春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Kuntien ja kuntayhtymien yhteistoiminta

      Kuntayhtym?t (kuntalaki 2015)

      Kunnat voivat sopia, ett? jotain teht?v?? hoitaa niiden puolesta kuntayhtym?. Kuntayhtym? on j?senkunnistaan erillinen, itsen?inen julkisoikeudellinen oikeushenkil?, jolla on oma perussopimuksessa m??ritelty toimialansa sek? omat toimielimens? ja oma henkil?st?ns?. Kuntayhtym? on yksi kuntien julkisoikeudellisen yhteistoiminnan muoto.

      Kuntayhtym? perustetaan j?senkuntien valtuustojen hyv?ksym?ll? perussopimuksella. Se hoitaa j?senkuntiensa puolesta perussopimuksen mukaisia teht?vi?.

      Kunnan velvollisuudesta kuulua kuntayhtym??n jollakin toimialalla ja m??r?tyll? alueella s??det??n erikseen. Esimerkiksi sairaanhoitopiirit ja maakuntien liitot ovat ns. pakkokuntayhtymi?. Valtaosa kuntayhtymist? on kuitenkin vapaaehtoisia kuntayhtymi?, joihin kuuluminen ei lain mukaan ole pakollista.
      Vuonna 2016 kuntayhtymi? oli 138 ja ne edustavat laajasti kunnan eri toimialoja.
      ?
      Kuntayhtymist? s??det??n vuoden 2015 kuntalain 8. luvun 55-64 §:ss?. ?

      Vuoden?2015?kuntalain siirtym?s??nn?ksist? huomattavaa

      Perussopimusten muuttaminen

      Kuntalain 8410/2015 kuntien yhteistoimintaa koskevat s??nn?kset poikkeavat joiltakin osin vuoden 1995 kuntalain s??nn?ksist?.?Kuntien yhteistoimintasopimukset, ml. kuntayhtymien perussopimukset, on p?ivitett?v? kuntalain 8 luvussa s??detyn mukaiseksi vuoden 2019 loppuun menness?.

      Kuntayhtym?n perussopimuksen muuttamisesta s??det??n?kuntalain 57 §:ss?. S??nn?ksen mukaan jos perussopimuksessa ei ole toisin sovittu, perussopimusta voidaan muuttaa, jos v?hint??n kaksi kolmannesta j?senkunnista sit? kannattaa ja niiden asukasluku on v?hint??n puolet kaikkien j?senkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.?

      Vuoden 1995?kuntalaki ei mahdollistanut asiasta sopimista perussopimuksissa, joten jollei perussopimukseen tehd? vastaavaa muutosta, sopimuksen muuttaminen tulee l?ht?kohtaisesti tehd? laissa s??detyll? enemmist?ll? j?senkunnista.

      Yhtym?kokousedustajan valinta

      Vuoden 2015 kuntalain siirtym?s??nn?ksen mukaan kuntalain 60 §:n 2 momenttia sovelletaan vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Lainkohdassa s??det??n, ett? j?senkunnan kunnanhallitus tai j?senkunnan valtuuston p??tt?m? kunnan muu toimielin valitsee erikseen yhtym?kokousedustajan kuhunkin kokoukseen. Edustajaa ei siis ole jatkossa en?? mahdollista nimet? esimerkiksi valtuustokaudeksi. S??nn?ksen tarkoituksena on, ett? osakeyhti?iden yhti?kokousten tapaan kunnanhallitus ottaa kantaa yhtym?kokouksissa k?sitelt?viin asioihin ja ohjeistaa yhtym?kokousedustajan kutakin kokousta varten erikseen.

      Kuntayhtym?n johtavan viranhaltijan irtisanominen

      Vuoden 2015 kuntalain siirtym?s??nn?ksen mukaan kuntalain 64 §:n 4 momenttia sovelletaan vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Lainkohdassa s??det??n, ett? kuntayhtym?n johtavan viranhaltijan irtisanomiseen tai siirt?miseen muihin teht?viin sovelletaan, mit? kunnanjohtajasta s??det??n 43 §:ss?. P??t?ksen tekemiseen vaaditaan, ett? sit? kannattaa kaksi kolmasosaa kaikkien j?senkuntien perussopimuksen mukaisesta yhteenlasketusta ??nim??r?st?.

      Kuntayhtym?n perustaminen ja perussopimus

      Kuntayhtym? perustetaan kuntalain 55 §:n mukaan kuntien v?lisell? perussopimuksella. Kuntayhtym?n perussopimuksen hyv?ksyv?t j?senkuntien valtuustot. Perussopimus on nimenomaan kuntien v?linen sopimus. Kuntayhtym?, joka sopimuksella perustetaan, ei sen sijaan ole sopimusosapuoli.

      Kuntayhtym? katsotaan perustetuksi, kun kaikkien perustajakuntien valtuustot ovat hyv?ksyneet sopimuksen. Kuntayhtym? voi kuntalain 55 §:n mukaisesti hankkia oikeuksia ja tehd? sitoumuksia sek? k?ytt?? puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa.

      Kuntalain 56 §:ss? s??det??n kuntayhtym?n perussopimuksen v?himm?issis?ll?st?. Perussopimuksessa on sovittava ainakin:

      1. kuntayhtym?n nimest?, kotipaikasta ja j?senkunnista;
      2. kuntayhtym?n teht?vist? sek? tarvittaessa 8 §:ss? tarkoitetun j?rjest?misvastuun siirtymisest?;
      3. yhtym?kokousedustajien tai yhtym?valtuuston taikka muun ylint? p??t?svaltaa k?ytt?v?n toimielimen j?senten lukum??r?st? ja ??nivallan perusteista;
      4. kuntayhtym?n muista toimielimist? sek? niiden teht?vist?, p??t?svallasta ja koollekutsumisesta;
      5. siit?, mik? kuntayhtym?n toimielin valvoo kuntayhtym?n etua, edustaa kuntayhtym?? ja tekee sen puolesta sopimukset, sek? siit?, mill? tavoin oikeudesta kuntayhtym?n nimen kirjoittamiseen p??tet??n;
      6. j?senkuntien osuudesta kuntayhtym?n varoihin ja vastuusta sen veloista sek? muista kuntayhtym?n taloutta koskevista asioista;
      7. kuntayhtym?n hallinnon ja talouden tarkastuksesta;
      8. kuntayhtym?st? eroavan j?senkunnan ja toimintaa jatkavien j?senkuntien asemasta;
      9. kuntayhtym?n purkamisesta ja loppuselvityksen suorittamisesta;
      10. menettelyst?, jolla kuntayhtym?n alij??m? katetaan tilanteessa, jossa j?senkunnat eiv?t ole hyv?ksyneet 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua sopimusta kuntayhtym?n talouden tasapainottamisesta;
      11. talouden ja toiminnan seurantaj?rjestelm?st? ja raportoinnista j?senkunnille.

      Perussopimuksessa voidaan my?s sopia, ett? kuntayhtym?n muun toimielimen kuin yhtym?kokouksen j?senten ja varaj?senten tulee olla j?senkuntien valtuutettuja ja ett? sopimuksessa m??r?tyiss? asioissa p??t?ksen tekemiseen vaaditaan m??r?enemmist?.

      Perussopimuksen huolellisella valmistelulla voidaan v?ltt?? paljon vaikeuksia – hyvin laaditun sopimuksen soveltaminen on sopimussuhteen aikana tapahtuvien muutosten, kuntayhtym?st? eroamisten ja kuntayhtym?n purkamisen yhteydess? helpompaa. Hyv? sopimusvalmistelu on tehokasta ongelmien ennaltaehk?isy?.

      Vuoden 2015 kuntalain mukainen perussopimusmalli l?ytyy

      • Kuntayhtym?n perussopimusmalli
        Maksuton e-julkaisu. Kuntaliitto, 2016

      Kuntayhtym?n hallintomallit

      K?yt?nn?ss? esiintyvi? kuntayhtym?n hallintomalleja ovat yhtym?valtuustomalli, yhtym?kokousmalli ja yhden toimielimen malli.

      Kuntalain 58 §:n mukaan kuntayhtym?n p??t?svaltaa k?ytt?? yhtym?valtuusto tai yhtym?kokous.

      Yhden toimielimen kuntayhtym?ss?, josta s??det??n kuntalain 61 §:ss?, p??t?svalta jakautuu j?senkunnille ja kuntayhtym?n toimielimelle perussopimuksessa sovituin tavoin.

      Kuntayhtym?ll? voi olla my?s muita perussopimuksessa sovittuja toimielimi?. J?senkunnat voivat harkita, m??rittelev?tk? ne kuntayhtym?n organisaatio- ja hallintorakenteen tyhjent?v?sti perussopimuksessa J?senkuntien on mahdollista j?tt?? muita toimielimi? koskevaa p??t?svaltaa kuntayhtym?n ylint? p??t?svaltaa k?ytt?v?lle toimielimelle, mutta t?ll?in asiasta on sovittava perussopimuksessa.

      J?senkunnat voivat perussopimuksessa sopia my?s tarkasti organisaatiorakenteesta ja toimielinten teht?vist?.

      Kuntalain 58§:n mukaan kuntayhtym?n muiden ylint? p??t?svaltaa k?ytt?vien toimielinten kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, ett? se vastaa kuntayhtym?n alueella j?senkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ??niosuutta vaalilaissa s??detyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. T?m? tarkoittaa eri ryhmien j?senkunnissa kuntavaaleissa saaman kannatuksen laskennallista huomioon ottamista.

      Yhtym?valtuustomalli

      Yhtym?valtuustomallissa kuntayhtym?n ylint? p??t?svaltaa k?ytt?? yhtym?valtuusto, jonka alaisena toimii yleens? yhtym?hallitus.

      Kuntalain 59 §:ss? s??det??n yhtym?valtuustosta. Yhtym?valtuustoon sovelletaan, mit? valtuustosta s??det??n. Yhtym?valtuuston j?senet valitsee kunta perussopimuksessa sovitulla tavalla. Kuntalain 64 §:ss? s??det??n kuntaa koskevien s??nn?sten soveltamisesta kuntayhtym?ss?.

      Kuntayhtymiin sovelletaan mm. kuntalain 14 §, 18 §, 19 §:ien s??nn?ksi?, jotka koskevat valtuuston teht?vi?, puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia sek? valtuustoryhm?? ja sen toiminnan tukemista. Kuntayhtym??n sovelletaan my?s kuntalain 12 lukua, jossa on s??nn?kset p??t?ksenteko- ja hallintomenettelyst?.?

      Yhtym?valtuuston teht?v?t

      Kuntalain 14 §:ss? s??det??n valtuuston teht?vist?.? Yhtym?valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sek? k?ytt?? kunnan p??t?svaltaa. Yhtym?valtuusto p??tt??

      • hallintos??nn?st?,
      • talousarviosta ja taloussuunnitelmasta,
      • omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta,
      • liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista,
      • varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista,
      • sis?isen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista,
      • palveluista ja muista suoritteista peritt?vien maksujen yleisist? perusteista,
      • takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta,
      • j?senten valitsemisesta toimielimiin,
      • luottamushenkil?iden taloudellisten etuuksien perusteista,
      • tilintarkastajien valitsemisesta; tilinp??t?ksen hyv?ksymisest? ja vastuuvapaudesta sek?
      • muista valtuuston?p??tett?viksi s??detyist? ja m??r?tyist? asioista.

      Kuntalain kuntastrategiaa koskevaa 37 §:?? ei sovelleta kuntayhtymiss?.

      Yhtym?kokousmalli

      Yhtym?kokousmallissa kuntayhtym?n ylint? p??t?svaltaa k?ytt?? yhtym?kokous, jonka alaisena toimii yleens? yhtym?hallitus. Yhtym?kokoukseen ei p??s??nn?n mukaan sovelleta suoraan kunnanvaltuustoa koskevia s??nn?ksi?, vaan sen teht?v?t ja toimivalta on m??ritelt?v? tarkemmin perussopimuksessa. Perussopimuksessa ratkaistaan my?s yhtym?kokouksen ja -hallituksen v?linen suhde.

      Yhtym?kokouksesta s??det??n kuntalain 60 §:ss?. Jos kuntayhtym?n p??t?svaltaa k?ytt?? yhtym?kokous, kokous on pidett?v? v?hint??n kaksi kertaa vuodessa.

      Yhtym?kokousedustajan kuhunkin kokoukseen erikseen valitsee j?senkunnan kunnanhallitus tai j?senkunnan valtuuston p??tt?m? kunnan muu toimielin.?

      Yhtym?kokouksen teht?v?t

      Yhtym?kokouksen teht?v?n? on ainakin:

      1. p??tt?? kuntayhtym?n talousarviosta ja taloussuunnitelmasta,
      2. hyv?ksy? kuntayhtym?n hallintos??nt?,
      3. valita kuntayhtym?n toimielimet,
      4. p??tt?? luottamushenkil?iden taloudellisten etuuksien perusteista,
      5. valita tilintarkastajat ja
      6. p??tt?? tilinp??t?ksen hyv?ksymisest? ja vastuuvapaudesta.

      Teht?v?t vastaavat siten p??osin kunnanvaltuuston ja kuntayhtym?n yhtym?valtuuston teht?vi?.

      Yhtym?kokouksen julkisuuteen sovelletaan, mit? valtuuston kokouksen julkisuudesta s??det??n 101 §:ss?.

      Yhtym?kokousedustajan esteellisyyteen sovelletaan, mit? valtuutetun esteellisyydest? s??det??n 97 §:ss?. Yhtym?kokoukselle voidaan perussopimuksella vahvistaa tarpeen mukaan my?s muita kuin laissa nimenomaisesti mainittuja teht?vi?.

      Yhden toimielimen kuntayhtym?

      Yhden toimielimen kuntayhtym?st? s??det??n kuntalain 61 §:ss?. Muussa kuin lakis??teisess? yhteistoiminnassa kunnat voivat p??tt??, ett? kuntayhtym?ll? on vain yksi toimielin. T?ll?in kuntayhtym?n p??t?svalta jakautuu j?senkunnille ja kuntayhtym?n toimielimelle perussopimuksessa sovituin tavoin. Toimielin vastaa kuntayhtym?n toiminnasta, hallinnosta ja taloudenhoidosta.

      Yhden toimielimen kuntayhtym?n teht?v?t

      Yhden toimielimen kuntayhtym?ss? j?senkuntien tulee ainakin:

      1. valita j?senet 1 momentissa tarkoitettuun toimielimeen
      2. valita tarkastuslautakunnan j?senet ja tilintarkastusyhteis?
      3. p??tt?? vastuuvapaudesta siten kuin perussopimuksessa sovitaan.

      Yhden toimielimen kuntayhtym?? koskevassa perussopimuksessa on 56 §:ss? mainitun lis?ksi sovittava siit?, miten kuntayhtym?n p??t?ksenteko j?rjestet??n tilanteessa, jossa j?senkunnat eiv?t ole tehneet yht?pit?vi? p??t?ksi? j?senkuntien p??t?svaltaan kuuluvassa asiassa.

      Yhden toimielimen mallissa kuntayhtym?n ainoa toimielin on (kuntalain mukaan pakollisen tarkastuslautakunnan lis?ksi) tyypillisesti yhtym?hallitus, joka sek? k?ytt?? kuntayhtym?n p??t?svaltaa ett? hoitaa valmistelun, t?yt?nt??npanon ja muut kuntayhtym?n hallintoon liittyv?t teht?v?t. Yhden toimielimen mallissa p??t?svaltaa voi olla perusteltua osoittaa perussopimuksessa muita malleja laajemmin my?s j?senkuntien valtuustoille.

      Yhden toimielimen mallissa kuntayhtym?n ainoan toimielimen kokoonpanoon ei sovelleta poliittisen suhteellisuuden vaatimusta.

      Kuntayhtym?n hallinnon j?rjest?minen

      Kuntalain 2 §:n mukaisesti kuntalakia sovelletaan, jollei lailla toisin s??det?, kunnan hallinnon ja talouden j?rjest?miseen sek? 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kunnan toimintaan. Kuntayhtym??n sovelletaan kuntalain s??nn?ksi? kuntakonsernista ja kunnan toiminnasta (6 §).? Yhteis?, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ss? tarkoitettu m??r?ysvalta, on kunnan (kuntayhtym?n) tyt?ryhteis?. Kunta/kuntayhtym? tyt?ryhteis?ineen muodostaa kuntakonsernin. Kunnan/kuntayhtym?n toiminta k?sitt?? kunnan ja kuntakonsernin toiminnan lis?ksi osallistumisen kuntien yhteistoimintaan sek? muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan.

      Perussopimus m??ritt?? kuntayhtym?n toimialan. Huomioitava on, ett? kuntayhtym? voi hoitaa ylip??ns? niit? teht?vi?, joita katsotaan kuuluvan kunnan toimialaan. Kunnan teht?vist? s??det??n kuntalain 7 §:ss?.?Kunnan toimialaan kuuluvat kunnalliseen itsehallintoon kuuluvat kunnan itselleen ottamat teht?v?t (kunnan yleinen toimiala) sek? kunnan lakis??teiset teht?v?t (kunnan erityinen toimiala). Kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia teht?vi?. N?m? toimeksiantoteht?v?t voivat perustua erityislains??d?nt??n ja olla muun julkisyhteis?n (valtio, seurakunta, Kela) teht?vi?. T?llaisista teht?vist? on syyt? mainita perussopimuksessa. Laissa s??det??n siit?, kun teht?vi? on j?rjestett?v? yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa (lakis??teinen yhteistoiminta).

      Kuntayhtym?t voivat harjoittaa kuntalaissa tarkoitettua kuntien yhteistoimintaa kuntien tai kuntayhtymien kanssa (Kuntalaki?49 §).

      J?rjest?misvastuun siirt?minen

      Kuntayhtym?n teht?vien lis?ksi perussopimuksessa tulee sopia aina tarvittaessa my?s kuntalain 8 §:ss? tarkoitetun j?rjest?misvastuun siirtymisest? j?senkunnilta kuntayhtym?lle. Selkeint? on, ett? sopimuksessa yksiselitteisesti todetaan, siirtyyk? j?rjest?misvastuu vai ei. Lakis??teisess? yhteistoiminnassa j?rjest?misvastuu siirtyy aina kuntayhtym?lle.

      Kuntayhtym? voi tuottaa j?rjest?misvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palveluntuottajalta. Kuntayhtym?n hankkiessa laissa s??dettyj? palveluja muulta palvelun tuottajalta sill? s?ilyy kuntalain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettu j?rjest?misvastuu (Kuntalaki 9 §). Kuntayhtym? voi olla osakkaana yhti?ss? tai j?senen? yhteis?iss?, perussopimukseen on syyt? ottaa tarkennettuja m??r?yksi? kuntayhtym?n teht?vien hoidon periaatteista my?s t?lt? osin.??

      J?senten lukum??r?

      Perussopimuksessa tulee kuntalain 56 §:n mukaan sopia yhtym?kokousedustajien tai yhtym?valtuuston taikka muun ylint? p??t?svaltaa k?ytt?v?n toimielimen j?senten lukum??r?st? ja ??nivallan perusteista. J?senten lukum??r? voi suoraan mainita perussopimuksessa tai sitoa esimerkiksi kunnan asukaslukuun. J?senten lukum??r?n osalta on riitt?v?? sopia perussopimuksessa lukum??r?n m??r?ytymisperusteista ja sek? ajankohdasta, jonka mukaan lukum??r? lasketaan.

      ??nivalta

      Perussopimuksessa tulee sopia, miten j?senkuntien v?linen ??nivalta jakaantuu ja mik? on ??nivallan jakautumisen peruste. Kullakin edustajalla voi olla yksi ??ni, mutta ??nivalta voi vaihdella. ??nivallan peruste on j?senkuntien harkinnassa, yleisimmin se on asukasluku, perusp??omaosuus tai esimerkiksi perustettavan kuntayhtym?n palvelujen k?ytt? tietyll? aikav?lill?.

      Perussopimuksessa tulee sopia ??nivallan perusteista, joten ei ole riitt?v?? ottaa perussopimukseen suoraan kunkin kunnan ??nim??r?? (KHO 20.10.1994 T 5087). Perussopimuksessa voidaan sopia ??nivallan rajoituksista. Tarkoituksena voi olla esimerkiksi rajoittaa suuren j?senkunnan m??r??v?? asemaa kuntayhtym?n p??t?ksenteossa. Perussopimuksessa on syyt? t?sment??, onko tarkoitus rajoittaa ??nivaltaa kokouksessa l?sn? olevien kesken vai suhteessa kaikkien j?senkuntien yhteenlaskettuun ??nim??r??n. Kuntayhtym?n j?senyydest? aiheutuvien oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava tasapainossa. J?senten ??nivalta ja maksuosuuksien perusteet eiv?t saa olla kohtuuttomassa ep?suhteessa toisiinsa n?hden.

      ??nivalta voidaan jakaa tasan kunnan edustajien kesken tai kokouksessa l?sn? olevien kunnan edustajien kesken. Varsinkin yhtym?kokouksessa voi olla perusteltua, ett? yksi edustaja k?ytt?? kunnan koko ??nim??r?n.

      Perussopimuksessa voidaan sopia, ett? kuntayhtym?n muun toimielimen kuin yhtym?kokouksen j?senten ja varaj?senten tulee olla j?senkuntien valtuutettuja ja ett? sopimuksessa m??r?tyiss? asioissa p??t?ksen tekemiseen vaaditaan m??r?enemmist? (56 §).

      Kuntalain 90 §:ss? s??det??n hallintos??nn?n v?himm?issis?ll?st?. Kuntayhtym?n hallintos??nt? sis?lt?? muun muassa m??r?yksi? hallinnon ja toiminnan j?rjest?misest? kuten toimielimist? ja johtamisesta sek? p??t?ksenteko- ja hallintomenettelyyn liittyvist? asioista, kuten toimivallan siirt?misest? ja toimielinten kokoontumisesta.

      Kuntayhtym?n perussopimuksen muuttaminen

      Perussopimuksen muuttaminen on j?senkuntien asia. Perussopimus on kuntien v?linen sopimus.

      Kuntalain 57 §:n mukaan jos perussopimuksessa ei ole toisin sovittu, perussopimusta voidaan muuttaa, jos v?hint??n kaksi kolmannesta j?senkunnista sit? kannattaa ja niiden asukasluku on v?hint??n puolet kaikkien j?senkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.

      Lakis??teisess? yhteistoiminnassa j?senkuntaa ei kuitenkaan voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten teht?vien hoitamiseen ja n?ist? aiheutuviin kustannuksiin.

      Uuden j?senkunnan ottaminen, joka aina merkitsee my?s perussopimuksen muuttamista, tulee vied? j?senkuntien valtuustojen p??tett?v?ksi.

      Kuntayhtym?n perussopimuksen muuttamista koskevaa pyk?l?? ei voida ongelmitta soveltaa sellaisissa liikelaitoskuntayhtymiss?, joiden j?senen? on yksi tai useampi kuntayhtym?. J?senkuntien asukaslukua koskevaa ehtoa ei voi sellaisenaan soveltaa j?senen? olevaan kuntayhtym??n.?T?llaisen liikelaitoskuntayhtym?n perussopimuksen muuttamisessa oikeudellisesti turvallinen vaihtoehto on sopimuksen muuttaminen kaikkien j?senten yht?pit?vill? p??t?ksill?.

      Kuntayhtym?st? eroaminen

      Kuntayhtym?st? eroamisesta s??det??n kuntalain 62 §:ss?. Jos muuta ei ole perussopimuksessa sovittu, eroaminen tapahtuu kalenterivuoden p??ttyess? j?senkunnan ilmoitettua eroamisesta v?hint??n vuotta aikaisemmin.

      J?senkunnalla on oikeus erota vapaaehtoiseen yhteistoimintaan perustuvasta kuntayhtym?st?. Lakis??teiseen yhteistoimintaan perustuvasta yhteistoiminnasta eroaminen ei ole mahdollista, jos yhteistoimintaan kuuluvista j?senkunnista on s??detty tai lain nojalla p??tetty.

      Kuntalain 56 §:n mukaan perussopimuksessa tulee sopia kuntayhtym?st? eroavan j?senkunnan ja toimintaa jatkavien j?senkuntien asemasta. Perussopimuksessa tulee sopia my?s j?senkuntien osuudesta kuntayhtym?n varoihin ja vastuusta sen veloista eli sen nettovarallisuudesta. Nettovarallisuus lasketaan v?hent?m?ll? kuntayhtym?n varoista sen velat ja pakolliset varaukset.

      J?senkuntien tulee siten perussopimuksessa sopia, miten j?senkunta voi erota kuntayhtym?st? ja miten ero vaikuttaa niin eroavan j?senkunnan kuin toimintaa jatkavienkin kuntien asemaan. Erityisen t?rke?? on ottaa kantaa siihen, miten eroavan j?senkunnan osuutta perusp??omaan sek? vastuuta kuntayhtym?n veloista ja muista vastuista kuten el?kevastuista k?sitell??n erotilanteessa.

      Perussopimuksessa on sovittava ainakin, miten eroavan ja toimintaa jatkavien j?senkuntien v?liset taloudelliset suhteet ratkaistaan eroamisen yhteydess?. Lis?ksi sopimukseen on mahdollista ottaa muita j?senkuntien tarpeellisiksi katsomia ehtoja eroamiseen liittyvist? menettelyist?. J?senkunnan oikeutta eroamiseen ei kuitenkaan voi ehdoilla rajoittaa.

      Perussopimuksessa voidaan esimerkiksi sopia, ett? eroavalle kunnalle suoritetaan sen osuus nettovarallisuudesta tai osa siit?. Perussopimuksessa on syyt? huomioida my?s sellainen tilanne, ett? nettovarallisuus on negatiivinen, k?yt?nn?ss? t?m? tarkoittaa eroavan kunnan maksuvelvollisuutta.

      Kuntayhtym??n j??vien kuntien sek? eroavan kunnan asema ei saa muodostua kohtuuttomaksi perussopimusm??r?yksill?. Perussopimuksessa on aiemmin voitu sopia, ett? eroavalle j?senkunnalle maksetaan sen osuus perusp??omasta tai osa siit?. T?llainen m??r?ys saattaa olla tilanteesta riippuen kohtuuton joko eroavaa tai j?senkuntaa tai muuta j?senkuntaa kohtaan.

      Perussopimuksen m??r?ysten, jotka koskevat j?senkuntien osuuksia ja vastuita, tulee olla mahdollisimman tarkkoja, jotta v?ltet??n tulkintatilanteita.

      Kuntayhtym?n purkaminen ja loppuselvitys

      Kuntalain 56 §:n mukaan perussopimuksessa tulee sopia kuntayhtym?n purkamisesta ja loppuselvityksen suorittamisesta. Purkamista koskevissa m??r?yksiss? voidaan ottaa kantaa muun muassa siihen, mill? taholla on vastuu loppuselvityksen suorittamisesta ja miten kuntayhtym?n varoja, velkoja ja vastuita k?sitell??n purkamistilanteessa.

      Purkamisen tarkemmista yksityiskohdista on tarkoituksenmukaista laatia erikseen sopimus, jonka j?senkuntien valtuustot hyv?ksyv?t. T?ss? yhteydess? on huomioida my?s kuntayhtym?n tekem?t sopimukset. Kuntayhtym?n tulee j?rjest?? ajantasainen sopimusten hallinta, jotta my?s purkutilanteessa oikeudet ja velvoitteet ovat tiedossa. Sopimuksia laadittaessa on sopimusehdoissa syyt? varautua kuntayhtym?n purkutilanteeseen ja sopimusten p??tt?mis- ja siirt?mismahdollisuuteen. Purkamisessa tulee sopia purkautuvan yhteistoiminnan el?kemenoperusteisten el?kemaksujen jakamisesta j?senkuntien kesken. Vastuun tulisi jakautua aiheuttamisperiaatteen mukaan toiminnassa mukana olleille kunnille. My?s varhaisel?kemenoperusteisten el?kemaksujen, varhemaksujen, maksuvelvollisuuden siirt?misest? tulisi sopia.

      Loppuselvitykseen liittyy varojen ja velkojen selvitt?minen, loppuselvityksen kustannusten hyv?ksyminen sek? mahdollisesti my?s omaisuuden myyntiin, luovutukseen ja suojaukseen liittyvi? asioita. My?s esimerkiksi kuntayhtym?n hallussa olevien henkil?rekistereihin liittyvien vastuiden siirtyminen on selvitett?v?.?

      K?sitelt?v? valtuustoissa

      Koska kuntayhtym? on perustettu j?senkuntien valtuustojen hyv?ksym?ll? sopimuksella, kuntayhtym?n purkamisesta p??tt?minen ja mahdollisen purkamissopimuksen sek? loppuselvityksen hyv?ksyminen kuuluvat j?senkuntien valtuustoille. Valtuustojen hyv?ksym?ss? purkamissopimuksessa voidaan tarvittaessa sopia perussopimusta tarkemmin varojen ja velkojen sek? omaisuuden jakamisesta. Kun j?senkuntien valtuustot ovat hyv?ksyneet loppuselvityksen, kuntayhtym? on katsottava purkautuneeksi.

      Purkautuvan kuntayhtym?n viimeisen tilinp??t?ksen k?sittelyyn ja vastuuvapauden my?nt?miseen tilivelvollisille on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Oikeudellisesti varma vaihtoehto on, ett? asiat k?sitell??n kaikissa kuntayhtym?n j?senkuntien valtuustoissa. Muita vaihtoehtoja ovat asioiden k?sittely kuntayhtym?n omassa ylimm?ss? toimielimess? (t?t? ei tosin voida suositella), tai asioiden k?sittely purkautuvan kuntayhtym?n toiminnan vastaanottavassa kunnassa tai kuntayhtym?ss?.

      Milloin kuntayhtym? purkautuu, jos yksi j?senkunta vastustaa purkamista?

      Kuntayhtym?n purkaminen edellytt?? j?senkuntien valtuustojen p??t?ksi?. Jos kaikkien j?senkuntien valtuustot puoltavat purkamista, toimitetaan loppuselvitys perussopimuksen mukaisella tavalla. Mik?li j?senkunnat eiv?t ole yksimielisi? kuntayhtym?n purkamisesta, niill? kunnilla, jotka eiv?t halua jatkaa yhteistoimintaa kuntayhtym?n puitteissa, on mahdollisuus erota siit?.

      Kuntayhtym?? ei saa puretuksi, jos v?hint??n kaksi kuntaa haluaa jatkaa yhteistoimintaa. Yksi yhteistoiminnan jatkamiseen halukas kunta sen sijaan joutuu tyytym??n muiden tahtoon eli kuntayhtym? purkautuu (koska se ei voi yksin harjoittaa yhteistoimintaa kuntayhtym?n muodossa). T?llaisessa tilanteessa joudutaan kuitenkin pohtimaan, milloin ja millaisen menettelyn j?lkeen kuntayhtym? purkautuu.

      Mik?li tilannetta tarkastellaan yht? vaille kaikkien j?senkuntien eroamisena kuntayhtym?st?, sovellettavaksi tulevat kuntayhtym?n perussopimuksen eroamista koskevat m??r?ykset. Jos muuta ei ole perussopimuksessa sovittu, eroaminen tapahtuu kuntalain 62 §:n mukaisesti kalenterivuoden p??ttyess? j?senkunnan ilmoitettua eroamisesta v?hint??n vuotta aikaisemmin.

      Kuntalain 57 §:n mukaan perussopimusta voidaan muuttaa,?mik?li perussopimuksessa ei ole muuta sovittu, jos v?hint??n kaksi kolmannesta j?senkunnista sit? kannattaa ja niiden asukasluku on v?hint??n puolet kaikkien j?senkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. T?ll? m??r?enemmist?ll? kuntayhtym?n purkamiseen halukkaat j?senkunnat saisivat muutettua kuntayhtym?n perussopimuksen eroamista koskevaa m??r?yst? niin, ett? purkautuminen voitaisiin toteuttaa nopeammassa aikataulussa (olettaen, ett? niiden asukasluku on v?hint??n puolet kaikkien j?senkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta). Loppuselvitys toimitetaan t?m?n j?lkeen muutetun perussopimuksen edellytt?m?ss? aikataulussa.

      Kun kaikkien j?senkuntien valtuustot ovat hyv?ksyneet loppuselvityksen, kuntayhtym? on katsottava purkautuneeksi.?

      ?

      Tutustu my?s

      Kuntayhtym?n perussopimusmalli
      Maksuton e-julkaisu. Kuntaliitto, 2016

      tags
      Palvelus?hk?posti-symboli
      Vastuualueet

      ?
      Palvelemme muun muassa kuntien hallintoon ja johtamisj?rjestelm??n, p??t?ksentekoon ja hallintomenettelyyn sek? julkisuuteen ja tietosuojaan liittyviss??kysymyksiss?.
      ?

      Palvelemme kuntien henkil?st?? ja luottamushenkil?it? heid?n teht?viins? liittyviss? asioissa. Suosittelemme k?ytt?m??n ensisijaisesti palvelus?hk?postiamme.

      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright