi tai useampi kunta p??tt?? erota kuntayhtym?st? ja kuntayhtym? t?m?n johdosta purkautuu, kuntajakolain suojas??nn?ksen sijasta sovelletaan PARAS-hankkeen puitelain 13 §:n vastaavaa s??nn?st?. Puitelain 13 §:n mukaan puitelain nojalla tapahtuvat uudelleenj?rjestelyt, jotka johtavat henkil?st?n ty?nantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Ty?nantajalla ei ole tuolloin oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Ty?ntekij? ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos h?n kielt?ytyy vastaanottamasta ty?nantajan h?nelle tarjoamaa uutta teht?v?? tai virkaa. Kielto on voimassa viisi vuotta henkil?st?n siirtymisest? uuden ty?nantajan palvelukseen. Kielto koskee uudelleenj?rjestelyiden kohteena olevissa palveluissa uuden ja vanhan ty?nantajan palveluksessa ty?skentelev?? henkil?st?? kokonaisuudessaan.

      Kuntayhtym?n voimassaolevat sopimukset

      Loppuselvityksess? sovitaan, miten j?senkunnat vastaavat kuntayhtym?n sitoumuksista. Jos kuntayhtym?n kaikki j?senkunnat muodostavat uuden kunnan tai laajentuvan kunnan, siirtyv?t lakkaavan kunnan omaisuus, velat ja velvoitteet uudelle tai laajentuvalle kunnalle kuntajakolain 19 §:n mukaisena yleisseuraantona eli kaikki kuntayhtym?n sopimukset siirtyv?t l?ht?kohtaisesti sellaisenaan.?

      Monessa tapauksessa kuntayhtym?n purkamishetkell? voimassaolevat sopimukset vaativat uusia neuvotteluita sopimuskumppanin vaihtumisen johdosta. Jos sopimussuhdetta ei ole tarkoitus jatkaa, kuntayhtym?n tekemien sopimusten p??tt?mist? irtisanomalla tai muuten on tarpeen arvioida kuntayhtym?n purkamisen yhteydess?. Sopimusten jatkamista tai p??tt?mist? olisi syyt? pohtia hyviss? ajoin, koska irtisanomisajat saattavat olla suhteellisen pitki? ja koska neuvotteluihin saattaa kulua paljon aikaa.

      Purkamissopimus ja loppuselvitys

      Kuntayhtym?n perussopimuksessa on kuntalain 78 §:n mukaan sovittava siit?, miten kuntayhtym? puretaan ja loppuselvitys suoritetaan. Kun j?senkunnat ovat p??tt?neet purkamisesta, noudatetaan perussopimuksessa sovittua menettelytapaa. Perussopimuksessa m??r?tty toimielin p??tt?? loppuselvityksest?. Jos perussopimuksessa ei ole sovittu loppuselvityksest?, yhtym?hallituksen m??r??m? toimielin p??tt?? siit?. Loppuselvitykseen liittyvi? asioita valmistelevat henkil?t valitsee ja palkkaa yhtym?hallitus tai muu perussopimuksessa nimetty toimielin siihen varattujen m??r?rahojen puitteissa. Kuntayhtym?n purkamisen yhteydess? voi olla tarpeen laatia erillinen purkamissopimus, mik?li purkaminen ei onnistu pelk?n perussopimuksen pohjalta. T?llainen sopimus ei kuitenkaan ole pakollinen, eik? siit? ole erikseen s??detty laissa.

      Loppuselvitykseen liittyy varojen ja velkojen selvitt?minen, loppuselvityksen kustannusten hyv?ksyminen sek? mahdollisesti my?s omaisuuden myyntiin, luovutukseen ja suojaukseen liittyvi? asioita. My?s esimerkiksi kuntayhtym?n hallussa olevien henkil?rekistereihin liittyvien vastuiden siirtyminen on selvitett?v? kuntayhtym?? purettaessa.

      Koska kuntayhtym? on perustettu j?senkuntien valtuustojen hyv?ksym?ll? sopimuksella, kuntayhtym?n purkamisesta p??tt?minen ja mahdollisen purkamissopimuksen sek? loppuselvityksen hyv?ksyminen kuuluvat j?senkuntien valtuustoille. Valtuustojen hyv?ksym?ss? purkamissopimuksessa voidaan tarvittaessa sopia perussopimusta tarkemmin varojen ja velkojen sek? omaisuuden jakamisesta. Kun j?senkuntien valtuustot ovat hyv?ksyneet loppuselvityksen, kuntayhtym? on katsottava purkautuneeksi.

      Ilmoitus aluehallintovirastolle

      Kuntayhtym?n purkamisesta ilmoitetaan sille aluehallintovirastolle, jonka toimialueella yhtym?ll? on kotipaikka.

      Purkautuvan kuntayhtym?n viimeisen toimintavuoden hallinnon ja talouden tarkastus, tilinp??t?s ja vastuuvapauden my?nt?minen tilivelvollisille

      Kuntayhtym?n purkamismenettelyst? tulee sopia perussopimuksessa. T?ss? yhteydess? voidaan ottaa kantaa my?s siihen, miten purkautuvan kuntayhtym?n viimeinen tilinp??t?s hyv?ksyt??n ja vastuuvapausasia k?sitell??n. Kuntayhtym?n viimeinen tilinp??t?s laaditaan niin, ett? loppuselvityksen kustannukset ovat siin? mukana lopullisina tai arvioina.

      Tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta kaikki kuntayhtym?n toimielimet lakkaavat kuntayhtym?n purkautuessa – t?ll?in toimielinten toimikaudet ja niiden j?senten luottamustoimet p??ttyv?t. Kuntalain 71.1 §:n nojalla tarkastuslautakunta asetetaan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen j?rjest?mist? varten. T?st? seuraa, ett? lakkaavan kuntayhtym?n tarkastuslautakunnan tulee osallistua viel? ao. kuntayhtym?n viimeisen toimintavuoden hallinnon ja talouden tarkastuksen j?rjest?miseen. Koska lakkaavan kuntayhtym?n viimeisen tilinp??t?ksen hyv?ksyminen ja vastuuvapausasian k?sittely tapahtuu vasta kuntayhtym?n jo lakattua, on selv??, ett? my?s er?ill? muilla tahoilla on toimivaltaa asiassa. Eri toimielinten ”ty?njakoon” on otettava kantaa t?ss? yhteydess?.

      Purkautuvan kuntayhtym?n tilintarkastaja hoitaa sopimuksensa mukaisesti kuntayhtym?n viimeisen kalenterivuoden hallinnon, kirjanpidon ja tilinp??t?ksen tarkastamisen ja laatii tilintarkastuskertomuksen. Purkautuvan kuntayhtym?n tilinp??t?ksen allekirjoittaa tilinp??t?shetken "toimiva johto". Kun allekirjoittaminen tapahtuu kuntayhtym?n jo lakattua, tilannetta lienee tulkittava siten, ett? tilinp??t?ksen allekirjoittavat j?senkuntien hallitukset ja kunnan/kaupunginjohtajat, jos kuntayhtym? puretaan jakamalla sen varat, velat ja velvoitteet j?senkunnille. Olennaista on se, ett? tilinp??t?ksen allekirjoittaminen ja k?sittely sek? vastuuvapauden my?nt?minen tapahtuvat siin? organisaatiossa, jolle purkautuvan kuntayhtym?n toiminta siirtyy. Tilinp??t?ksen valmistelusta voitaneen sopia kuntien kesken siten, ett? asian valmistelu p??tet??n antaa esim. purkautuneesta kuntayhtym?st? j?senkuntien palvelukseen siirtyneiden, asiasta sis?ll?llisesti perill? olevien viranhaltijoiden teht?v?ksi - olettaen, ett? t?llaisia on k?ytett?viss?.

      Purkautuvan kuntayhtym?n viimeisen tilinp??t?ksen k?sittelyyn ja vastuuvapauden my?nt?miseen tilivelvollisille on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Oikeudellisesti varma vaihtoehto on, ett? asiat k?sitell??n kaikissa kuntayhtym?n j?senkuntien valtuustoissa. Muita vaihtoehtoja ovat asioiden k?sittely kuntayhtym?n omassa ylimm?ss? toimielimess? (t?t? ei tosin voida suositella), tai asioiden k?sittely purkautuvan kuntayhtym?n toiminnan vastaanottavassa kunnassa tai kuntayhtym?ss?.

      Jos purkautuvan kuntayhtym?n viimeinen tilinp??t?s ja vastuuvapausasia k?sitell??n niin, ett? asiat vied??n kuntayhtym?n kaikkien j?senkuntien valtuustoihin, esityksen valtuustolle tekee muodollisesti kunkin kunnan oma tarkastuslautakunta. Esitys perustuu kuitenkin sis?ll?llisesti lakanneen kuntayhtym?n tarkastuslautakunnan valmisteluun. T?m? vaihtoehto on oikeudellisesti turvallinen, mutta suhteellisen raskas, mik?li j?senkuntia on paljon.
      Jos purkautuvan kuntayhtym?n viimeisen tilinp??t?ksen k?sittelee ja vastuuvapaudesta p??tt?? kuntayhtym?n oma ylin toimielin, asiat k?sitell??n kuntayhtym?n oman tarkastuslautakunnan esityksest?. Ongelmana on kuitenkin ylimm?n toimielimen toimivallan puuttuminen. Tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta kuntayhtym?n toimielinten toimikausi p??ttyy kuntayhtym?n lakatessa. Menettely? ei voidakaan suositella.

      Jos purkautuvan kuntayhtym?n viimeisen tilinp??t?ksen k?sittelee ja vastuuvapaudesta p??tt?? fuusiotilanteessa vastaanottavan kuntayhtym?n ylin toimielin, esityksen sille tekee (muodollisesti) ao. kuntayhtym?n tarkastuslautakunta, mutta esitys perustuu sis?ll?llisesti lakanneen kuntayhtym?n tarkastuslautakunnan valmisteluun. Mik?li kuntayhtym?n purkautuessa sen teht?v?t siirtyv?t jollekin peruskunnalle (esimerkiksi siirrytt?ess? is?nt?kuntamalliin tai jos kuntayhtym?n kaikki j?senkunnat yhdistyv?t toisiinsa), tilinp??t?s ja vastuuvapausasia voidaan vastaavalla tavalla vied? toiminnan vastaanottavan peruskunnan tarkastuslautakunnan muodollisesta esityksest? is?nt?kunnan valtuuston k?sitelt?v?ksi. T?ll?inkin esitys perustuu sis?ll?llisesti lakanneen kuntayhtym?n tarkastuslautakunnan valmisteluun.

      Kuntayhtym?n liitt?minen toiseen kuntayhtym??n

      Kuntalaissa ei ole s??detty kuntayhtym?n liitt?misest? (fuusiosta) toiseen kuntayhtym??n. Kuntayhtymi? on kuitenkin k?yt?nn?ss? fuusioitu kesken??n. Menettely on toteutettavissa purkamalla se kuntayhtym?, jonka toimintaa ei jatketa, ja muuttamalla toimintaa jatkavan kuntayhtym?n perussopimusta. Perussopimuksen muutoksella fuusio voidaan toteuttaa ottamalla ne lakkaavan kuntayhtym?n j?senkunnat, jotka p??tt?v?t tulla mukaan uuteen j?rjestelyyn, toimintaa jatkavan kuntayhtym?n j?seniksi. Fuusion yhteydess? muutetaan tarvittaessa toimintaa jatkavan kuntayhtym?n toimialaa. My?s esimerkiksi perusp??omaosuuksia ja p??t?svaltaa koskevia m??r?yksi? on aihetta k?sitell? fuusion yhteydess?. Perussopimuksen muutokset merkitsev?t yleens? my?s muutoksia kuntayhtym?n johtos??nt?ihin. Perussopimuksen ja johtos??nt?jen muuttamisen lis?ksi on perusteltua laatia erillinen fuusiosopimus, jossa sovitaan k?yt?nn?ss? noudatettavasta menettelyst?.

      Lakkaava kuntayhtym? voidaan purkaa suhteellisen yksinkertaisella menettelyll?, mik?li sen toiminta varoineen, velkoineen ja velvoitteineen siirtyy kokonaisuudessaan yhdelle taholle, esimerkiksi vastaanottavalle kuntayhtym?lle. Yksityiskohtaisempaan purkamismenettelyyn on aihetta l?hinn? silloin, kun vastaanottavia tahoja on useampia – t?ll?in on selvitett?v?, miten esimerkiksi varat ja velat jaetaan n?iden kesken.

      Kuntayhtym?fuusioita on k?yt?nn?ss? tehty mm. siirrett?ess? kehitysvammaisten erityishuollon palveluita sairaanhoitopiirien yhteyteen. Erityishuoltopiirirajoja on muutettu valtioneuvoston asetuksella 1045/2008 uutta tilannetta vastaaviksi.?

      Kuntayhtym?n muuttaminen liikelaitoskuntayhtym?ksi

      Kuntalain 10 a luvussa s??nnell??n kunnallisista liikelaitoksista. Kunnallinen liikelaitos voi olla kunnan tai kuntayhtym?n omaan organisaatioon kuuluva liikelaitos tai kuntayhtym?, jonka teht?v?n? on yll?pit?? liikelaitosta (87 a §). Liikelaitos-kuntayhtym? on julkisoikeudellinen oikeushenkil? ja siihen sovelletaan kuntalain 10 luvun kuntayhtym?? koskevia s??nn?ksi?, ellei muualla kuntalaissa toisin s??det?. Liikelaitoskuntayhtym? on paitsi liikelaitos, my?s kuntayhtym?, jonka toimialasta, hallinnosta ja taloudesta on s??detty erityiss??nn?ksin.?

      Kuntayhtym?n muuttaminen liikelaitoskuntayhtym?ksi tapahtuu muuttamalla kuntayhtym?n perussopimusta ja kuntayhtym?n hallintos??nt?? siten, ett? ne t?ytt?v?t kuntalaissa liikelaitoskuntayhtym?lle asetetut vaatimukset. Kyse on kuntayhtym?n hallinnollisen rakenteen ja toimialan muuttamisesta. Perussopimuksen muuttaminen ei tarkoita oikeushenkil?n lakkaamista tai uuden perustamista. Oikeushenkil? pysyy samana muutettaessa kuntayhtym? liikelaitoskuntayhtym?ksi perussopimuksen muutoksella.

      Milloin kuntayhtym? purkautuu, jos yksi j?senkunta vastustaa purkamista?

      Kuntayhtym?n purkaminen edellytt?? j?senkuntien valtuustojen p??t?ksi?. Jos kaikkien j?senkuntien valtuustot puoltavat purkamista, toimitetaan loppuselvitys perussopimuksen mukaisella tavalla. Mik?li j?senkunnat eiv?t ole yksimielisi? kuntayhtym?n purkamisesta, niill? kunnilla, jotka eiv?t halua jatkaa yhteistoimintaa kuntayhtym?n puitteissa, on mahdollisuus erota siit?. Kuntayhtym?? ei saa puretuksi, jos v?hint??n kaksi kuntaa haluaa jatkaa yhteistoimintaa se puitteissa. Yksi yhteistoiminnan jatkamiseen halukas kunta sen sijaan joutuu tyytym??n muiden tahtoon eli kuntayhtym? purkautuu (koska se ei voi yksin harjoittaa yhteistoimintaa kuntayhtym?n muodossa). T?llaisessa tilanteessa joudutaan kuitenkin pohtimaan, milloin ja millaisen menettelyn j?lkeen kuntayhtym? purkautuu.
      ?
      Mik?li tilannetta tarkastellaan yht? vaille kaikkien j?senkuntien eroamisena kuntayhtym?st?, sovellettavaksi tulevat kuntayhtym?n perussopimuksen eroamista koskevat m??r?ykset. Jos muuta ei ole perussopimuksessa sovittu, eroaminen tapahtuu kuntalain 84 §:n olettamas??nn?ksen mukaan valtuutettujen toimikauden p??ttyess? j?senkunnan ilmoitettua eroamisesta toimikauden p??ttymist? edelt?v?n kalenterivuoden loppuun menness?. T?m? tarkoittaisi sit?, ett? kuntayhtym? purkautuisi vasta seuraavan kunnanvaltuuston toimikauden (eli kunnallisvaalikauden) p??ttyess?. J?senkunnilla on kuitenkin mahdollisuus sopia asiasta toisin perussopimuksessa.
      ?
      Kuntalain 79 §:n mukaan perussopimusta voidaan muuttaa, jos v?hint??n kaksi kolmannesta j?senkunnista sit? kannattaa ja niiden asukasluku on v?hint??n puolet kaikkien j?senkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. T?ll? m??r?enemmist?ll? kuntayhtym?n purkamiseen halukkaat j?senkunnat saisivat muutettua kuntayhtym?n perussopimuksen eroamista koskevaa m??r?yst? niin, ett? purkautuminen voitaisiin toteuttaa kuntalain 84 §:n olettamas??nn?ksen mukaista purkamista nopeammassa aikataulussa (olettaen, ett? niiden asukasluku on v?hint??n puolet kaikkien j?senkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta). Loppuselvitys toimitetaan t?m?n j?lkeen muutetun perussopimuksen edellytt?m?ss? aikataulussa.

      Kun kaikkien j?senkuntien valtuustot ovat hyv?ksyneet loppuselvityksen, kuntayhtym? on katsottava purkautuneeksi.

      Voivatko kuntaliitoksessa lakanneen kunnan kuntayhtym?n toimielimiin valitsemat luottamushenkil?t jatkaa teht?viss??n kuntaliitoksen voimaantulon j?lkeen, toimielimen toimikauden loppuun saakka?

      Kuntalain 82.1 §:n mukaan kuntayhtym?n toimielimiin on vaalikelpoinen henkil?, joka on vaalikelpoinen kuntayhtym?n j?senkunnan luottamustoimiin. Kuntaliitto on l?htenyt siit?, ett? j?senkunnan lakkaaminen kuntaliitoksessa merkitsee my?s kuntayhtym?n j?senyyden automaattista lakkaamista kuntaliitoksen voimaantulop?iv?st? lukien. Samalla p??ttyv?t lakkaavaa kuntaa edustaneiden kuntayhtym?n toimielinten j?senten ao. luottamustoimet.

      Pit??k? kuntayhtym?n j?senkunnan kilpailuttaa kuntayhtym?lt? tekem?ns? hankinnat?

      Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaista kilpailuttamisvelvollisuutta ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikk? tekee siit? muodollisesti erilliselt? ja p??t?ksenteon kannalta itsen?iselt? yksik?lt?, jos hankintayksikk? yksin tai yhdess? muiden hankintayksik?iden kanssa valvoo yksikk?? samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan, ja jos yksikk? harjoittaa p??osaa toiminnastaan niiden hankintayksik?iden kanssa, joiden m??r?ysvallassa se on. N?ist? ns. sidosyksikk?hankinnoista tai in-house –hankinnoista s??det??n hankintalain 10 §:ss?.

      Sidosyksikk?j? koskevaa poikkeusta kilpailuttamisvelvollisuudesta sovelletaan esim. j?senkunnan hankintoihin kuntayhtym?lt?, mutta ei p?invastoin (koska kuntayhtym?ll? ei ole hankintalain 10 §:ss? tarkoitettua valvonta- ja m??r?ysvaltaa j?senkuntaansa n?hden).

      Lue lis??

      • Sidosyksikk?hankinnat
        Hankinnat.fi-sivustolla
      tags
      Palvelus?hk?posti-symboli
      Vastuualueet

      ?
      Palvelemme muun muassa kuntien hallintoon ja johtamisj?rjestelm??n, p??t?ksentekoon ja hallintomenettelyyn sek? julkisuuteen ja tietosuojaan liittyviss??kysymyksiss?.
      ?

      Palvelemme kuntien henkil?st?? ja luottamushenkil?it? heid?n teht?viins? liittyviss? asioissa. Suosittelemme k?ytt?m??n ensisijaisesti palvelus?hk?postiamme.

      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright