春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Kuntajohtamisen n?k?kulmia

      Kunnan toiminnan strateginen johtaminen edellytt?? johtamisen eri ulottuvuuksien huomiomista. Kuntajohtamisen n?k?kulmia ei voida n?hd? pelk?st??n toisistaan erillisin? johtamisen paradigmoina, vaan kuntajohtamisessa yhdistyvin? n?k?kulmina. N?ist? jokainen edellytt?? relevanttia tietoa sek? sen yhdist?mist? kunnan kokonaisvaltaiseen tiedolla johtamiseen. Johtamisen eri n?k?kulmat korostuvat eri keinoissa edist?? kuntastrategiassa linjattuja tavoitteita.

      Kuntajohtaminen on yksi kokonaisuus, joka muodostuu mm. seuraavista toisiaan t?ydent?vist? n?k?kulmista:

      • kuntayhteis?n n?k?kulma
      • muutoksen n?k?kulma
      • hyvinvoinnin n?k?kulma
      • elinvoiman n?k?kulma
      • konsernin?k?kulma
      • talousn?k?kulma
      • prosessi- ja laatun?k?kulma
      • ohjelma- ja projektin?k?kulma
      • eettinen n?k?kulma
      • verkoston?k?kulma
      • innovaation?k?kulma
      • henkil?st?n?k?kulma.

      Kuntayhteis?n n?k?kulma

      Kuntayhteis?n?n?k?kulma korostaa johtajuutta kuntalaisten ja kuntayhteis?n suuntaan sek? kuntayhteis?n omaa vaikutusvaltaa kunnan toimintaan ja p??t?ksentekoon. Kuntalaisten vaaleissa valitsemalla valtuustolla on t?rke? paikallisyhteis?n?vuorovaikutusta ja kehityst? aktivoiva rooli.?T?m? tarkoittaa strategisesti merkitt?vien?asioiden tunnistamista, analysointia, p??t?ksentekoa ja arviointia. Kuntayhteis?n johtamisesa on yh? t?rke?mp?? huolehtia kuntalaisten monipuolisista osallistumiskeinoista.

      Kuntayhteis?n johtamisessa?johtavilla luottamushenkil?ill? on?yh? suurempi?rooli. Esimerkiksi pormestarij?rjestelm? sek? etenkin suurissa kaupungeissa yleistyv?t osa- tai kokoaikaiset hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat ovat osoituksia siit?, ett? kuntayhteis?n johtamiseen liittyy yh? enemm?n johtaviin luottamushenkil?ihin henkil?ityv?? johtajuutta.??

      Muutoksen n?k?kulma

      Muutosjohtaminen on toiminnan uudelleen suuntaamista strategiassa linjatulla tavalla. Muutosjohtamiseen liittyy eri tasoja ja ty?kaluja.?Kuntien muutokset voidaan jakaa karkeasti nelj??n tasoon:

      1. kunta- ja palvelurakennemuutoksiin,

      2. johtamisj?rjestelmiin ja organisaatiorakenteisiin,

      3. palvelujen j?rjest?mis- ja tuottamistapoihin? sek?
      4. palveluprosesseihin.

      Ty?ntekij?iden ty?panos on muutosten l?pivienniss? t?rkein voimavara.? Muutos-johtaminen on n?ht?v? monikerroksisena teht?v?n?, jossa yhdistyv?t tiedot ja taidot johtaa muutosprosessia tavoitetietoisesti, kekseli?isyys ongelmatilanteissa sek? tilan antaminen muutosprosessin her?tt?mien erilaisten tunteiden ty?st?mi-selle. My?sk??n organisaation perusteht?v? ei saa hukkua muutoksen jalkoihin. L?sn? oleva johtajuus ja esimerkin n?ytt?minen ovat keskeisess? asemassa muutoksen onnistumisessa.?

      Hyvinvoinnin n?k?kulma

      Hyvinvoinnin n?k?kulma korostaa poikkihallinnollista hyvinvointi-
      tavoitteiden huomioimista osana kuntajohtamista. T?m? tarkoittaa toisin sanoen hyvinvointin?k?kulman huomioimista osana kunnan strategista johtamista ja siihen liittyvi? menettelyit? sek? siit? johdettavaa toimintaa. Hyvinvoinnin edist?misen suunnittelu, organisointi, vaihtoehtojen arviointi, strategiset p??t?kset sek? toiminnan seuranta ja arviointi koskettavat siis koko kuntaorganisaatiota.

      Elinvoiman n?k?kulma

      Elinvoiman?n?k?kulma liittyy kunnan kokonaisvaltaiseen kehitt?miseen ja jatkuvaan uudistumiseen. Paikallisen elinvoiman kehitt?j?n? kunta tunnistaa toimintaymp?rist?n muutokset, oman alueensa vahvuudet, sopeuttaa oman toimintansa uusiin vaateisiin sek? aktivoi kuntalaiset, yritykset ja muut toimijat yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lis?ksi kunta kanavoi yhteen alueensa kehittymispotentiaalit kytkem?ll? yhteen hallinto-organisaation ja muut paikallisyhteis?n toimijat.

      Elinvoimajohtamisen toimenpiteill? kunta luo sellaisen toimintaymp?rist?n, jossa paikallistalous kehittyy ja joka on kuntalaisten, yritysten ja muiden toimijoiden kannalta vetovoimainen ymp?rist?. Elinvoimajohtamisessa otetaan huomioon, ett? paikalliseen elinvoimaan vaikuttavia p??t?ksi? voi synty? kaikilla hallinnon aloilla.?

      Konsernin?k?kulma

      Konsernin?k?kulmasta katsoen kuntaorganisaatio on monialainen konserni, joka muodostuu erilaisten sis?isten ja ulkoisten yksik?iden kokonaisuudesta. Kuntakonsernia johdetaan kuntastrategialla ja sit? toteuttavilla ohjelmilla (kuten omistajapoliittinen ohjelma ja palvelujen j?rjest?misohjelma). Kunnan konsernimaisen toiminnan?pelis??nn?t m??ritell??n usein konserniohjeissa tai muussa vastaavassa ohjeistuksessa. Konsernijohtamisen tarkoituksena on nivoa kuntakonsernin yksik?t yhteen siten, ett? ne toteuttavat yhteist? kuntastrategiaa ja toimivat koko konsernin kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

      Talousn?k?kulma

      Talousn?k?kulma liittyy aina viime k?dess? kunnan talouden ja toiminnan tasapainoiseen kehitt?miseen. Kunnan rahavirta muodostuu tuloista ja menoista. Kunnan talousjohtaminen on rahavirran s??tely? niin, ett? pitk?ll? aikav?lill? vuosikate ja vakavaraisuus takaavat perusteht?vien toteuttamisen paikallisesti hyv?ksytt?v?ll? kunnan asukkaiden verorahoituksella. Kunnan talouden tasapainoon liittyy kuntalaissa s??detty? normitusta ja s??ntely?.?Talousjohtamisen t?rkeimm?t instrumentit ovat kuntastrategian lis?ksi siihen mahdollisesti liittyv? talouden tasapainottamisohjelma tai tuottavuusohjelma sek? kunnan talousarvio ja -suunnitelma.

      Prosessi- ja laatun?k?kulma

      Prosessin?k?kulma korostaa menettelyit?, joilla tunnistetaan ja kehitet??n t?rkeit? toimintojen ja palvelujen ketjuja, eli prosesseja. Prosessijohtaminen voi m??riteltyjen ydin- ja tukiprosessien ja niiden v?listen rajapintojen johtamista ja/tai my?s organisoitumista prosessien mukaisesti. Kuntien prosessiorganisoitumistapoja ovat mm. el?m?nkaarimallin mukainen prosessiorganisaatio.

      Laatun?k?kulma korostaa asiakasl?ht?isyytt?, jatkuvan parantamisen ideaa, prosessimaista toimintaa ja johtamista, verkostomaista ja kumppanuuteen perustuvaa toimintatapaa, henkil?st?n osallistumista ja kehitt?mist? sek? johdon sitoutumista laadun johtamiseen. Kunnat k?ytt?v?t laatujohtamisen arviointity?kauluina t?ll? hetkell? kansainv?lisi? toiminnan kehitt?misen arviointimalleja, kuten CAF ja EFQM sek? erilaisia itsearviointimenetelmi?.

      Ohjelma- ja projektin?k?kulma

      Ohjelma on m??r?aikainen projekteista ja toimenpiteist? muodostuva kokonaisuus, jota johdetaan koordinoidusti jonkin laajan p??m??r?n saavuttamiseksi. Ohjelmat viritet??n kunnissa usein jotakin tai joitakin kuntastrategiassa tehtyj? linjauksia tai osa-alueita toteuttamaan. T?ll?in puhutaan strategian toteuttamisohjelmista. Usein strategian toteuttamisohjelmat ja niiden mukaiset toimenpiteet ovat poikkihallinnollisia, ja koskettavat kaikkia tai useita kunnan toimialoista. Niiden laatiminen ja johtaminen edellytt?? monitoimijaisuutta sek? verkostoitumista sek? kunnan sis?ll? ett? usein my?s kuntaorganisaation ulkopuolella. Esimerkiksi kuntapalvelujen j?rjest?minen ja kehitt?minen, hyvinvoinnin ja terveyden edist?minen, kest?v? kehitys, kilpailukyky, omistajapolitiikka, talouden tasapainottaminen jne. ovat keskeisi? osa-alueita, joiden kehitt?mist? voidaan parhaiten l?hesty? poikkihallinnollisten ohjelmien kautta.

      Ohjelmat muodostuvat useista projekteista. N?in ohjelman piiriin perustetaan tai nivotaan yhteen sen tavoitteita omalta osaltaan toteuttavia projekteja. Samalla projektien koordinaatiosta uskotaan saatavan lis?arvoa: kustannustehokkuutta, projektiyhteisty?t? esimerkiksi hankinnoissa, projektien keskin?isten ongelmien ratkaisufoorumia sek? henkil?kunnan osaamisen hy?dynt?mist? yli yksitt?isten projektien. Projektien johtamiseen ja salkutukseen on olemassa useita apuv?lineit?.

      Eettinen n?k?kulma

      Arvokeskustelu ja eettiset periaatteet nostavat p??t??n niin yksityisell? kuin julkisellakin sektorilla.?Kunnan eettinen johtaminen on?yleisesti hyv?ksyttyjen ja oikeudenmukaisten toimintaperiaatteiden mukaista toimintaa.

      Kaksi t?rke?? eettist? johtamista vahvistavaa tekij?? ovat esimerkill? johtaminen ja eettiset koodit. Koodeja on helppo luoda, mutta avainasemassa on niiden noudattamista tukeva kulttuuri. Organisaation eettisyyteen voidaan suhtautua useilla eri tavoilla. Toisessa ??rip??ss? on minimitaso, jossa riitt?? lain tuomat raamit, toisessa p??ss? eettinen johtaminen, joka on avointa esimerkill? johtamista. Eettisesti tarkasteltuna pelkkien tavoitteiden saavuttaminen ei riit?. Olennaista on my?s se, ett? ne saavutetaan hyv?ksytyin keinoin, eli noudattaen eettisi? toimintatapoja.

      Verkoston?k?kulma

      Verkostoja on l?ydett?viss? kaikkialta kunnan toiminnassa. Jo pelk?st??n kuntien perusteht?v?n ja toiminnan laaja-alaisuus asettaa ne erilaisten verkostojen keski??n. Verkostot koostuvat monista erilaisista kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimijoista. Ne voivat olla niin poliittisia tahoja kuin julkisia ja yksityisi? organisaatiotakin, joilla on my?s erilaisia, jopa vastakkaisia, tavoitteita ja intressej?. Verkostot ovat my?s enemm?n tai v?hemm?n itsen?isi?, eik? valtiolla tai kunnalla ole etuoikeutta johtaa niit?, vaikka ne voivatkin niihin ep?suorasti vaikuttaa. T?st? seuraakin verkostojen johtamisen vaikeus.

      Erilaiset verkostot vaativat erilaista hallintaa. Kunta voi pyrki? verkostojen ydintoimijaksi, johtamaan verkostoja vuorovaikutuksen tai resurssien jaon avulla.? My?s kunnanjohtajien ja poliitikkojen roolit eroavat verkostojen hallinnassa. Perinteisin tapa on osallistua verkostojen p??t?ksentekoon poliittisten edustajien kautta, kunnanjohtajien rooli korostuu erityisesti verkostojen edist?misess?.

      Verkostoja voidaan k?ytt?? yhteisty?n hallinnan lis?ksi my?s oppimisen, kehitt?misen ja innovaatiotoiminnan v?lineen?. Niiden avulla voidaan siirt?? tietoa, parhaita k?yt?nt?j? ja luoda uutta tietoa. Suurten muutosten aikana p??t?ksentekij?t voivat siirty? verkostojen johtamisesta viel? askeleen pidemm?lle,? verkostoimispolitiikkaan ja rakentaa suunnitelmallisesti uusia yhteisty?suhteita ja verkostoja ratkaisemaan yhdess? monimutkaisia ongelmia.

      Innovaation?k?kulma

      Innovaatioilla tarkoitetaan uusia tai parempia k?ytt??notettuja toimintatapoja, k?yt?nt?j?, palveluja?tai prosesseja.?Innovaatiojohtamisen teht?v?n? on luoda sellaiset puitteet, joiden avulla kunnassa ja sen yhteisty?verkostossa olevat?ideat ja?luovuus?saadaan suunnattua kuntayhteis?? ja -organisaatiota uudistavaksi voimaksi.

      Johtajuus onkin yksi keskeisimmist? innovatiivisuuteen vaikuttavista tekij?ist?. Innovaatioiden kehitt?misess? johtaminen on l?ht?kohdiltaan erilaisten toimijoiden ja intressien yhteensovittamista. T?m? tarkoittaa esimerkiksi?kuntalaisten, yritysten, kolmannen sektorin organisaatioiden ja korkeakoulujen?ottamista mukaan?kunnan kehitt?miseen.

      Sek? poliittinen ett? viranhaltijajohto ovat kunnissa tapahtuvan innovaatiotoiminnan organisoitumisen, resurssien suuntaamisen ja mahdollisuuksien luomisen muodossa eritt?in keskeisess? roolissa.

      Henkil?st?n?k?kulma

      Henkil?st?johtamisella vaikutetaan sek? palvelujen tuloksellisuuteen ett? henkil?st?n ty?el?m?n laatuun, mik?li se on strategista ja toimii hyvin k?yt?nn?n esimiesty?ss?. Henkil?st?johtaminen on tuloksellista, kun se on osa koko kuntaorganisaation toimintaa.

      Henkil?st?johtamisella tarkoitetaan:

      • henkil?st?voimavarojen johtamista
      • ty?el?m? suhteiden hoitamista
      • johtajuutta

      Henkil?st?voimavarojen johtamisen tavoitteena on edist?? sit?, ett? kuntaorganisaatiolla on osaa, motivoitunut, sitoutunut ja muutoskykyinen henkil?st?. Ty?hyvinvoinnin edist?minen ja johtamisosaamisen kehitt?minen ovat henkil?st?johtamisen t?rkeimpi? haasteita t?ll?kin hetkell?. Ty?el?m?suhteiden hoitaminen sopimus- ja yhteistoiminnalla on osa henkil?st?johtamista. Henkil?st?n osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet omaan ty?h?ns? lis??v?t ty?n merkitt?vyytt? ja ty?h?n sitoutumista. Menestyviss? ty?paikoissa on hyv?? henkil?st?johtamista ja niiden johtaminen on osallistavaa ja keskustelevaa. Yhteist? menestyville ty?paikoilla on se, ett? ne ovat ty?el?m?n moniosaajia. Ne ovat oppivia ja asiakaskeskeisi?. Niiss? arvostetaan ihmisi?, osaamista sek? yksikk?- ja teht?v?rajat ylitt?v?? toimintaa. Niiss? huolehditaan hyvinvoinnista ja hyv?st? ilmapiirist?, mik? puolestaan vaikuttaa innovatiivisuuteen ja intoon tehd? ty?t?. Ne ovat my?s tehokkaita, vaikka tehokkuutta ei pidet? itseisarvona.

      ?

      Jarkko Majava

      Jarkko Majava

      Kehitysp??llikk?
      Strategiayksikk?, Kuntajohtaminen, demokratia ja kest?v? kehitys
      +358 9 771 2860, +358 50 3252306

      Korkearesoluutioisia kuvia Flickriss?

      Vastuualueet
      • kuntajohtaminen
      • julkisen hallinnon strategia
      • USO 6 Kest?v? kuntajohtaminen -verkostoprojekti
      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright