春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Opetus ja koulutus

      Koulutus ja oppiminen mahdollistavat jokaiselle ihmisen? kasvun hyv??n el?m??n ja yhteiskunnan j?senyyteen. Opetussuunnitelmallinen jatkumo eri koulutusasteiden v?lill? ja ehe? opintopolku lis?? oppilaan ja opiskelijan hyvinvointia.

      Koulutuksen saavutettavuus on keskeinen 2020-luvun haaste, samalla kun koulutusj?rjestelm? on entist? enemm?n osaamisperusteinen kokonaisuus. Kunnat toimivat osaamisen kehitt?misen alustana huomioiden eri koulutusmuotojen palvelujen tuottajat.

      Jatkuvan oppimisen polku alkaa varhaiskasvatuksesta jatkuen perusopetukseen, toiselle asteelle, korkeakouluihin sek? aikuisena kouluttautumiseen. N?iden ohella ty?el?m? ja vapaa-aika tarjoavat mahdollisuuksia oppimiseen, taitojen? ja osaamisen yll?pit?miseen ja lis??miseen. Koulutusj?rjestelm?n tulee pysty? vastaamaan yksil?n ja ty?el?m?n tarpeisiin tarjoamalla mahdollisuuksia kouluttautua joustavasti el?m?n eri vaiheissa. Jatkuva oppiminen tarjoaa mahdollisuuksia olla osa yhteiskuntaa taustasta riippumatta.

      Yhteiskunnan ja yksil?n kannalta on t?rke??, ett? ihmisten tietoja ja taitoja, osaamista voidaan tunnistaa ja hy?dynt?? monipuolisesti. Jokainen ihminen tarvitsee kiinnekohtia ja koulutuspalveluilla voidaan tarjota kiinnittymisen mahdollisuuksia niin lapsille kuin aikuisille kieli- ja kulttuuritaustasta riippumatta.

      ?

      Perusopetus

      Kunta j?rjest?? perusopetusta kaikille sen alueella asuville oppivelvollisille. Kunnan opetuksen j?rjest?misvelvollisuutta ei ole kytketty lapsen kotikuntalain mukaiseen kotikuntaan, vaan lapsen asuinkuntaan.?

      Suomessa on noin 2 200 koulua, joissa annetaan perusopetusta. Niist? valtaosa (n. 95?%) on kunnallisia. Asuinkunta osoittaa oppivelvollisille koulupaikan ns. l?hikoulussa. L?hikoulu ei v?ltt?m?tt? ole fyysisesti l?hin koulu. Oppivelvollinen voi pyrki? my?s muuhun kuin kunnan osoittamaan kouluun, mutta subjektiivista oikeutta p??st? t?h?n kouluun h?nell? ei ole.?

      Oppivelvollisuus alkaa yleens? sin? vuonna, jona lapsi t?ytt?? seitsem?n vuotta ja p??ttyy, kun perusopetuksen oppim??r? on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Oppivelvollisuus jatkuu aina lukuvuoden loppuun asti sin? lukuvuonna, jona nuori t?ytt?? 17 vuotta. Jos lapsen esimerkiksi vamman tai sairauden vuoksi on ilmeist?, ettei perusopetuksen tavoitteita pystyt? saavuttamaan yhdeks?ss? vuodessa, alkaa oppivelvollisuus jo 6-vuotiaana ja kest?? 11 vuotta (ns. pidennetty oppivelvollisuus). Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava, ett? oppivelvollisuus tulee suoritetuksi.

      Perusopetuksella on sek? kasvatus- ett? opetusteht?v?. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisin? ja yhteiskunnan j?senin? sek? opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden ja se on maksutonta. Opetuksen lis?ksi oppikirjat ja muu oppimateriaalit sek? ty?v?lineet ja aineet ovat maksuttomia. Oppilaalla on my?s oikeus saada jokaisena koulun ty?p?iv?n? maksuton, t?ysipainoinen ateria sek? tietyin edellytyksin maksuton koulukuljetus. Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellytt?m? oppilashuolto. Vammaisella tai muulla erityist? tukea tarvitsevalla oppilaalla on lis?ksi oikeus saada maksutta opetukseen edellytt?m?t apuv?lineet ja muun muassa tulkitsemis- ja avustajapalveluja.

      Mari Sj?str?m

      Mari Sj?str?m

      Erityisasiantuntija
      Hyvinvointi ja sivistys -yksikk?
      +358 9 771 2732, +358 50 575 8622

      Korkearesoluutioisia kuvia Flickriss?

      Vastuualueet
      • perusopetus
      • koulukuljetukset
      • aamu- ja iltap?iv?toiminta
      • koululaisten kerhotoiminta

      Jatkuva oppiminen

      Ty?markkinoiden muutoksen my?t? ty?teht?vi? ja ammatteja katoaa, uusia syntyy ja j?ljelle j??v?t ammatit muuttuvat syv?llisesti lyhyess? ajassa. T?st? aiheutuu mittavia uudelleen- ja t?ydennyskoulutustarpeita, joihin voidaan vastata jatkuvan oppimisen ja aikuiskoulutuksen erilaisilla muodoilla.

      Kuntien n?k?kulmasta jatkuvalla oppimisella on keskeinen teht?v? henkil?st?n osaamisen yll?pit?misess?, uusintamisessa ja kuntalaisten hyvinvoinnin edist?misess?. Sill? vastataan ty?markkinoiden tarpeisiin, mutta sill? on t?rke? merkitys my?s ihmisen hyvinvoinnin lis??misess? ja osallisuuden kokemisessa. ?Kunta on merkitt?v?ss? roolissa sek? ty?nantajana ett? kouluttajana.

      Kunnat toimivat laajasti koulutuspalvelujen j?rjest?jin? ja rahoittajina. Rahoitusvastuu koulutuksen rahoittamisesta on jaettu kuntien ja valtion kesken. P??osa ammatillisesta ja lukiokoulutuksesta j?rjestet??n kuntaperusteisesti kunnan omana toimintana tai yhdess? toisten kuntien kanssa. Kaikki kunnat rahoittavat lukio- ja ammatillista koulutusta asukaskohtaisen rahoitusosuuden kautta riippumatta j?rjest?v?tk? ne sit?. Aikuisten perusopetus on valtion rahoittamaa. Aikuiskoulutus on aikuisille suunniteltua ja j?rjestetty? koulutusta, jota tarjotaan lukuisissa eri koulutuspalveluissa.

      Julkisesti rahoitetun koulutusj?rjestelm?n ohella erilaiset t?ydennyskoulutusorganisaatiot ja koulutusyritykset tarjoavat henkil?st?- ja t?ydennyskoulutusta. Henkil?st?koulutus voidaan rahoittaa monella eri tavalla.

      Tutkintoihin johtavaa, opiskelijalle maksutonta koulutusta on k?ytetty Suomessa kaikilla koulutustasoilla yleisesti t?ydennyskouluttautumiseen ja osaamisen p?ivitt?miseen. Koulutuksen maksuttomuus tekee sen houkuttelevaksi esimerkiksi ty?tt?myyden vaihtoehtona. T?t? on pidetty yhten? Suomen tasa-arvoisen koulutusj?rjestelm?n vahvuutena. Valtakunnallisena koulutuspoliittisena tavoitteena kuitenkin on, ett? t?m? suuntaus saataisiin k??ntym??n ja aikuiset t?ydent?isiv?t osaamistaan tutkinnon osilla tai niit?kin pienemmill? opintokokonaisuuksilla. Useimmiten t?m? tehd??n ty?n ohessa joko ty?nantajan rahoituksella tai yhteiskunnan tuella.

      Ammattikorkeakoulutus

      Suomessa on?22?ammattikorkeakoulua, jotka sijaitsevat laajasti ymp?ri Suomea. Ammattikorkeakouluilla on merkitt?v? rooli kuntien ja alueiden elinvoimaisuuden tukemisessa ja edist?misess?. Koulutukselle on tyypillist? ty?el?m?keskeisyys, joten niist? valmistuvat tukevat ja edist?v?t, yritysten kuntien ja alueiden elinvoimaisuutta.

      Kunnat ammattikorkeakoulujen omistajina

      Ammattikorkeakoulut ovat osakeyhti?it?, joissa valtaosassa kunnat ovat omistajina tai osaomistajina. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen v?lisi? konsernirakenteita on my?s syntynyt useilla paikkakunnilla. Kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa koulutustarjontaan,?strategisiin linjauksiin ja kehitt?miskohteisiin omistajaohjauksen kautta. Ammattikorkeakoulutoiminta edellytt?? valtioneuvoston my?nt?m?? toimilupaa.?

      Ammattikorkeakouluissa annettava koulutus

      Ammattikorkeakoulut kouluttavat ammatillisiin asiantuntijateht?viin. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 210, 240 tai 270 opintopistett?. Ylempi ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on 60–90 opintopistett?.

      Ammattikorkeakoulut j?rjest?v?t?my?s avointa ammattikorkeakouluopetusta?kaikilla koulutusaloilla. Avoimiin ammattikorkeakouluopintoihin ei ole pohjakoulutusvaatimuksia. Opinnot muodostuvat opetussuunnitelmaan perustuvista opintojaksosuorituksista.?

      Ammattikorkeakoulut j?rjest?v?t my?s erikoistumiskoulutusta, jonka laajuus on v?hint??n 30 opintopistett?. Erikoistumiskoulutus vastaa ty?el?m?n jatkuvasti muuttuviin osaamistarpeisiin niill? asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa. Korkeakoulut voivat j?rjest?? erikoistumiskoulutusta maksutta tai peri? enint??n 120 euroa opinto-oikeuteen kuuluvaa opintopistett? kohden.?

      Ammattikorkeakoulut voivat tarjota my?s?t?ydennyskoulutusta, joka j?rjestet??n joko liiketaloudellisin perustein tai ty?voimakoulutuksena. T?ydennyskoulutusta ovat esimerkiksi yrityksille ja yhteis?ille laaditut koulutus- ja kehitt?misohjelmat sek? avoimesti tarjolla olevat koulutusohjelmat kuten MBA-ohjelmat.?

      Ammattikorkeakoulujen rahoitus

      Ammatillinen koulutus

      Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen tarkoituksena on kohottaa ja yll?pit?? v?est?n ammatillista osaamista, antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta, kehitt?? ty?- ja elinkeinoel?m?? ja vastata sen osaamistarpeisiin, edist?? ty?llisyytt?, antaa valmiuksia yritt?jyyteen ja ty?- ja toimintakyvyn jatkuvaan yll?pitoon sek? tukea elinik?ist? oppimista ja ammatillista kasvua.

      Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on lis?ksi tukea opiskelijoiden kehityst? hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan j?seniksi sek? antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sek? persoonallisuuden monipuolisen kehitt?misen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja.

      Ammatillisia tutkintoja ja koulutusta voidaan j?rjest?misluvan puitteissa j?rjest?? my?s ty?voimakoulutuksena.

      Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne muodostuu ammatillisista perustutkinnoista sek? ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista.

      Suurin osa ammatillisen koulutuksen j?rjest?jist? on kuntia, kuntayhtymi? tai kunnallisia osakeyhti?it?. Kunnat my?s vastaavat ammatillisen koulutuksen rahoituksesta asukaskohtaisen rahoitusosuuden kautta, joka vuonna 2020 on 179 /asukas. Kuntien rahoitusosuus ammatilliseen koulutukseen on l?hes miljardi euroa valtion rahoitusosuuden ollessa 890 miljoonaa euroa.

      Lis?tietoa

      Opetus- ja kulttuuriministeri?external link

      Opetushallitus

      Omistajaohjaus koulutuksen j?rjest?misess?

      Omistajaohjauksella tarkoitetaan toimenpiteit?, joilla omistaja voi vaikuttaa yhti?n hallintoon, strategiseen p??t?ksentekoon ja toimintaperiaatteisiin. Omistajaohjauksessa on kyse koulutuksen j?rjest?jien omistajakuntien, niiden omistaman koulutuskuntayhtym?n tai -osakeyhti?n yhteisesti muodostettavista strategisista tavoitteista.

      Kuntien on t?rke?? asettaa omistajaohjauksessaan koulutuskuntayhtym?n tai osakeyhti?n toiminnalle selke?t tavoitteet ja valvoa niiden toteutumista. Toimivan omistajaohjauksen perusta on luottamuksellisen vuorovaikutuksen syntyminen osapuolten v?lille. T?ll?in haastavatkin ratkaisut ja p??t?kset voidaan tehd? pitk?j?nteisesti ja strategisesti. Omistajaohjauksen merkitys korostuu teht?ess? p??t?ksi? ty?voimatarpeeseen ja elinkeinorakenteen kehitykseen perustuvista alueellisista ja kuntien ty?voima- ja koulutustarpeista.

      Kunnallinen itsehallinto vahvistuu omistajaohjauksen kautta tapahtuvalla p??t?ksenteolla. Kuntalain mukaan kuntien on otettava yhti?n toimialaan liittyv? asiantuntemus huomioon valitessaan hallituksen j?seni?. N?in turvataan aito omistajaohjaus ja kunkin alueen tarpeiden huomioon ottaminen p??t?ksenteossa.

      OMA-projekti?vuosina 2016-2018

      Kuntaliitto toteutti Finnish Consulting Group FCG:n kanssa ammatillisen koulutuksen omistajaohjaus eli OMA-projektin vuosina 2016-2018.? Omistajaohjausprojektiin osallistui varsin kattavasti eri puolilla maata 38 kuntaa ja 13 koulutusorganisaatiota, joista 11 oli koulutuskuntayhtym?muotoista ja kaksi osakeyhti?t?. Projektissa haluttiin tukea ja vahvistaa koulutuskuntayhtymien ja -osakeyhti?iden ja niiden j?senkuntien strategista omistajaohjausta. Prosessin aikana kehitettiin kunkin alueen kannalta tarkoituksenmukaisia ohjausmekanismeja ja omistajaohjauksen toimintatapoja. Keskeinen projektin tavoite oli vahvistaa kuntien omistajaohjaus ja p??t?ksentekokulttuuri systemaattiseksi ja johdonmukaiseksi toiminnaksi. Omistajaohjausprojektissa osallistuttiin aktiivisesti my?s vuonna 2018 toteutettuun toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiin, jossa uudistettiin ammatillisen koulutuksen toimintalains??d?nt?, rahoituslains??d?nt? ja koulutuksen j?rjest?misluvat.

      Projektin hy?tyn? koettiin my?s pitk?aikainen kuntaverkostoituminen ja kollegiaalinen vertaisryhm?ty?.

      Lukiokoulutus

      Lukiokoulutus on yleissivist?v?? koulutusta, joka antaa valmiudet lukion j?lkeiseen, etenkin korkeakoulututkintoon t?ht??viin opintoihin yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. ?

      Lukiokoulutuksen j?rjest?miseen ei kunnilla tai muilla toimijoilla ole velvollisuutta. Sen sijaan lukiokoulutuksen j?rjest?minen edellytt?? opetus- ja kulttuuriministeri?n my?nt?m?? koulutuksen j?rjest?mislupaa. Lupa voidaan my?nt?? kunnalle, kuntayhtym?lle, rekister?idylle yhteis?lle tai s??ti?lle ja my?s valtio voi j?rjest?? lukiokoulutusta.

      Lukiokoulutukseen on vapaa hakeutumisoikeus. Koulutuksen j?rjest?j? p??tt?? opiskelijaksi ottamisesta oppilaitokseen. Valtaosa nuorten lukiokoulutuksen opiskelijoista hakeutuu lukiokoulutukseen valtakunnallisen yhteishaun kautta, mutta koulutuksen j?rjest?j? voi p??tt?? my?s jatkuvan haun hy?dynt?misest?.

      Lukiokoulutuksen oppim??r?n tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta. Opiskelijalla on kuitenkin halutessaan mahdollisuus k?ytt?? opintoihin nelj? vuotta. Lukiokoulutusta j?rjestet??n erikseen nuorille ja aikuisille tarkoitettuina oppim??rin?. Nuorille tarkoitettuun oppim??r??n kuuluvat opinnot mitoitetaan p??toimista opiskelua varten (150 opintopistett?) ja aikuisille tarkoitettuun oppim??r??n kuuluvat opinnot sivutoimista opiskelua varten (88 opintopistett?).

      Lukiokoulutukseen valmistava koulutus muodostaa oppim??r?n, jonka tavoitteellinen suorittamisaika on yksi vuosi (50 opintopistett?). Se on tarkoitettu maahanmuuttajille ja vieraskielisille.

      Valtioneuvoston asetuksella s??det??n lukiokoulutuksen yleisist? valtakunnallisista tavoitteista, oppiaineista, opintojen rakenteesta sek? opintojen laajuuksista. Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet m??ritt?v?t opetuksen tavoitteet ja keskeiset sis?ll?t.

      Koulutuksen j?rjest?j? laatii paikallisen opetussuunnitelman, jossa p??tet??n tarkemmin opetuksen tavoitteista ja sis?ll?ist? sek? opiskelijoille tarjottavista opintojaksoista ja opetuksen toteuttamisesta. Opetussuunnitelma laaditaan erikseen nuorille ja aikuisille tarkoitettuja lukiokoulutuksen oppim??ri? ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppim??r?? varten.

      Lukiokoulutukseen liittyv?? lains??d?nt??

      Lukiolaki

      Lukiolaki (714/2018)

      Lukiolaki (629/1998) (kumottu)

      Lukioasetus

      Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta (810/2018)

      Lukioasetus (810/1998) (kumottu)

      Tavoitteet ja tuntijako

      ?

      Aamu- ja iltap?iv?toiminta

      Perusopetuslain mukainen aamu- ja iltap?iv?toiminta on tarkoitettu ensimm?isen ja toisen vuosiluokan oppilaille sek? muiden vuosiluokkien erityisen tuen oppilaille. Kunnat p??tt?v?t toiminnan j?rjest?misest? ja sen laajuudesta.?Toimintaan?osallistuminen on lapselle vapaaehtoista.

      Manner-Suomen kunnista noin?98 % j?rjest?? koululaisille aamu- ja iltap?iv?toimintaa. Toiminnan piiriss? on l?hes 59 000 lasta (2019).?Kunta on oikeutettu valtionosuuteen j?rjest?ess??n aamu- ja iltap?iv?toimintaa perusopetuslain mukaisesti.

      Kunta voi j?rjest?? aamu- ja iltap?iv?toimintaa itse, yhdess? muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia palvelut esimerkiksi eri j?rjest?ilt? tai yhteis?ilt?. Kunnilla ei ole velvollisuutta tarjota toimintaa.?

      Jos kunta j?rjest?? aamu- ja iltap?iv?toimintaa, sit? on tarjottava?joko 570 tuntia (kolme tuntia p?iv?ss?) tai 760 tuntia (nelj? tuntia p?iv?ss?) koulun ty?vuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Toimintaa voidaan j?rjest?? arkip?ivisin p??s??nt?isesti kello 7.00 - 17.00 v?lisen? aikana.?Toimintaan osallistuvalle lapselle on tarjottava v?lipala.

      Aamu- ja iltap?iv?toimintaan haetaan kunnan p??tt?m?ll? tavalla. Kunta ilmoittaa my?s toiminnan j?rjest?mispaikoista ja?aikatauluista. Otettaessa lapsia aamu- ja iltap?iv?toimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

      Kunta p??tt?? aamu- ja iltap?iv?toiminnasta peritt?vien kuukausimaksujen m??r?st?, joka saa olla 570 tunnin osalta enint??n 120 euroa ja 760 tunnin osalta enint??n 160 euroa. Maksu on j?tett?v? perim?tt? tai sit? on alennettava, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset n?k?kohdat huomioon ottaen siihen on syyt?.

      Aamu- ja iltap?iv?toimintaan j?rjestett?ess? tulee ottaa huomioon, ett? koulumatkaetuuteen oikeutetuilla lapsilla olisi mahdollisuus k?ytt?? etuutta osallistuessaan aamu- ja iltap?iv?toimintaan.

      Aamu- ja iltap?iv?toiminnan ohjaajien kelpoisuusvaatimuksista s??det??n opetustoimen henkil?st?n kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.?Aamu- ja iltap?iv?toiminnassa ty?skentelevien rikostausta selvitet??n.

      Aamu- ja iltap?iv?toiminnassa noudatetaan Opetushallituksen p??tt?mi? aamu- ja iltap?iv?toiminnan perusteita (v. 2011) ja kunnan sen pohjalta laatimaa toimintasuunnitelmaa.

      Kunta voi j?rjest?? aamu- ja iltap?iv?toimintaa laajemminkin kuin laissa m??ritellyt tuntim??r?t. Ylimenevist? tunneista voidaan peri? maksu erikseen eik? maksun suuruudesta ole s??detty laissa. Kunnalle ei my?nnet? s??detty? laajemmasta toiminnasta valtionosuutta.

      Lains??d?nt??

      Perusopetuslaki (628/1998)external link?

      Asetus opetustoimen henkil?st?n kelpoisuusvaatimuksista (986/1998)external link

      Laki lasten kanssa ty?skentelevien rikostaustan selvitt?misest? (504/2002)?external link

      Perusopetuksen aamu- ja iltap?iv?toiminnan perusteet 2011?

      Kehitysvammaisten aamu- ja iltap?iv?toiminnan j?rjest?minen

      Kunnilla on mahdollisuus j?rjest?? erityist? tukea tarvitseville peruskouluik?isille perusopetuslain mukaista aamu- ja iltap?iv?toimintaa. Tarvittaessa toimintaa tai hoitoa voidaan j?rjest?? my?s muiden lakien perusteella.?Kunnat p??tt?v?t n?iden toimintojen j?rjest?misest?, joten toimintatavat ja k?yt?nn?t voivat vaihdella.? ?

      Asiakkailta peritt?v?t maksut m??r?ytyv?t erilaisin perustein riippuen siit?, miten ja mink? lain mukaan palvelu on j?rjestetty. Perusteet palvelun tarpeelle voivat my?s vaihdella ja vaikuttaa asiakasmaksujen m??r?ytymiseen. ?

      L?ht?kohtana voidaan pit??, ett? peruskouluik?isten lasten aamu- ja iltap?iv?toiminta j?rjestet??n perusopetuslain (628/1998) mukaisesti 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sek? erityisen tuen oppilaille kunnan p??tt?m?ss? laajuudessa. T?ll?in kyseess? ei ole sosiaalihuollon lains??d?nt??n perustuva toiminta. Perusopetuslain mukaisessa aamu- ja iltap?iv?toiminnassa kunta p??tt?? aamu- ja iltap?iv?toiminnasta peritt?vien kuukausimaksujen m??r?st?, joka saa olla 570 tunnin osalta enint??n 120 euroa ja 760 tunnin osalta enint??n 160 euroa.?Maksu on j?tett?v? perim?tt? tai sit? on alennettava, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset n?k?kohdat huomioon ottaen siihen on syyt?.?

      Varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaista varhaiskasvatusta voivat saada my?s kouluik?iset lapset, jos lapsen erityiset olosuhteet niin vaativat. Kouluik?isill? ei kuitenkaan ole subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen.?Asiakasmaksuihin?sovelletaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia (1503/2016).?Kunta voi tehd? p??t?ksen kouluik?isen osallistumisesta varhaiskasvatuslain mukaiseen toimintaan, jos t?m? on olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. ?

      Kehitysvammaisten iltap?iv?hoitoa tai -toimintaa voidaan j?rjest?? my?s muilla perustein. Jos hoito tai -toiminta j?rjestet??n kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 §:n mukaisena muuna vastaavana erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellisena toimintana, joka on kirjattu erityishuolto-ohjelmaan, on palvelu maksutonta alle 16-vuotiaille ja 16 vuotta t?ytt?neillekin sen lukuvuoden loppuun saakka, jonka aikana lapsi on t?ytt?nyt 16 vuotta (Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 4 § 2 kohta). Erityishuolto-ohjelmaan kirjatusta toiminnasta on j?rjest?misvastuussa sosiaalihuollon j?rjest?misest? vastuussa oleva taho ja toimintaa toteutetaan usein erityishuollon toimintayksik?iss?.

      Halutessaan kunta voi j?rjest?? muutakin virikkeellist? toimintaa.

      Lains??d?nt??

      Perusopetuslaki (628/1998external link)

      Varhaiskasvatuslaki (540/2018external link)

      Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977)external link

      ?

      Mari Sj?str?m

      Mari Sj?str?m

      Erityisasiantuntija
      Hyvinvointi ja sivistys -yksikk?
      +358 9 771 2732, +358 50 575 8622

      Korkearesoluutioisia kuvia Flickriss?

      Vastuualueet
      • perusopetus
      • koulukuljetukset
      • aamu- ja iltap?iv?toiminta
      • koululaisten kerhotoiminta

      Varhaiskasvatus

      ??

      Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta. Kunnissa j?rjestett?v? varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat yhten?isen, toiminnallisen jatkumon. Suomessa julkista varhaiskasvatusta annetaan kuntien tai yksityisten palveluntuottajien toteuttamana p?iv?kodeissa tai perhep?iv?hoitona. Lis?ksi varhaiskasvatusta voidaan toteuttaa erilaisissa avoimen palvelun leikki- ja kerhotoiminnoissa. Kuntien on tiedotettava varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista, maksuperusteisiin liittyvist? muutoksista ja vaikutuksista asiakkaille sek? p?ivitett?v? asiakastietoj?rjestelm?t. Kuntaliitto osallistuu varhaiskasvatuksen lains??d?nn?n ja toiminnan kehitt?misty?h?n.

      Varhaiskasvatuksen j?rjest?minen

      Kunnilla on velvollisuus j?rjest?? kaikille alle kouluik?isille lapsille varhaiskasvatusta.? ?Varhaiskasvatuksen j?rjest?miseen liittyvist? asioista s??det??n p??osin varhaiskasvatuslaissa tai -asetuksessa. Varhaiskasvatuksen osalta ei sovelleta sosiaalihuollon s??d?ksi?, paitsi lakia kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta sek? sosiaali- ja terveydenhuollon lakia palvelusetelist?.

      Lains??d?nt??

      Varhaiskasvatuslaki

      Varhaiskasvatusasetus

      Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

      Kotihoidontuki

      Yksityisen hoidon tuki

      Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelist?

      Kunnan j?rjest?m?n varhaiskasvatuksen vaihtoehtona perhe voi saada lasten kotihoidon tukea, joustavaa tai osittaista hoitorahaa tai yksityisen hoidon tukea. Lis?ksi kunta voi my?nt?? palvelusetelin varhaiskasvatuspalvelun hankkimiseksi kunnan periaatteiden mukaisesti.

      • KOTIHOIDON TUKI
        Kotihoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnan j?rjest?m?ss? varhaiskasvatuksessa. Lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista tai muu hoitaja (esim. sukulainen) tai yksityinen p?iv?hoidon tuottaja (esim. yksityinen p?iv?koti). Kotihoidon tuki muodostuu lakis??teisest? hoitorahasta sek? tulojen mukaan m??r?ytyv?st? hoitolis?st?.
      • YKSITYISEN HOIDON TUKI
        Lasten yksityisen hoidon tukea voi saada perhe, jossa on alle kouluik?inen lapsi, jota hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen p?iv?hoidon tuottaja. Tukea ei voi saada, jos lapsi on kunnan j?rjest?m?ss? varhaiskasvatuksessa tai h?nelle ole varattu sielt? hoitopaikka. Yksityisen hoidon tuki koostuu hoitorahasta, tuloihin perustuvasta hoitolis?st? sek? mahdollisesta kuntalis?st?.
      • PALVELUSETELI
        Palveluseteli on yksi kunnan k?ytett?viss? oleva palveluiden j?rjest?mistapa my?s varhaiskasvatuspalvelujen osalta. Kunta voi j?rjest?? esimerkiksi lasten varhaiskasvatusta antamalla palvelun k?ytt?j?lle palvelusetelin. Kunta sitoutuu t?ll?in maksamaan palvelun k?ytt?j?n palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut setelin arvoon asti. Kunta asettaa palvelusetelin arvon ja hyv?ksyy yksityiset palvelusetelipalvelun tuottajat j?rjestelm?n piiriin. Palvelusetelin k?ytt??n sis?ltyy asiakkaan oma valinnanvapaus. Asiakkaalla on oikeus valita kunnan hyv?ksymist? tuottajista se palveluntuottaja, jonka palveluita h?n haluaa ao. palvelussa k?ytt??.

      Kunta voi halutessaan maksaa kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalis??. Mahdollinen kuntalis? voidaan Kelan toimeenpanemana maksaa sek? kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen hoitorahan tai hoitolis?n korotuksena. Kuntalis?n m??r?ytyminen voi perustua joko lasten i?n mukaiseen porrastukseen tai lasten lukum??r?n mukaisesti.

      Perhep?iv?hoidon kustannuskorvaukset

      Kuntaliitto antaa vuosittain suosituksen kunnallisen perhep?iv?hoidon kustannuskorvauksista. Kustannuskorvauksenpiiriin kuuluvat ne perhep?iv?hoitajat, jotka ty?skentelev?t kotona.

      Kustannuskorvaussuosituksessa perusteena k?ytet??n elintarvikekustannusten osalta kuluttajahintaindeksin ravintoryhm?n alaindeksin ja muiden kustannusten osalta kuluttajahintaindeksin muutosta. Suositusta tarkistetaan kalenterivuosittain k?ytt?en laskennan perusteena viimeisimpi? k?ytett?viss? olevia indeksej? ja suositusvuoden arvioitua ao. kustannusten muutosta.

      Kuntaliitto julkaisee kustannuskorvaussuositukset kunkin vuoden lopussa. Kuntaliitto toimii suositusta tehdess??n yhteisty?ss? KT Kuntaty?nantajien ja Julkisen alan unioni JAU ry:n kanssa.

      Suositus kunnallisen perhep?iv?hoidon kustannuskorvauksista 2021

      Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut

      Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen osalta sovelletaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia (1503/2016). Opetus- ja kulttuuriministeri? tarkistaa laissa m??ritellyn mukaisesti varhaiskasvatuksesta peritt?v?t asiakasmaksut joka toinen vuosi (indeksitarkistus). Seuraavan indeksitarkistuksen mukaan tulorajoja sek? ylint? maksua muutetaan 1.8.2022?alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeri? antaa ilmoituksen asiaan liittyen loppuvuodesta 2021.

      Perheen nuorimmaisen lapsen kokop?iv?hoitomaksu on enimmill??n 288 euroa kuukaudessa. Ik?j?rjestyksess? seuraavan kokoaikaisen varhaiskasvatuksessa olevan lapsen maksu on enint??n 50 prosenttia nuorimman lapsen maksusta. Kustakin seuraavasta lapsesta m??r?tt?v? maksu on enint??n 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta. M??r?tt?ess? perheen toisen tai useamman lapsen maksua, k?ytet??n m??r?ytymisen perustana nuorimman lapsen laskennallista kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksua. Alle 27 euron suuruista varhaiskasvatusmaksua ei perit?.

      L?ht?kohtaisesti varhaiskasvatusmaksu perit??n yhdelt?toista kuukaudelta. Maksu voidaan kuitenkin peri? kahdeltatoista kuukaudelta, jos lapsi ei vuoden aikana ole poissa p?iv?hoidosta yli ? kuukausimaksun perusteena olevien kuukausittaisten hoitop?ivien m??r?st?.

      Jos lapsen huoltajat eiv?t ota vastaan lapselle haettua ja my?nnetty? varhaiskasvatuspaikkaa eik? sit? ole peruttu ennen p??t?ksen mukaista varhaiskasvatuksen aloitusaikaa, lapsen huoltajilta voidaan peri? puolet p??t?ksen mukaisesta kuukausimaksusta.

      Jos lapsen huoltajat varaavat lapselle varhaiskasvatuspaikan lomansa ajaksi eiv?tk? peruuta sit?, voidaan peruuttamatta j?tetyst? varhaiskasvatuspaikasta peri? puolet kuukausimaksusta. Vaikka lapselle ei ole m??r?tty kuukausimaksua, voidaan k?ytt?m?tt? j?tetyst? varhaiskasvatuksesta kuitenkin peri? puolet varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 7 §:n mukaisesta pienimm?st? peritt?v?st? maksusta.

      Kuntaliitto kysyy kahden vuoden v?lein?varhaiskasvatuksen maksuperiaatteista.

      Kuntien asiakasmaksuperiaatteet - selvitys 2018

      Kuntien asiakasmaksuperiaatteet - selvitys 2020

      Poissaolot ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamiset

      Laskettaessa lapsen keskim??r?ist? viikoittaista aikaa varhaiskasvatuksessa, otetaan huomioon varhaiskasvatukseen varattu aika kalenterikuukauden ajalta.

      Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskim??rin enint??n 20 tuntia viikoittain, saa kuukausimaksu olla enint??n 60 prosenttia varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 5 §:n mukaan m??r?ytyv?n kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskim??rin v?hint??n 35 tuntia viikoittain, voidaan kuukausimaksuna peri? kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskim??rin enemm?n kuin 20 tuntia viikoittain, mutta alle 35 tuntia, tulee kunnan peri? maksu, joka on suhteutettu varhaiskasvatusaikaan. Varhaiskasvatuksen maksua alentavana tekij?n? on otettava huomioon my?s perusopetuslain (628/1998) mukainen maksuton esiopetus.

      P??s??nt?isesti maksu perit??n my?s tilap?isten poissaolojen ajalta. Kuitenkin, jos lapsi on sairautensa vuoksi p?iv?hoidosta poissa yli kymmenen p?iv?? kalenterikuukauden aikana, maksuna perit??n puolet kuukausimaksusta. Maksua ei perit? lainkaan, jos lapsi on sairautensa vuoksi poissa hoidosta koko kalenterikuukauden. Jos lapsi on muusta syyst? poissa p?iv?hoidosta koko kalenterikuukauden, perit??n puolet kuukausimaksusta.

      Kehitysvammaisten lasten varhaiskasvatuksen asiakasmaksut

      Jos kehitysvammaiselle lapselle j?rjestet??n varhaiskasvatusta varhaiskasvatuslain mukaisesti, palvelusta voidaan peri? varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain mukainen maksu.?

      Kehitysvammaiset lapset voivat joskus olla varhaiskasvatuksessa vain kuntoutuksellisista syist?. Jos lapsen varhaiskasvatus on kokonaan erityishuolto-ohjelmaan kirjattua kuntoutusta eik? perhe muutoin k?ytt?isi oikeuttaan varhaiskasvatukseen, ei asiakasmaksuja voida peri?, koska alle 16-vuotiaan osittainen yll?pito on erityishuollossa maksutonta. Kuntouttavaa varhaiskasvatusta voi olla my?s osap?iv?isesti.

      Raportti: Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kuntalis?t ja palveluseteli?

      Kuntaliitto toteuttaa joka toinen vuosi selvityksen lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalis?? sek? palveluseteli? maksavista kunnista. Ensimm?inen selvitys tehtiin vuonna 2007 ja vuodesta 2008 alkaen selvitys on tehty joka toinen vuosi.?Vauvarahan osalta viimeinen kysely toteutettiin vuonna 2012. Samassa yhteydess? selvitykseen lis?ttiin palveluseteli? koskeva kartoitus. Vuoden 2018 kyselyn yhteydess? kartoitettiin ensimm?ist? kertaa kuntien asiakasmaksuihin liittyvi? k?yt?nteit?. Siit? on julkaistu erillinen raportti. Viimeisin kartoitus on julkaistu xx.xx.2020. Asiakasmaksuk?yt?nteiden osalta on julkaistu erillinen raportti.

      Kuntalis?t ja palveluseteli 2020

      Kuntaliitto selvitti lokakuussa 2020 Manner-Suomen kunnille suunnatulla kyselyll? varhaiskasvatuksen tilaa kunnissa. Kyselyll? kartoitettiin kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kuntalisi? ja perusteita niiden maksamiseen sek? palvelusetelin k?ytt?? varhaiskasvatuksessa.

      Kuntaliiton kysely varhaiskasvatuksesta tehtiin s?hk?isen??Webropol?-kyselyn? lokakuussa 2020.?Kysely l?hetettiin kuntien kirjaamoihin ja siihen vastasivat
      kunnissa varhaiskasvatuksesta vastaavat johtavat viranhaltijat. Kyselyyn vastasi Manner-Suomen kunnista 89,5 prosenttia (263 kuntaa). Manner-Suomessa oli kyselyn toteutushetkell? 294 kuntaa. Vuonna 2018 vastaavaan kyselyyn vastasi Manner-Suomen kunnista 86 prosenttia (255/295 kuntaa)

      Kyselyyn vastasivat kaikki yli 100 000 asukkaan kunnat sek? l?hes kaikki 20 001–50 000 asukasta k?sitt?vist? kunnista, suhteellisesti v?hiten vastaajia oli alle 50 001–100 000 asukkaan kunnissa. Kokonaisuutena kyselyyn vastattiin eritt?in kattavasti, ainoastaan 31 Manner-Suomen kuntaa j?tti vastaamatta. Maakuntatasoisesti katsoen P?ij?t-H?meest?, Pohjois-Karjalasta ja Etel?-Pohjanmaalta saatiin suhteellisesti muita alueita v?hemm?n vastauksia. Etel?-Karjalan, Kainuun ja Lapin maakunnan alueiden kaikki kunnat vastasivat kyselyyn.

      Kotihoidon tuen kuntalis?? maksaa hieman useampi kunta (7) kuin edellisess? vuoden 2018 kyselyss?. Yksityisen hoidon tuen kuntalis?? maksavien kuntien osuus on edelleen hieman v?hentynyt. Sen sijaan palvelusetelin k?ytt? varhaiskasvatuspalveluissa on edelleen kasvanut.

      Kotihoidon tuen kuntalis?

      Kyselyn perusteella kuntalis?? vuonna 2020 maksoi 55 kuntaa (20,9 %) 263 kysymykseen vastanneen kunnan osalta. Kuntalis?n maksamista kyselyn perusteella suunnitteli ainoastaan yksi kunta. Edellisen, vuonna 2018 toteutetun kyselyn mukaan 48 kuntaa (19 %) 253 kysymykseen vastanneen kunnan osalta maksoi kotihoidon tuen kuntalis??. Lasten kotihoidon tuen kuntalis?n maksaminen on edelliseen kyselyyn verrattuna hieman noussut, tosin kyselyyn vastanneita kuntia oli my?s hieman enemm?n. Vuonna 2016 kuntalis?? maksettiin 60 kunnassa (23 %) ja vuonna 2014 kuntalis?? maksoi 85 kuntaa (30 % kyselyyn silloin vastanneista).

      Kotihoidon tuen kuntalis?n maksaminen on selv?sti muita yleisemp?? suurissa yli 100 000 asukkaan kunnissa, joista nelj? kuntaa yhdeks?st? maksoi kuntalis??. V?hiten kuntalis?? maksetaan 10 001–20 000 asukkaan kunnissa.

      Lasten kotihoidon tuen kuntalis?n suuruus oli vuonna 2020 keskim??rin 171 eu-roa/lapsi, vuoden 2018 kyselyss? se oli keskim??rin 147 euroa/lapsi. Keskim??rin kuntalis?? maksettiin vuoden 2020 kyselyn perusteella alle 3-vuotiaasta lapsesta 177 euroa. Lis?n suuruuden vaihteluv?li oli alle 3-vuotiaasta lapsesta 77–350 euron v?lill? kunnasta riippuen. Yli 3-vuotiaasta maksettiin kuntalis?? keskim??rin 114 euroa ja lis?n vaihteluv?li oli 40–350 euroa.

      Yksityisen hoidon tuen kuntalis?

      Yksityisen hoidon tuen kuntalis?? maksetaan 93 kunnassa (36 % kyselyyn osallistuneista kunnista) ja sen k?ytt??nottoa ei kyselyn perusteella ole suunnitteilla yhdess?k??n kunnassa.? Vuonna 2018 yksityisen hoidon tuen kuntalis?? maksettiin 97 kunnassa ja 109 kunnassa vuonna 2016.

      Yksityisen hoidon tuen kuntalis?? maksetaan erityisesti suurissa ja keskisuurissa v?hint??n 20 000 asukkaan kunnissa niin, ett? kuntalis?? maksavien kuntien osuus on 77 prosenttia kysymykseen vastanneista kunnista. Pienemmiss? alle 20 000 asukkaan kunnissa kuntalis?? maksettiin noin 25 prosentissa kysymykseen vastanneiden kuntien osalta. Alle 5 000 asukkaan kunnista vain 17 kuntaa 110:sta kysymykseen vastanneista kunnista maksoi yksityisen hoidon tuen kuntalis??

      Kuntalis?n suuruus vaihtelee kokop?iv?hoidossa 84–783 euron v?lill? hoitomuodosta ja lapsen i?st? riippuen. Alle 3-vuotiaiden kuntalis?n suuruus/lapsi vaihteli 100-783 euron v?lill? hoitomuodosta riippuen kokop?iv?hoidossa ja yli 3-vuotiaiden kohdalla kokop?iv?hoidossa vaihteluv?li oli 84-500 euroa/lapsi hoitomuodosta riippuen. Suuri osa yksityisen hoidon kuntalis?? maksavista kunnista (76 %) on asettanut erityisi? ehtoja kuntalis?n maksamiselle.

      Palveluseteli

      Kyselyyn vuonna 2020 vastanneista kunnista 95 (36 %) ilmoitti, ett? kunnassa on k?yt?ss? palveluseteli varhaiskasvatuspalveluissa. Vuonna 2018 kunnista 75 (30 %) ilmoitti, ett? kunnassa on k?yt?ss? palveluseteli varhaiskasvatuspalveluissa. Vuonna 2016 palveluseteli? k?ytt?vi? kuntia oli huomattavasti v?hemm?n, yhteens? 48 (19 %) kuntaa. Palvelusetelin k?ytt??notto oli suunnitelmissa vuonna 2020 viidess? kunnassa, vuoden 2018 osalta suunnitelmia oli 27 (11 %) kunnassa, kun vuonna 2016 16 kuntaa (6 %) suunnitteli palvelusetelin k?ytt??nottoa. Vuoden 2014 kyselyn mukaan 38 kunnassa oli palveluseteli k?yt?ss? varhaiskasvatuksessa ja 24 kuntaa suunnitteli sen k?ytt??nottamista. Vuonna 2012 palveluseteli oli k?yt?ss? vain 25 kunnassa ja 23 kuntaa suunnitteli sen k?ytt??n ottamista.

      Palvelusetelien suuruus vaihtelee kunnasta riippuen 421–1210 euron v?lill?. Alimmillaan setelin arvo oli 27 euroa ja korkeimmillaan 2113 euroa. Kiinte?hintaisen palvelusetelin arvo vaihteli 767–1210 v?lill? ja tulosidonnainen palvelusteli oli alimmillaan 27 euroa ja suurimmillaan 2113 euroa

      Palvelustelin arvoon vaikuttaa?erilaiset kertoimet. Kunnan m??rittelem?n palvelustelin perushintaan m??riteltiin erilaisia kertoimia esimerkiksi lapsen i?n, hoitoajan tai erityisen tuen perusteella. Yli kolmevuotiaan lapsen kerroin kokop?iv?isest? varhaiskasvatuksesta oli 1,0 ja alle kolmevuotiaalla kerroin oli keskim??rin 1,54. Osap?iv?isen toiminnan osalta k?ytettiin keskim??rin kerrointa 0,61 ja erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen kohdalla 1,81.

      Kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalis?t ja palveluseteli - selvitys 2018

      Kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalis?t ja palveluseteli - selvitys 2020

      Kuntakohtaiset tiedot 2020

      Varhaiskasvatuksen mitoitukset

      Varhaiskasvatuksen lapsim??r?n?ja riitt?v?n kasvatus-, opetus-, ja hoitoteht?viss? olevan henkil?st?n m??ritteleminen aiheuttaa usein keskustelua. ?Eri ik?isi? ja eri aikoina l?sn? olevia lapsia sis?lt?vien ryhmien lapsim??r? m??ritell??n palvelukertoimien avulla. Palvelukertoimet saadaan laskemalla kullekin lapselle varhaiskasvatusasetuksen mitoituksen pohjalta laskennallinen luku, jonka avulla voidaan m??ritt?? ryhm?n tai p?iv?kodin s??d?sten mukainen oikea lapsim??r?. Henkil?st?n suhdeluku ei ole asetuksen mukaan ryhm?kohtainen, vaan p?iv?kotikohtainen. P?iv?kodin lapsiryhmi? muodostettaessa otetaan huomioon varhaiskasvatuslaissa m??ritelty yhden lapsiryhm?n enimm?iskoko.

      Mitoituksen mukainen lapsim??r? voidaan ottaa p?iv?kotiin, mik?li ryhm?ss? tai p?iv?kodissa on tilaa ja varsinaisia lapsia on poissa. Oikeaa lapsim??r?? m??ritelt?ess? lasketaan vain p?iv?kodissa paikalla olevat lapset ja henkil?st?. Lasten m??r?n mukaan tarvittava henkil?st? tulee olla p?iv?kodissa paikalla ja k?ytett?viss?. Henkil?st?n ja lapsien sijoittumista tai toiminnan toteuttamista ei ole m??ritelty yksityiskohtaisesti. Ty?vuorojen ja lasten l?sn?olojen suhteen tulisi pyrki? siihen, ett? mitoitus toteutuu keskim??rin koko p?iv?n aikana.

      Kuntaliitto on toteuttanut yhteisty?ss? Vertikal oy:n kanssa laskurin, jolla voi arvioida p?iv?kodissa tai ryhm?ss? olevaa lapsim??r?? suhteessa p?iv?kodin kasvatus-, opetus- ja hoitoteht?viss? toimiviin ty?ntekij?ihin. Laskuriin p??set t?st?. ?

      Jarkko Lahtinen

      Jarkko Lahtinen

      Kehitt?misp??llikk?
      Hyvinvointi ja sivistys -yksikk?
      +358 9 771 2714, +358 50 3614 526

      Korkearesoluutioisia kuvia Flickriss?
      ?

      Vastuualueet
      • varhaiskasvatus
      • esiopetus
      • yleiset kasvatus- ja koulutusasiat

      Vapaa sivistysty?

      Vapaan sivistysty?n tarkoituksena on elinik?isen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksil?iden persoonallisuuden monipuolista kehittymist? ja kyky? toimia yhteis?iss? sek? edist?? kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Vapaan sivistysty?n oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kes?yliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset. Opetus- ja kulttuuriministeri? my?nt?? oppilaitoksen yll?pit?miseen luvan kunnalle, kuntayhtym?lle, rekister?idylle yhteis?lle tai s??ti?lle.

      Valtaosaa kansalaisopistoista yll?pit?v?t kunnat. Kansalaisopistoja on 177, kansanopistoja 77 mukaan lukien Snellmanin korkeakoulu. Oppivelvollisuuskoulutusta toteutetaan kansanopistoissa. Kes?yliopistojen m??r? Suomessa on 20, opintokeskusten m??r? on 12 ja lis?ksi on 11 valtakunnallista liikunnan koulutuskeskusta. (oph.fi, 2020.) My?s kes?yliopistoja yll?pit?viss? organisaatioissa monet kunnat ovat mukana ja seitsem?? kansanopistoa yll?pit?? kuntayhtym? tai kunta. Kes?yliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, jotka j?rjest?v?t avointa yliopisto-opetusta ja muuta koulutusta.

      T?ll? hetkell? vapaan sivistysty?n oppilaitoksissa valmistellaan osaamisperustaista koulutusta, osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sek? oppivelvollisuuskoulutusta kansanopistoissa.

      Laki vapaasta sivistysty?st?

      Asetus vapaasta sivistysty?st?

      Vapaan sivistysty?n kautta hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

      Opas vapaan sivistysty?n osaamisperusteisen koulutuksen kuvaukseen ?

      Oppivelvollisuuden laajentaminen

      Kansanopistojen oppivelvollisille suunnatun vapaan sivistysty?n koulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2021

      Kansalaisopistojen talous

      Vapaan sivistysty?n koulutuksen yll?pit?jill? ei ole lakis??teist? rahoitusosuutta vapaaseen sivistysty?h?n. Valtionosuusrahoituksen ja koulutuksen yll?pit?j?n? kuntien oman rahoituksen lis?ksi muitakin rahoitusl?hteit? on. Esimerkiksi kansalaisopistojen tulol?hteen? ovat asiakasmaksutulot, joiden tulee olla kohtuullisia. Valtionavustusrahoitusta ja mahdollisesti muuta ulkopuolista rahoitusta, esimerkiksi maksupalvelutoiminnasta tai hanketoiminnasta on mahdollista hakea.

      Kansalaisopistojen toiminta ja talous -raportit

      Kuntaliiton Kansalaisopistoverkosto kokoaa vuosittain yhteen vuosittain 15:n verkostossa olevan kuntaomisteisen kansalaisopiston toimintaan ja talouteen liittyvi? keskeisi? tunnuslukuja.

      Kansalaisopistojen toiminta ja talous 2019

      tags
      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright