春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Esteellisyys: Muut luottamushenkil?t

      Oikeustapaus: Esteellisyys asemakaava-asiassa

      Vuosikirjaratkaisussaan KHO 2013:55 korkein hallinto-oikeus ulotti esteellisyyden hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun ns. yleislausekej??vin perusteella pitk?lle.

      Tapauksessa oli kysymys siit?, voitiinko luottamuksen apulaiskaupunginjohtajan A puolueettomuuteen katsoa vaarantuneen yleislausekej??vin perusteella. Kaavahanke l?hti liikkeelle X Oy:n aloitteesta, kun X Oy ilmoitti kaupungille kiinnostuksensa alueen kehitt?miseen yhteisty?ss? kaupungin kanssa.

      A:n esteellisyytt? arvioitiin:

      • julkaistujen lehtikirjoitusten
      • tehtyjen kiinteist?kauppojen
      • A:n roolin arkkitehtikilpailun voittaneen hankkeen toteuttajayhti?n (X Oy) valintamenettelyss? ja hankkeen maank?yt?n suunnittelussa sek?
      • h?nen puolisonsa siirtymisen X Oy:n palvelukseen valossa.

      Muut hallintolain 28 §:ss? tarkoitetut esteellisyysperusteet eiv?t tulleet kysymykseen, eiv?tk? tapauksessa yleislausekej??vin alla k?sitellyt seikat yksin??n riitt?neet perustamaan esteellisyytt?. A katsottiin tilannetta kokonaisuutena arvioiden esteelliseksi ja kaavap??t?s kumottiin mm. esteellisyysperusteella.?

      Johtop??t?ksi? tapauksesta

      K?yt?nn?n esteellisyysarviointien kannalta huomionarvoista on erityisesti, ett? hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuna erityisen? syyn? pidet??n hankkeen poikkeuksellisuutta. Yleislausekej??vin alla voidaan lis?ksi k?sitell? useita eri seikkoja, jotka eiv?t yksin viel? synnytt?isi esteellisyytt?, mutta jotka kumuloidusti voivat aiheuttaa esteellisyyden.

      Sin?ns? jo aiemman oikeusk?yt?nn?n valossa esteellisyysarviointia on tehty kaksivaiheisesti yksitt?istilannetta kokonaisuutena arvioiden. Vaikka henkil? n?ytt?isi olevan ensivaiheen arvioinnin mukaan esteellinen, osana kokonaisharkintaa voi kuitenkin viel? tulla arvioitavaksi henkil?n oma tai h?nen l?heisens? osallistuminen asiassa. Osallistuminen ja sen merkitys voivat ylip??ns? olla my?s sen luonteista, ettei esteellisyytt? voida katsoa syntyv?n tilannetta kokonaisuutena arvioiden. On kuitenkin muistettava, ett? esteellisyytt? koskeva oikeusk?yt?nt? on tiukka.?

      KHO:n ratkaisu asettaa jatkossa kuntien kaava-asioita k?sitteleville viranhaltijoille ja luottamushenkil?ille haasteita. Kaava-asioita k?sittelevien viranhaltijoiden ja luottamushenkil?iden tulisi pysty? arvioimaan, miss? menee raja hankkeen poikkeuksellisuudessa ja mill? perusteilla esteellisyyden voidaan katsoa kumuloidusti syntyv?n. Ennalta arvioinnin tekeminen voi kuitenkin olla haasteellista. Viime k?dess? rajanveto ratkaistaan hallintotuomioistuimessa. Suositeltavaa on jatkossakin, ett? ep?selv?ss? tilanteessa henkil? itse j??v?isi itsens?.

      Rajanvedon ongelmallisuus on omiaan vaikeuttamaan ennakoitavuutta ja todenn?k?isesti lis?? kaava-asioita k?sittelevien henkil?iden aiheettomia j??v?yksi?. Kaavavalituksissa on jo aiemmin vedottu herk?sti esteellisyyteen, vaikka perusteita esteellisyysv?itteille ei olisi. K?yt?nt? tulleekin n?ytt?m??n, miten korkealle poikkeuksellisuuden kynnys asettuu ja millaisia esteellisyyden kumulaatiotilanteita onkaan.

      Yleist? esteellisyyden arvioinnista

      Esteellisyydell? tarkoitetaan henkil?n sellaista suhdetta k?sitelt?v?n? olevaan asiaan tai intresenttiin, joka vaarantaa henkil?n puolueettomuuden yksitt?isen asian k?sittelyss?. P??t?ksenteon ja valmistelun ulkopuolelle halutaan rajata ne henkil?t, joiden puolueettomuus asian k?sittelyss? voi vaarantua asiassa odotettavan henkil?kohtaisen tai l?heisen intressin takia.

      Kuntalain 52 §:n 2 momentin mukaan muun luottamushenkil?n, tilintarkastajan sek? kunnan viranhaltijan ja ty?ntekij?n esteellisyydest? on voimassa, mit? hallintolain 27–30 §:ss? tarkoitetaan. Muiden kuin valtuutettujen osalta esteellisyys kussakin tapauksessa arvioidaan hallintolain 28 §:ss? s??dettyjen esteellisyysperusteiden valossa. T?ss? tapauksessa esteellisyytt? arvioitiin intressij??vin ja yleislausekej??vin perusteella.

      Hallintolain 28 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan esteellisyys syntyy, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityist? hy?ty? tai vahinkoa henkil?lle tai h?nen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle l?heiselleen (intressij??vi). Esimerkiksi puoliso on lainkohdassa tarkoitettu l?heinen. Erityinen hy?ty voi olla mm. taloudellista.

      Yleislausekej??vin perusteella esteellisyys syntyy, jos luottamus henkil?n puolueettomuuteen vaarantuu muusta erityisest? syyst?, kuin hallintolain 28 §:n 1 momentin 1–6 kohdassa tarkoitetaan. Perusteen osalta vakiintuneesti edellytet??n, ett? syyn on oltava yleens? my?s ulkopuolisen havaittavissa ja puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen on oltava suunnilleen samanasteinen kuin erikseen hallintolain 28 §:n 1 momentissa s??detyiss? esteellisyysperusteissa.

      Yleislauseketta sovellettaessa olisi kiinnitett?v? erityist? huomiota esteellisyyden noudattamiseen siten, ett? kansalaisten luottamus virkamiesten puolueettomuuteen vahvistuisi ja etteiv?t virkamiehet toisaalta voisi j??v?t? itse??n sellaisten syiden nojalla, jotka ovat esteellisyyden kannalta ep?olennaisia.

      Esteellisyyden arviointi, ratkaisu ja ilmoittaminen kuuluvat ensisijaisesti henkil?lle itselleen (HallintoL 29.2 § ja KuntaL 52.5 §). Esteellisyys merkitsee sit?, ettei henkil? saa osallistua asian k?sittelyyn eik? olla l?sn? sit? k?sitelt?ess?. Asian k?sittelyll? tarkoitetaan ratkaisun tekemisen ohella my?s toimia, jotka v?litt?m?sti edelt?v?t asian ratkaisemista (asian esittely ja valmistelu).

      Esteellinen virkamies ei saisi osallistua mill??n tavalla sellaisiin asian k?sittelyyn liittyviin toimiin, jotka vaikuttavat tai voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa teht?v?n ratkaisun sis?lt??n.

      KHO:n aiemman oikeusk?yt?nn?n mukaan (ainakin KHO 2009:72) ensin tulee ratkaistavaksi, onko henkil? ollut esteellinen osallistumaan kyseisen kaava-asian k?sittelyyn. Mik?li henkil? katsotaan esteelliseksi, asiassa tulee my?s arvioitavaksi h?nen osallistumisensa kaava-asian k?sittelyyn ja osallistumisen merkitys lopullisen kaavaratkaisun sis?lt??n. Esteellisyytt? arvioidaan kokonaisuutena. Harkinnassa voidaan ottaa huomioon henkil?n osallistuminen my?s ”muihin kaavan valmistelutoimiin”.?

      Apulaiskaupunginjohtajan rooli

      Kysymyksess? oli R:n kaupungin keskustaan keskeiselle paikalle sijoittuva pinta-alaltaan pieni asemakaava-alue. Asemakaavoitus koski kaupungin omistamia kiinteist?j?. A osallistui hankkeen toteuttamisyhti?n valintamenettelyyn ja hankkeen maank?yt?n suunnitteluun. A:n puoliso siirtyi X Oy:n palvelukseen. Lis?ksi A oli ostanut X Oy:lt? kaksi asuntoa kaava-alueen l?hist?lt?.

      Kaavahanke l?hti liikkeelle X Oy:n aloitteesta, kun X Oy ilmoitti kaupungille kiinnostuksensa alueen kehitt?miseen yhteisty?ss? kaupungin kanssa. A toimi kaupunginhallituksessa esittelij?n? esitt?en, ett? hanketta tarjotaan suoraan X Oy:lle ja ett? yhteistoimintasopimuksen valmistelu k?ynnistet??n X Oy:n ja kaupungin kesken. Hanketta tarjottiin my?hemmin my?s muille rakennusliikkeille. Asiassa j?rjestettiin avoin arkkitehtikilpailu.

      A toimi esittelij?n? my?hemm?ss? kaupunginhallituksen kokouksessa, jossa hyv?ksyttiin aluerakentamisen ilmoittautumismenettely. M??r?aikana tuli kolme ilmoittautumishakemusta, joista laadittiin yhteenveto ja pisteytykset ty?ryhm?ll?, johon kuului muiden ohella A. X Oy sai suurimman pistem??r?n.

      T?m?n j?lkeen A toimi esittelij?n? kaupunginhallituksen kokouksessa, jossa p??tettiin, ett? kaupunki valmistelee yhteisty?sopimuksen X Oy:n kanssa. Edelleen A toimi my?hemmin esittelij?n?, kun kaupunginhallitus p??tti kokouksessaan panna vireille hankkeen kaavamuutokset sek? n?ht?ville osallistumis- ja arviointisuunnitelman.

      A:n puoliso oli siirtynyt kaava-alueen rakentamisesta vastaavan X Oy:n palvelukseen myyntineuvottelijaksi kaava-asian ollessa vireill?. Puolison toimenkuvaan kuului my?hemmin mm. kysymyksess? olevalla asemakaavalla suunniteltavien asuntojen myynti. A ei ollut puolison ty?teht?vienk??n muututtua j??v?nnyt itse??n, vaan oli esitellyt viel? asemakaavaehdotuksen kaupunginhallituksessa.

      Asian arviointia KHO:ssa

      A:n esteellisyys tuli arvioitavaksi hallintolain 28 §:n 1 momentin 3 ja 7 kohdan perusteella. Intressij??vi? arvioitiin sit? vasten, oliko A:n puolisolle odotettavissa asian ratkaisusta erityist? hy?ty?. Asiassa palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdej??vi? koskevaa s??nn?st? (HallintoL 28.1 §:n 4 kohta) ei sovellettu, koska t?m? esteellisyysperuste ei sovellu l?heisiin. Yleislausekej??viydess? arvioitiin, oliko A esteellinen julkaistujen lehtikirjoitusten, tehtyjen kiinteist?kauppojen tai A:n roolin ja h?nen puolisonsa siirtymisen X Oy:n palvelukseen perusteella.

      Intressij??vi

      KHO totesi, ettei A:n puolisolle ollut odotettavissa kaavaratkaisusta hallintolain 28 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua erityist? hy?ty?, vaikka h?n on ollut t?iss? myyntineuvottelijana kaava-alueen rakentamisesta vastaavassa yhti?ss? (X Oy).

      KHO otti t?ss? arviossaan huomioon, ettei A:n puolison palkkio ollut p??t?st? teht?ess? sidottu provisiopalkkaan, eik? myyntiin tulevien asuntojen lukum??r? ole siten suoraan voinut vaikuttaa puolison palkkaan. Palkka muuttui osaksi provisioperusteiseksi vasta p??t?ksen tekemisen j?lkeen. Kaavan hyv?ksymist? koskeva p??t?s ei siten ollut lainvastainen intressij??vi? koskevalla perusteella, toisin kuin hallinto-oikeus oli katsonut.

      Yleislausekej??vi

      Lehtikirjoituksiin viitaten KHO totesi, ett? esteellisyyden arvioinnin tulee perustua esteelliseksi v?itetyn henkil?n tosiasialliseen toimintaan, ei h?nen toimintaansa koskeviin, julkisuudessa esitettyihin v?itteisiin. Siten kaavan laatimisvaiheessa julkaistut lehtikirjoitukset, joissa A:n toimintaa on arvosteltu, eiv?t KHO:n mukaan pelk?st??n ole niiden luoman julkisuuskuvan kautta aiheuttaneet A:n puolueettomuuden vaarantumista yleislausekej??vin perusteella.

      Kiinteist?kauppojenkaan osalta esteellisyytt? ei syntynyt. Toinen A:n kiinteist?n kauppa X Oy:n kanssa tapahtui ennen valituksenalaisina olevien kaavamuutoshankkeiden k?ynnistymist? ja toinen hankkeiden aikana. KHO katsoi, ettei valituksessa esitetyill? A:n asuntokaupoilla ollut merkityst? esteellisyysarviossa, koska asuntokauppojen ei v?itettyk??n tapahtuneen alihintaan tai muutoin A:ta suosivalla tavalla.

      Ratkaisussa kiinnitettiin huomiota A:n rooliin my?s varsinaisen kaava-asian k?sittelyn ulkopuolella. Ratkaisun mukaan kunnan virkamies voi kuitenkin l?ht?kohtaisesti toimia esittelij?n? sek? maank?ytt?sopimuksen ett? samaa aluetta koskevan asemakaavoituksen valmistelussa ilman, ett? sopimuksen valmisteluun osallistuminen sellaisenaan aiheuttaisi esteellisyytt? kaava-asiassa. A oli l?ht?kohtaisesti voinut toimia esittelij?n? sek? alueen rakentamiseen liittyv?? sopimusta ett? kaavaa k?sitelt?ess?.

      Arvioitaessa A:n puolueettomuutta yleislausekej??vin kannalta tuli kuitenkin ottaa huomioon hankkeen poikkeuksellisuus kyseisen kaupungin oloissa. Hankkeen poikkeuksellisuutta arvioitaessa kiinnitettiin huomiota uusien asuntojen m??r??n (100 uutta asuntoa) ja asemakaavan v?h?iseen pinta-alaan (4 950 m2), joka kuitenkin oikeutti kaupungin olosuhteissa poikkeuksellisen suureen ja hyvin tehokkaaseen rakentamiseen (8 150 kerros-m2, e=1,65). T?m? rakentaminen tuli vain yhden yhti?n (X Oy) toteutettavaksi.

      Esteellisyysarvioinnissa viitattiin my?s A:n rooliin hankkeen tarjoamisessa suoraan X Oy:lle ja X Oy:n valinnassa sek? h?nen puolisonsa siirtymiseen X Oy:n palvelukseen kaava-asian vireill? ollessa, vaikka puolisolle ei intressij??vin perusteella ollut odotettavissa erityist? hy?ty?. A ei ollut t?m?n j?lkeen j??v?nnyt itse??n, vaan oli edelleen esitellyt asiaa kaupunginhallituksessa.

      Osana esteellisyyden kokonaisarviointia KHO pani painoa esteellisyyden syntymisess? seuraaville seikoille:

      • asemakaavan keskeinen sijainti ja kaupunkirakenteellinen merkitys R:n kaupungissa
      • kaupungin olosuhteissa poikkeuksellisen suuri ja vain yhden yhti?n toteutettavaksi tuleva rakennusoikeus
      • A:n keskeinen rooli hankkeen toteuttamisyhti?n (X Oy) valintamenettelyss? ja hankkeen maank?yt?n suunnittelussa sek?

      A:n puolison siirtyminen t?ss? tilanteessa valintamenettelyn voittaneen yhti?n (X Oy) palvelukseen myyntineuvottelijaksi kesken kaavan laatimisen.

      KHO katsoi em. seikat huomioon ottaen luottamuksen A:n puolueettomuuteen tilannetta kokonaisuutena arvioiden vaarantuneen yleislausekej??vin perusteella. Kaavap??t?s oli syntynyt kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisess? j?rjestyksess? ja p??t?s kumottiin.

      Kuntaliitto.fi

      Opas: Esteellisyys ja kaavoitus
      Sampsa Matilaisen julkaisu (2014). Kuntaliiton verkkokauppa

      Maank?ytt?, maapolitiikka ja yhdyskuntasuunnittelu

      Esteellisyys

      Kiinteist?nkauppa, maanvuokra
      ?

      Muualla verkossa

      4.4.2013/1138 KHO:2013:55
      Maank?ytt? ja rakentaminen - Asemakaava - Kunta - Viranhaltija - Esteellisyys - Puolueettomuuden vaarantuminen muusta erityisest? syyst?. FINLEX

      6.8.2009/1867 KHO:2009:72
      Maank?ytt? ja rakentaminen - Yleiskaava - Valmistelu - Mets?hallitus - Esteellisyys - Viranhaltija - Kunnanjohtaja - Ohjausryhm?. FINLEX
      ?

      tags
      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright