春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Kunnan kiinteist?nkauppa

      Kunnan p??t?ksenteosta johtuu omat erityispiirteens? kiinteist?nkauppoihin. Kunnalla on l?ht?kohtaisesti itsehallintoonsa kuuluva laaja harkintavalta p??tt?? kaupoista. P??t?ksentekoon liittyv? harkinta ei kuitenkaan ole t?ysin vapaata.

      Kiinteist?n kaupan s??ntely

      Kaupan ja muidenkin sopimusten tekemisess? on erotettava kunnan sis?inen p??t?ksentekoprosessi (julkisoikeutta) ja kunnan suhde sopimuskumppaniin (yksityisoikeutta). P??t?ksentekoon liittyvill? seikoilla ei v?ltt?m?tt? ole vaikutusta kiinteist?n kauppaan.

      P??t?ksentekoon sovelletaan kuntalakia (410/2015) ja hallintolakia (434/2003). Kiinteist?n kauppaa (sopimussuhdetta) arvioidaan yksityisoikeudellisen s??ntelyn, erityisesti maakaari (540/1995), mukaan.

      KHO:n ratkaisuk?yt?nn?n mukaan kunnalla on ollut l?ht?kohtaisesti itsehallintoonsa kuuluva laaja harkintavalta sen suhteen, miss? menettelyss?, mill? perusteilla, kenelle ja mihin hintaan kunta omaisuuttaan luovuttaa. Kunnalla ei esimerkiksi ole laissa s??detty? velvollisuutta j?rjest?? kiinteist?n luovutuksesta tarjouskilpailua eik? myyd? kiinteist?? eniten tarjoavalle.

      Kunnan p??t?ksenteko ei ole t?ysin vapaata. Kiinteist?n kauppaakin tehdess??n kunnan on otettava huomioon sek? p??t?ksenteon ett? itse sopimuksen lainmukaisuus. Kunnan on p??t?ksenteossa noudatettava laillisia menettelyj?, k?ytett?v? harkintavaltaa sen yleisten harkintaperiaatteiden mukaisesti ja kunkin viranomaisen toimivallan rajoissa sek? teht?v? muutoinkin lainmukaisia p??t?ksi?.

      Mahdolliset p??t?ksenteon virheet k?sitell??n ensivaiheessa hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeudessa ei voida ottaa tutkittavaksi yksityisoikeudelliseen oikeussuhteeseen liittyvi? vaatimuksia. Kiinteist?n kauppaan liittyv?t riita-asiat k?sitell??n ensivaiheessa k?r?j?oikeudessa.?

      Kuntalakiin sis?ltyy menettelys??nn?ksi? kunnan omistaman kiinteist?n luovuttamisesta. Menettelys??nn?kset koskevat kiinteist?n luovutusta kilpailutilanteessa markkinoilla toimivalle taholle. K?site rinnastetaan EU:n valtiontukis??nn?sten "taloudellista toimintaa" tarkoittavaan k?sitteeseen (HE 268/2014 vp.).?Kunnan tuleekin yksitt?istapauksessa arvioida, onko kyse kilpailutilanteessa markkinoilla toimivasta tahosta.

      EU:n valtiontukis??ntely ja -m??r?ykset tulevat sovellettavaksi kuntien kiinteist?nkauppoihin, joissa toisena osapuolena on taloudellista toimintaa harjoittava markkinoilla toimiva taho. Kunnan toimielimen tehdess? kiinteist?n luovutusp??t?st? on luotettavasti ennalta selvitett?v? kaupan kohteen k?yp? arvo sek? EU:n valtiontukim??r?ysten ja -s??nn?sten mahdollinen soveltuminen.

      Laki julkisista hankinnoista ei koske kunnan omaisuuden luovutusta eik? kiinteist?n ostamista kunnalle. Jos kunnalle kuitenkin hankitaan esimerkiksi rakennusurakka ja sopimuskokonaisuuteen liittyy kiinte?sti my?s kiinteist?n kauppa, tilanne voi olla toinen. Laajemmissa kokonaisuuksissa, joihin liittyy useita toimenpiteit?, on suositeltavaa selvitt?? ennalta julkisista hankinnoista annetun lain soveltuminen.?

      Kiinteist?n luovuttamiseen?valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon liittyy oma erityiss??ntelyns?. T?llaisiin hintas??nnelty? asuntotuotantoa koskeviin kiinteist?nluovutuksiin?ja niihin?sis?ltyvien tukien hyv?ksytt?vyyden varmistamiseen liittyv?t omat erityispiirteens?.?

      Kunnan omistamien kiinteist?jen myynti? ei l?ht?kohtaisesti pidet? kuntalaissa tarkoitetulla tavalla sellaisena toimintana, joka edellytt?isi kiinteist?jen siirtoa yhti??n ennen kuin niit? voitaisiin myyd? markkinoilla. Pelk?st??n kunnan omistamien kiinteist?jen myynti? ei l?ht?kohtaisesti pidet? yhti?itt?misvelvollisuuden piiriin kuuluvana toimintana. Rakentamistoiminta tai muu kiinteist?jen jalostustoiminta ennen myynti? voi kuitenkin olla sellaista, jota kunta voi harjoittaa vain yhti?muodossa.?

      P??t?ksenteon laillisuus

      Kiinteist?n kauppaa koskeva oikaisuvaatimus voidaan hyv?ksy? laillisuusperusteen lis?ksi tarkoituksenmukaisuusperusteella. Kiinteist?n kauppaa koskeva p??t?s voi kuitenkin olla lainvastainen ja kunnallisvalitus oikaisuvaatimuksesta annettuun p??t?kseen voidaan hyv?ksy? vain seuraavilla kuntalaissa tarkoitetuilla perusteilla:

      • P??t?s on syntynyt virheellisess? j?rjestyksess?.
      • P??t?ksen tehnyt viranomainen on ylitt?nyt toimivaltansa.
      • P??t?s on muuten lainvastainen.

      Kiinteist?n kauppaa teht?ess? viranomaisen harkintavaltaa rajoittavat seuraavat seikat:?

      • Kuntalain toimialas??nn?s
      • Kuntalain menettelys??nn?s kunnan omistaman kiinteist?n luovutuksen markkinaehtoisuuden m??rittelyst?
      • Toimivalta ja kelpoisuus tehd? kiinteist?n kauppa
      • EU:n valtiontukis??nn?kset ja -m??r?ykset
      • Hyv?n hallinnon yleiset oikeusperiaatteet, esimerkiksi yhdenvertaisuusperiaate, tasapuolisen kohtelun vaatimus ja objektiviteettiperiaate

      Esimerkiksi hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sek? k?ytett?v? toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyv?ksytt?viin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun p??m??r??n n?hden. Niiden on suojattava oikeusj?rjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.?

      Toimivaltaa tehd? kiinteist?n kauppa voidaan delegoida hallintos??nn?ll? tai ns. edelleendelegointip??t?ksell?. Toimivaltaa ei voida yksitt?isess? kiinteist?n kaupassa siirt?? laillisesti yksitt?isell? valtuuston p??t?ksell?.?

      Markkinaehtoisuuden m??rittely kuntalain mukaan

      Kunnan omistaman kiinteist?n luovutusta koskevan kuntalain 130 §:n menettelys??nn?ksen tausta on EU:n valtiontukis??ntelyss?. KHO:n vakiintuneen ratkaisuk?yt?nn?n mukaan kunnalla on tosin jo aiemmin ollut velvollisuus asianmukaisesti selvitt?? ennen kiinteist?n kauppaa mahdollisen valtiontuen olemassaolo sek? tukis??nn?sten ja -m??r?ysten edellytykset.

      Kuntalain 130 §:??n on sis?llytetty komission tiedonannossa julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskeviin kauppoihin sis?ltyvist? tuista ilmaistut linjaukset periaatteista, jolloin maa-alueen ja rakennusten myynnin ei katsota sis?lt?v?n kielletty? EU:n valtiontukea.?

      Pyk?l?n mukaan:?
      Kunta voi luovuttaa tai antaa vuokralle v?hint??n kymmeneksi vuodeksi omistamansa kiinteist?n kilpailutilanteessa markkinoilla toimivalle tarjouskilpailulla, jolle ei aseteta ehtoja. Tarjouskilpailun on oltava avoin ja siit? on tiedotettava riitt?v?sti.

      Kunnan luovuttaessa tai antaessa vuokralle v?hint??n kymmeneksi vuodeksi omistamansa kiinteist?n ilman 1 momentin mukaista tarjouskilpailua, puolueettoman arvioijan on arvioitava kiinteist?n markkina-arvo tai markkinaperusteinen vuokrataso.

      Kunnan on lis?ksi otettava huomioon, mit? Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa s??det??n.

      S??nn?s tulee sovellettavaksi, kun kyseess? on ”kilpailutilanteessa markkinoilla toimiva” taho. Kunnan tuleekin tapauskohtaisesti selvitt??, onko kyse t?llaisesta toimijasta.

      KHO 2012:105.?Kun ostajaksi valikoituneen henkil?n ei katsottu tapauksen olosuhteissa harjoittaneen sellaista taloudellista toimintaa ja toimineen sellaisilla j?senvaltioiden v?lisill? markkinoilla, ett? muiden SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen edellytysten t?yttyess?k??n tuella olisi voitu katsoa olevan mainitussa artiklassa tarkoitettua vaikutusta j?senvaltioiden v?liseen kilpailuun ja kauppaan, p??t?ksess? ei katsottu SEUT 108 artiklan 3 kohdassa s??detyn ilmoitusvelvollisuuden tai komission tiedoksiannon sis?lt?mien yleisten menettelytapaohjeiden koskeneen ko. kiinteist?n kauppaa.

      Pyk?l?ss? ei edellytet?, ett? kunnan on aina luovutettava kiinteist? tarjouskilpailulla, jolle ei aseteta ehtoja. Ehtoja ei katsota asetetun, jos kuka tahansa ostaja voi ostaa maa-alueen ja k?ytt?? sit? omiin tarkoituksiinsa riippumatta liiketoiminnan luonteesta. Ehtoja asetettaessa on huomattava, ett? tietyt ehdot ovat sallittuja (esimerkiksi lains??d?nn?n nojalla asetetut kaupunki- ja aluesuunnittelurajoitukset). Toinen vaihtoehto t?llaiselle tarjouskilpailulle on, ett? puolueeton arvioija arvioi ennalta kiinteist?n markkina-arvon.

      Pyk?l?ss? ei kiellet? kiinteist?n luovutusta k?yv?st? markkina-arvosta poikkeavasti. Siin? ohjataan, kuinka markkinahinnan m??ritt?minen voidaan tehd?. Menettelytapoja noudattamalla kunta voi varmistua, ett? kiinteist?n luovutus on markkinaehtoinen ja ett? luovutukseen ei sis?lly kielletty? valtiontukea.?Jos kunta ei luovuta kiinteist?? kilpailutilanteessa markkinoilla toimivalle taholle pyk?l?ss? tarkoitetulla markkinaehtoisella hinnalla, tulee kunnan huomioida pyk?l?n 3 momentissa tarkoitetut EU:n valtiontukis??nn?t.

      S??ntelyll? ei ole tarkoitus puuttua esimerkiksi kuntien maank?yt?n tavoitteena olevaan riitt?v??n tonttimaan tarjoamiseen asuinrakentamiseen. Kunnat voivat edelleen luovuttaa kaavatontteja markkinahintaa alemmalla hinnalla sosiaaliseen asuntorakentamiseen mm. erityisryhmien tarpeisiin, mik?li ne tarjotaan avoimesti ja kaikille halukkaille samoin ehdoin. Jos t?llaista tukea my?nnet??n, on kuitenkin varmistuttava siit?, ettei tuki valu toimintatukena muuhun kuin sosiaaliseen asuntotuotantoon.??

      Tarkemmin pyk?l?ss? tarkoitettuja menettelytapoja kuvataan kuntalain esit?iss? (ks. HE 268/2014 vp. (finlex.fi)).?

      Kiinteist?n kauppahinnan m??ritt?minen

      Yleisen? l?ht?kohtana on, ett? kunta myy omaisuuttaan k?yp??n hintaan. Harkintavallan v??rink?ytt?n? ja siten toimivallan ylityksen? voidaan pit?? esimerkiksi p??t?st? myyd? kunnan omaisuutta ilmeiseen alihintaan ilman siihen oikeuttavaa perustetta (mm. KHO 16.8.2011 t. 2186). Ali- tai ylihintaisuus voi tarkoittaa my?s kielletty? EU:n valtiontukea.

      Tapauskohtaisen harkinnan perusteella kauppahinta voi olla k?yp?? hintaa alempikin, mik?li siihen on objektiivisesti arvioiden hyv?ksytt?v?t perusteet. Kiinteist?n kauppahintaa m??ritett?ess? voidaan tapauskohtaisesti ottaa ylip??ns? huomioon hyvinkin erilaisia perusteita, muun muassa seuraavia:?

      • Kiinteist?n k?ytt?mahdollisuudet maank?yt?n suunnittelussa.
      • Kuka tai mik? taho on ostajana, mink?laista toimintaa ostaja harjoittaa ja palvelevatko ostajan pyrkimykset kuntalaisten etua?
      • Kiinteist??n liittyv?t tuotto-, k?ytt?- ja varallisuusarvot, esimerkiksi puusto ja rakentamisoikeus.
      • Pitk?aikainen vuokrasopimus vuokran m??r?st? ja muista vuokraehdoista riippuen.
      • Kiinteist?ll? olevan rakennuksen huono kunto, rakennuksen peruskorjaamiseen liittyv?t riskit ja kunnostamisesta aiheutuvat kustannukset.
      • Kiinteist?ll? sijaitsevan rakennuksen suojelua koskevat velvoitteet ja niiden t?ytt?misest? ostajalle aiheutuvat kustannukset.
      • Kiinteist?ll? tyhjill??n oleva rakennus aiheuttaa jatkuvia vakuutus-, k?ytt?- ja yll?pitomenoja, jotka ovat kiinteist?n k?yp??n arvoon verrattuna korkeita.
      • Maaper?n pilaantuneisuus tai roskaantuneisuus sek? ostajan vastattavaksi tulevat puhdistamiskulut.
      • Kunnalle kaupasta tuleva kokonaistaloudellinen etu (mm. mahdolliset verotulot ja uudet ty?paikat).

      Kiinteist?n myynti- tai ostop??t?st? yrityksen kanssa teht?ess? tulee kunnassa ennalta luotettavasti selvitt?? kiinteist?n k?yp? arvo, kaupan markkinaehtoisuus sek? EU:n valtiontukis??nn?sten ja -m??r?ysten mahdollinen soveltuvuus. N?iden merkityksest? kauppahinnan m??rityksess? saat lis?tietoa?Kuntaliiton?EU:n valtiontuki -ohjeistusta.

      Jos kunta luovuttaa tontin valtion tukemaa sosiaalista asuntotuotantoa varten, luovutus voi tapahtua markkinahintaa alemmalla hinnalla. T?ll?in markkinahinnan ja ns. ARA-hinnan v?linen erotus voidaan lukea valtion korkotukeen tai investointiavustukseen liittyv?ksi SGEI-tueksi, jossa tuen my?nt?j?n? on kunta.?Tontin luovutussopimukseen on t?ll?in otettava ehto, jonka mukaan rakennuttaja on velvollinen maksamaan kunnalle k?yv?n hinnan ja ns. ARA-hinnan v?lisen erotuksen, jos tontille rakennetaankin muuta kuin valtion tukemaa sosiaalista asuntokantaa. Hintas??nnellyst? asuntotuotannosta ks. lis?? Maapolitiikka opas.

      P??t?ksest? valittaminen, tiedottaminen ja valitusajan alkaminen

      Kunnan kiinteist?n kauppaa koskevasta p??t?ksest? voi valituksen tehd? se, johon p??t?s on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun p??t?s v?litt?m?sti vaikuttaa (asianosainen) sek? kunnan j?sen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun p??t?kseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.

      Ulkopaikkakuntalainenkin on voitu katsoa asianosaiseksi.?

      KHO 2013:12:?R:n kunnasta oleva yhti? oli yleisen myynti-ilmoituksen perusteella tehnyt ensin yhteishintatarjouksen N:n kunnan omistamista kahdesta kiinteist?st? ja pyydetyn tarkennuksen j?lkeen oman tarjouksen kummastakin kiinteist?st? siten, ett? niiden yhteishinta oli ylitt?nyt yhti?n aiemman tarjouksen.

      Valtuuston p?yt?kirjasta ilmeni, ett? yhti?n tarjous oli hyl?tty tarjouspyynn?n vastaisena ja kiinteist?t oli p??tetty myyd? kahdelle muulle tarjoajalle. P??t?s, jolla kiinteist?t oli p??tetty myyd? kahdelle muulle tarjoajalle, oli v?litt?m?sti vaikuttanut yhti?n oikeuteen ja etuun kuntalain 92 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Yhti? oli siten asiassa asianosainen ja sill? oli oikeus hakea valtuuston p??t?kseen muutosta. Valitus hyl?ttiin tarjouspyynn?n vastaisena.

      Ratkaisu kokonaisuudessaan?23.1.2013/266 KHO:2013:12 (finlex.fi)

      Kiinteist?n kauppakirjan allekirjoittaminen on kunnan kiinteist?n myyntip??t?ksen t?yt?nt??npanoa. P??t?ksen t?yt?nt??npanoon ei yleens? voida ryhty? ennen myyntip??t?ksen lainvoimaisuutta (ks. KuntaL 143 §). T?yt?nt??npanossa voidaan kuitenkin varautua siihen, ett? kiinteist?n myyntip??t?s ei saisi lainvoimaa.

      Kuntalain mukaan asianosaiselle l?hetet??n p??t?st? koskeva p?yt?kirjanote oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen erikseen tiedoksi kirjeell?. Kunnan j?senen katsotaan saaneen p??t?ksest? tiedon, kun p?yt?kirja on asetettu yleisesti n?ht?ville.

      Valituksenalainen p??t?s tulee toimittaa muutoksenhakijoille valitusajan kuluessa (KHO 2014:168). Kunnan j?senten osalta t?st? p??t?ksen toimittamisesta ei kuitenkaan ala kulua erillist? tai uutta m??r?aikaa, vaan m??r?aika valituskirjelm?n toimittamiselle m??r?ytyy p?yt?kirjan yleisesti n?ht?ville asettamisesta.

      ?

      Lis?? aiheesta

      Kuntaliiton verkkopalvelussa

      Oikeusk?yt?nt??

      Kuntaliiton yleiskirjeet

      Oppaat

      • Maapolitiikan opas
        Kuntien, ymp?rist?ministeri?n, Maanmittauslaitoksen ja?Kuntaliiton asiantuntijoiden laatima verkko-opas
      tags
      Palvelus?hk?posti-symboli
      Vastuualueet

      ?
      Palvelemme muun muassa sopimus-, vahingonkorvaus- ja yhti?oikeudelliset sek? maanvuokraa ja kiinteist?kauppaa koskevissa?kysymyksiss?.

      ?
      Palvelemme kuntien henkil?st?? ja luottamushenkil?it? heid?n teht?viins? liittyviss? asioissa. Suosittelemme k?ytt?m??n ensisijaisesti palvelus?hk?postiamme.

      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright