春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Liikuntapalvelut

      Liikuntapalvelut kuuluvat kunnan teht?viin

      Kuntien teht?v?n? on luoda yleisi? edellytyksi? liikunnalle paikallisella tasolla.

      Kuntien tulee luoda edellytyksi?:

      • j?rjest?m?ll? eri kohderyhm?t huomioon ottavia liikuntapalveluita sek? terveytt? ja hyvinvointia edist?v?? liikuntaa,
      • tukemalla kansalaistoimintaa ja
      • rakentamalla ja yll?pit?m?ll? liikuntapaikkoja.

      Yhteisty?t? tarvitaan

      Liikunnan edellytyksien luominen edellytt?? yhteisty?t? kunnan eri toimialojen v?lill?. Liikuntatoimi tekee tyypillisesti yhteisty?t?

      • sosiaali- ja terveystoimen,
      • opetustoimen,
      • nuoriso- ja kulttuuritoimen sek?
      • liikenne-, ymp?rist?- ja kaavoitustoimen kanssa.

      Sektorirajat ylitt?v?ll? yhteisty?ll? vahvistetaan liikunnan asema osana kuntien hyvinvointi- ja terveyspolitiikkaa sek? strategista kehitt?mist?. Liikunnan huomioiminen osana kunnan strategista kehitt?mist? on hyv? keino edist?? kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta laaja-alaisesti.

      Kunnan sis?isen yhteisty?n lis?ksi kuntien tulee kehitt?? paikallista yhteisty?t?. Paikallista yhteisty?t? eri toimijoiden kanssa kehitet??n parhaiten, kun suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat mukana eri sidosryhm?t.

      Paikallisen yhteisty?n lis?ksi tulee kehitt?? my?s kuntien v?list? ja alueellista yhteisty?t?. Lis?ksi kuntien tulee huolehtia muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista.

      Asukkaiden osallisuudesta ja liikunta-aktiivisuuden seurannasta huolehdittava

      Keskeisi? liikuntaan liittyv? p??t?ksi? tehdess??n kunnan tulee huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista kuntalain s??d?sten mukaisesti.

      Kuntien tulee terveydenhuoltolain mukaan valmistella hyvinvointikertomus hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin ty?v?lineeksi. Tarkoituksena on, ett? hyvinvointikertomukseen sis?llytet??n my?s liikuntaa koskevia tietoja. Kuntien teht?v?n? onkin asukkaiden liikunta-aktiivisuuden seuraaminen.

      Liikuntapalveluiden j?rjest?minen

      Kunnallisten liikuntapalveluiden sis?ll?st? ja muodoista ei s??det? erikseen, mutta palveluiden kohderyhm?n ajatellaan k?sitt?v?n kaikki kuntalaiset. Kuntalaisten liikuntapalveluiden j?rjest?misess? on erikseen huomioitava lapset, nuoret ja opiskelijat, ty?ik?iset aikuiset sek? ik??ntyneet. ?Lis?ksi palveluja on suunnattava maahanmuuttajille, soveltavaa liikuntaa tarvitseville,?sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville henkil?ille sek? lapsiperheille.

      Terveytt? ja hyvinvointia edist?v? liikunta

      Kunnan itse tuottamat liikuntapalvelut t?ydent?v?t paikallista liikuntatarjontaa. Toiminnan tarkoituksena on turvata liikuntamahdollisuuksia sellaisille henkil?ille ja ryhmille, jotka eiv?t kuulu j?rjest?toiminnan piiriin tai joille seurat ja yhdistykset eiv?t kykene j?rjest?m??n toimintaa tai joita liikuntayritysten palvelut eiv?t tavoita.

      Kuntien liikuntapalveluita pyrit??n siis suuntaaman erityisesti sellaisiin v?est?ryhmiin, joiden liikuntaan osallistumisessa on esteit? taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen tai ik??n liittyvien tekij?iden vuoksi. Liikuntamahdollisuuksia pyrit??n tarjoamaan erityisesti kuntalaisten omissa elinymp?rist?iss? ja yhteis?iss?.

      Liikuntaneuvonta

      Valtaosa suomalaisista liikkuu terveytens? ja hyvinvointinsa kannalta liian v?h?n. Liikuntaneuvonta?on yksil?llist?, ammattilaisen tarjoamaa tukea, jolla riitt?m?tt?m?sti liikkuvia ohjataan aktiiviseen arkeen ja liikunnalliseen el?m?ntapaan. Liikuntaneuvonta on prosessi, jossa asiakasta tuetaan tunnistamaan omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa sek? liikkumisen mieltymykset ja merkitykset, asettamaan realistiset tavoitteet liikunnan lis??miseksi. Liikuntaneuvonta toteutuu yhteisty?n? poikkihallinnollisessa palveluketjussa.

      Laatua Liikuntaneuvontaan

      Soveltava liikunta

      Kansalaistoiminnan tukeminen

      Kuntien ja j?rjest?jen yhteisty? ja erilaiset kumppanuudet ovat monin tavoin t?rkeit? ja jopa v?ltt?m?tt?mi? paikallisten palveluiden turvaamiseksi ja kehitt?miseksi. Kansalaistoiminnan tukeminen voi tarkoittaa liikuntaseuroille ja muille j?rjest?toimijoille suunnattujen avustusten jakamista, erilaisten maksujen subventointia tai kunnan omistamien liikuntatilojen ja -v?lineiden k?yt?n maksuttomuutta.

      Avustukset voivat olla luonteeltaan esimerkiksi yleisavustus-tyyppisi?, vuosittaisia toiminta-avustuksia tai erityisavustus-tyyppisi? m??r?aikaisia projekti- ja kehitt?misavustuksia tai rajattuna aikana toteutettavan tapahtuman kertaluonteista tukemista.

      Liikuntapaikkojen rakentaminen ja yll?pit?minen

      Rakennettuja liikuntaolosuhteita tarvitaan eri liikuntalajien tarpeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeri? ja aluehallintovirastot my?nt?v?t avustuksia liikuntapaikkojen rakentamiseen ja korjaamiseen. Suurin osa valtionavustuksista suunnataan laajoja k?ytt?j?ryhmi? palveleviin hankkeisiin, kuten uima, - liikunta- ja j??hallien sek? l?hiliikuntapaikkojen?rakentamiseen, perusparantamiseen tai korjaamiseen.

      Opetus- ja kulttuuriministeri? on valtionapuviranomainen, kun liikuntapaikkahankkeen kustannusarvio on yli 700 000 euroa. OKM nime?? avustettavat hankkeet nelj?ksi seuraavaksi vuodeksi laadittuun liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan. Suunnitelma on ohjeellinen ja se tarkistetaan vuosittain.

      Valtionavustusta my?nnet??n enint??n 30 prosenttia hankkeen arvonlis?verottomasta kustannusarviosta, mutta ei kuitenkaan enemp?? kuin 750.000 euroa, paitsi uimahalleilla, joiden avustus voi olla enint??n 1?000 000 euroa. Valtakunnallisesti merkitt?vien liikuntapaikkahankkeiden avustus harkitaan tapauskohtaisesti.

      Alle 700?000 euron hankkeiden valtionavustusviranomainen on se aluehallintovirasto, jonka toiminta-alueella kunta sijaitsee.

      Opetus- ja kulttuuriministeri? ja Rakennustietos??ti? ovat julkaisseet useita liikuntapaikkarakentamisen oppaita. Ne k?sittelev?t erilaisten hallien ja kenttien suunnittelua ja rakentamista sek? liikuntapaikkojen esteett?myytt?. Oppaiden lis?ksi sarjassa on julkaistu erilaisia liikuntapaikkarakentamista k?sittelevi? ohjekortteja.

      Lue lis??

      L?hiliikuntapaikat

      OKM liikuntapaikkajulkaisut

      ?

      Kuntien liikuntatoimien voimavarat

      Rahoitus

      Kunnat saavat liikuntapalveluiden j?rjest?miseen valtionosuutta, josta s??det??n opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009). Valtionosuus lasketaan kunnan asukasta kohden m??ritelt?v?n yksikk?hinnan perusteella ja maksetaan vuosittain valtion talousarvion rajoissa. Valtionosuuden lis?ksi kunnat voivat saada erillisi? valtionavustuksia esimerkiksi liikunnallisen elintavan edist?miseen tai lasten ja nuorten harrastustoimintaan. N?it? erityisavustuksia my?nt?v?t aluehallintovirastot omien hakuaikojensa puitteissa.

      Valtionosuudet ja -avustukset muodostavat noin 3,3 prosenttia kuntien liikuntaan ja ulkoiluun k?ytt?m?st? rahoituksesta. Vuonna 2020 liikunnan yksikk?hinta on 12 euroa, jonka perusteella kunnille maksettava valtionosuus on 3,56 euroa jokaista asukasta kohti.

      Kuntien liikuntatoimien k?ytt?talous vuonna 2019 oli yhteens? 776,2 miljoonaa euroa, josta nettok?ytt?menot olivat 625,2 miljoonaa euroa. Keskim??rin kuntien liikunnan nettokustannukset vuonna 2019 olivat 113 euroa jokaista kunnan asukasta kohden, mutta kuntakohtaiset panostukset vaihtelevat t?ss? suuresti.

      N?iss? luvuissa eiv?t ole mukana liikuntapaikkarakentamisen investoinnit. Liikuntapaikkarakentamisen rahoituksesta valtionrahoituksen osuuden arvioidaan olevan noin viidennes. Vuosittain valtionapua jaetaan kaikkiaan hieman vajaat 32 miljoonaa euroa.?

      Henkil?st?

      Aluehallintoviraston mukaan kuntien liikuntatoimessa toteutui vuonna 2016 yhteens? 4?229 henkil?ty?vuotta. Kuntien henkil?st?st? yli puolet oli liikuntapaikkojen k?ytt?- ja kunnossapitohenkil?st??. Aiempaan verrattuna erityisesti liikunnanohjaushenkil?st? oli v?hentynyt. T?t? voidaan pit?? huolestuttavan kehityskulkuna, sill? v?est?n ik??ntyminen lis?? erityisryhmien liikuntapalveluiden j?rjest?mistarvetta.?

      Liikuntapaikat ja muut liikuntaolosuhteet

      Lipas-liikuntapaikkatietokannassa on rekister?ityn? yli 39?000 liikuntapaikkaa, joista l?hes 25?000 (63,5%) on kuntien ja kuntayhtymien yll?pit?mi?.

      Lis?tietoa resursseista:

      Peruspalveluiden arviointi 2017, liikuntapalvelut

      Peruspalveluiden arviointi 2019, liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus

      ?

      Unelmien liikuntap?iv?

      Unelmien liikuntap?iv? on koko Suomen ja kaikkien kuntien yhteinen liikkumisen juhlap?iv?, jota vietet??n j?lleen 10.5.2021.?Korona-tilanteen jatkuessa tapahtumia ei t?n? vuonna j?rjestet?, mutta vastuullinen liikkuminen on silti mahdollista.

      Lue lis??

      Unelmien liikuntap?iv?

      ?

      Suomen liikkuvin kunta -kilpailu

      Vuosittain j?rjestett?v?ss? Suomen liikkuvin kunta -kilpailussa etsit??n kuntalaisten liikuntamahdollisuuksia erinomaisesti edist?nytt? kuntaa. Kilpailulla Kuntaliitto haluaa tehd? n?kyv?ksi sit? hyv?? ty?t?, jota kunnissa tehd??n liikunnan ja terveyden edist?miseksi. Samalla nostetaan esiin hyvi? k?yt?nt?j? ja esimerkkej? kuntakent?lle jaettavaksi. Kilpailun teema vaihtelee eri vuosina. ?

      Kilpailu on avoin, maksuton ja tarkoitettu kunnille.?Se on osa valtakunnallisen Urheilugaalan virallisia palkintoluokkia. Kilpailun j?rjest?? Kuntaliitto yhteisty?ss? opetus- ja kulttuuriministeri?n kanssa. Voittaja palkitaan Uno-pokaalilla Helsingin Hartwall Arenalla tammikuussa j?rjestett?v?ss? Urheilugaalassa.

      Ensimm?isen Suomen liikkuvin kunta -kilpailun vuonna 2017 voitti Asikkalan kunta. Vuonna 2018 Uno-pokaali ojennettiin Oululle ja 2019 palkinto my?nnettiin Urheilugaalassa Helsingille.? ?

      tags
      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright