春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Kuntaliitokset

      Kuntaliitos on kuntien strateginen valinta, jolla tavoitellaan parempaa kyky? vastata tulevaisuuden haasteisiin yhten? kuntana. Kuntaliitoksista saatavat hy?dyt eiv?t tule useinkaan esiin lyhyell? aikav?lill?. Strategisella kuntaliitoksella tavoitellaan enemm?nkin tulevaisuuden kehityst? mahdollistavia vaikutuksia alueen elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn sek? palveluj?rjestelm?n kokonaiskehitt?miseen. Toimiva muutosjohtaminen ja strateginen johtaminen ovat onnistuneen kuntaliitoksen edellytyksi?.

      Kuntarakennelain (1698/2009) mukaisesti kuntarakenteen kehitt?misen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti ehe? ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on my?s, ett? kunta muodostuu ty?ss?k?yntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkil?st?voimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen j?rjest?misest? ja rahoituksesta.
      ?
      13?viimeisen vuoden aikana, vuosina 2007-2020?Suomessa on toteutunut 76?kuntaliitosta. Kuntien lukum??r? on v?hentynyt t?n? aikana 120:ll? eli noin nelj?nneksell?. Vuonna 2006 Suomessa oli Ahvenanmaa mukaan lukien yhteens? 431 kuntaa ja vuonna 2016, kuntia oli?313. 2020 vuoden alusta Suomessa on 310 kuntaa,?joista 16 kuntaa sijaitsee Ahvenanmaalla.

      Valtiovarainministeri? edellytt??, ett? seuraavan vuoden alusta?voimaan tuleviksi aiottuja kuntien yhdistymisi? koskevat esitykset tulee toimittaa valtiovarainministeri?lle t?m?n vuoden huhtikuun loppuun menness?.??

      Kuntaliitosten ajankohtaistilanne

      Vuoden 2021?alussa toteutui?yksi kuntaliitos, kun Kankaanp?? ja Honkajoki?yhdistyiv?t.?Vuoden 2022 alusta ei toteutune yht??n kuntaliitosta. Vuonna 2020?k?ynniss? oli?tietojemme mukaan yksi kuntajakoselvitys, Kyyj?rven, Kannonkosken, Karstulan ja Kivij?rven v?lill?, josta 2021 vuoden aikana yhteist? suuntaa hakivat Karstula ja Kyyj?rvi. Kyyj?rvi p??tti kuitenkin kielt?yty? kuntaliitoksesta. Kriisikuntana Kyyj?rven p??t?s siirt?? asia valtioneuvoston harkittavaksi.?Viime vuosina on n?hty en?? vain muutamia kuntaliitosselvityksi?. ?Tarkempi listaus selvityksist? ja liitoksista (Vuosilta 2005-2020) sivun liitteiss?.

      Kuntarakennelaki ohjaa kuntaliitoksia

      Ennen kuntien mahdollista yhdistymist? on teht?v? kuntien yhdistymisselvitys, joka tuottaa tietoa muutostarpeen arvioinnin avuksi. Kuntien yhdistymisselvityksi? voidaan tehd? kolmella tavalla:

      1. kunnat voivat tehd? sen omana ty?n??n
      2. kunnat voivat valita teht?v??n ulkopuolisen selvitt?j?n tai
      3. kunnat saavat ministeri?n erityisen kuntajakoselvityksen, jolloin valtiovarainministeri? nimitt?? kuntien pyynn?st? kuntajakolain mukaisen erityisen kuntajakoselvitt?j?n. Erityinen selvitys voidaan toteuttaa my?s, jos v?hint??n 20 prosenttia kunnan ??nioikeutetuista asukkaista tekee esityksen kunnan lakkauttamisesta tai uuden kunnan perustamisesta.

      Kuntajakoselvityksen yhteydess? kunnat laativat luonnoksen yhdistymissopimukseksi. Tuon sopimuksen kesto on kolme vuotta, ellei erikseen sovita lyhyemm?st? sopimusajasta. Yhdistymissopimuksessa sovitaan kuntarakennelain 8 §:n mukaisesti monesta k?yt?nn?n asiasta, kuten uuden kunnan hallinnon j?rjest?misen periaatteista, taloudenhoidon yleisist? periaatteista, yhdistyvien kuntien palveluj?rjestelmien yhteensovittamisesta ja l?hipalvelujen j?rjest?misen periaatteista sek? yhdistymishallituksen toimivallasta.

      Kuntajakoa voidaan tuon selvitysty?n tuloksena muuttaa, jos muutos parantaa 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksi? vastata palvelujen j?rjest?misest? tai muuten edist?? kunnan toimintakyky? tai 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita tai 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntajakoa on ollut perinteisesti mahdollista muuttaa ainoastaan siin? tapauksessa, ett? kuntien valtuustot hyv?ksyv?t yhdistymissopimuksen. Kuntarakennelakia t?ydennettiin kuitenkin vuonna 2013 (478/2013, 18 §) silt? osin, ett? valtioneuvosto voi p??tt?? erityisess? kuntajakoselvityksess? kuntajakoselvitt?j?n esityksest? erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevasta kuntaliitoksesta kunnan tai kuntien valtuustojen vastustuksesta huolimatta, jos kuntajaon muutos on v?ltt?m?t?n kunnan asukkaiden lakis??teisten palvelujen turvaamiseksi. T?h?n menness? tuota lakipyk?l?? on sovellettu kaksi kertaa: Porin ja Lavian liitoksessa 1.1.2015 ja Liedon ja Tarvasjoen liitoksessa 1.1.2015.

      Kuntaliitosprosessi ja strategien yhdistyminen

      Kuntaliitosprosessi etenee tunnusteluvaiheen kautta selvitykseen ja siit? p??t?ksentekoon. Jos kunnat hyv?ksyv?t yhdistymisesityksen, k?ynnistet??n kuntaliitoksen valmistelu ja siit? edet??n toteutukseen. Kuntaliitoksen valmistelulla ja toteutuksella on merkitt?v? vaikutus siihen, miten uusi kunta alkaa toimia ja mit? yhdistymisen hy?tyj? saadaan aikaan ja mit? yhdistymisen haittoja pystyt??n eliminoimaan. On t?rke??, ett? kuntaliitoksen valmistelu ja toteutus resursoidaan niin hyvin, ett? liitoksen tarjoamat mahdollisuudet kyet??n k?ytt?m??n hyv?ksi.Koottu kuva

      Strateginen yhdistyminen merkitsee pitk?j?nteist? pyrkimyst? yhteisesti asetettujen p??m??rien saavuttamiseksi. Strategisella yhdistymisell? pyrit??n siihen, ett? yhdistynyt kunta on enemm?n kuin osiensa summa. Kuntien yhdistymisen tavoitteena on saavuttaa jotain, mit? kunnat eiv?t voi yksin saada aikaan.Sivun sis?lt? Kuntaliitos ei sellaisenaan synnyt? uusia voimavaroja, tuota kustannuss??st?j? tai paranna palvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Strateginen yhdistyminen merkitsee sit?, ett? kuntaliitos mahdollistaa kuntien resurssien tehokkaamman kohdentamisen ja kunnat pystyv?t nykyist? paremmin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Uusien mahdollisuuksien hy?dynt?minen, kuntien voimavarojen tehokkaampi kohdentaminen sek? kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen edellytt?v?t selkeit? tavoitteita:

      1. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien edist?minen yhdistymisen aikana ja uudessa kunnassa.

      2. Yhdyskuntarakenteen, asuinalueiden ja liikennej?rjestelm?n kehitt?minen kest?v?? kehityst?, toiminnallista tehokkuutta ja kunnan vetovoimaisuutta edist?v?ll? tavalla.

      3. Elinkeinojen kehitt?miseen liittyvien voimavarojen kohdistaminen yhdistyneen kunnan ty?llisyyden ja tulopohjan kannalta tehokkaalla tavalla.

      4. Palvelurakenteiden ja -prosessien uudistaminen palveluiden tuottavuuden ja laadun turvaamiseksi.

      5. Taloudelliset voimavarat kohdennetaan tehokkaalla tavalla taloudellisen liikkumavaran lis??miseksi.

      6. Henkil?st?voimavarojen turvaaminen: varmistamalla tarvittava osaaminen, hyvinvointi ja kehittymisen edellytykset sek? sijoittamalla henkil?st?? uusiin teht?viin.

      Kuntaliitosselvityksen k?ynnistys

      Yhdistymisselvityksen ensimm?inen askel otetaan, kun ajatus muutostarpeen selvitt?misest? nostetaan esiin. Muutostarve voi nousta esiin luottamushenkil?n, henkil?st?n edustajan, kuntalaisen tai vaikkapa yritt?ji? edustavan tahon aloitteesta. Prosessi voi alkaa my?s esimerkiksi valtuustoaloitteesta, jonka taustalla on jokin valtuustoryhm? tai useita ryhmi?. selvitys voidaan tehd?, jos v?hint??n 20 prosenttia kunnan ??nioikeutetuista asukkaista tekee esityksen kunnan lakkauttamisesta tai uuden kunnan perustamisesta.Sivun sis?lt? Kunnan valtuusto tai hallitus p??tt?? selvityksen k?ynnist?misest? sek? selvityst? koskevan esityksen tekemisest? muille kuntaosapuolille.

      Tunnusteluvaiheen keskeinen kysymys on, syntyyk? riitt?v? sitoutuminen yhdistymisen edellytysten selvitt?miseksi. Kun kunnat tunnustelevat valmiutta yhdistymisen selvitt?miseen, osapuolten tulkinnat nykytilanteesta ja tulevaisuudesta voivat olla erilaiset. Yhdistymist? arvioidaan kunkin kunnan nykytilanteen ja omien intressien n?k?kulmasta. Toimivan ja luottamuksellisen keskusteluilmapiirin aikaansaaminen onkin t?rke??.

      Johtavien luottamushenkil?iden eli hallituksen ja valtuuston puheenjohtajiston roolin tulee alusta alkaen olla vahva. Poliittista johtajuutta tarvitaan erityisesti selvityksen k?ynnistysvaiheessa ja siin? vaiheessa, kun tehd??n p??t?ksi?. Mutta on t?rke??, ett? sovitun selvitysvaiheen ajan selvitykselle varataan riitt?v?sti aikaa ja ty?rauha. Selvityksen tarkoituksena on k?ynnist?? my?s yhdess? oppimisen prosessi, l?yt?? uusia n?kemyksi? ja perusteluita. Prosessissa on arvioitava muutoksen tarpeellisuutta, l?ydett?v? perusteet mahdolliselle muutokselle ja pohdittava my?s vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Muutostarpeen hyv?ksymisen ehtona on, ett? tunnistetaan toimintaymp?rist?n haasteet. Jos yhdistymist? tarjotaan ratkaisuksi ennen kuin tarvetta on selke?sti esitetty, kuntaliitos n?ytt?ytyy itseisarvona, jolle sen kannattajat yritt?v?t etsi? riitt?vi? perusteluja. Kysymyst? muutoksen tarpeellisuudesta on ty?stett?v? laajasti. T?m? vaatii k?rsiv?llisyytt?, yhteist? pohdintaa ja neuvotteluja. Ihmisten on saatava tuoda esiin erilaisia mielipiteit? ja niit? on k?sitelt?v? yhdess?. My?s kuntaliitokseen liittyvien pelkojen k?sitteleminen on v?ltt?m?t?nt?.

      Selvityksen organisointi

      Selvitysvaihetta johtamaan voidaan perustaa selvitysty?n ohjausryhm?, jonka j?senin? ovat johtavat luottamushenkil?t, kuntajohtajat ja henkil?st?n edustajat. Kahden kunnan v?lisiss? selvityksiss? tavoitteena voi olla se, ett? kaikki puolueet ovat edustettuina. T?ll? tavoin kaikkien puolueiden ??ni kuuluisi ohjausryhm?ss? sek? sen ja valtuustoryhmien v?lill?.

      ?Monikuntaliitoshankkeissa joudutaan k?yt?nn?n syist? siihen, ett? jokaisesta kunnasta ohjausryhm?ss? on mukana vain suurimpien puolueiden johtavat luottamushenkil?t. Kuntajakolain mukaan yhdistymissopimuksen sek? siihen liittyv?n suunnitelman valmistelu pit?? toteuttaa yhteistoiminnassa kuntien henkil?st?n edustajien kanssa.

      Selvitysorganisaatiossa yleens? on ty?h?n varattuun aikaan n?hden paljon k?sitelt?vi? asioita. Onkin perusteltua nimet? ohjausryhm?n avuksi teht?v?kohtaisia ty?ryhmi? selvitt?m??n yhdistymisen edellytysten kannalta keskeisi? kysymyksi?. Samalla saadaan tarvittavaa osaamista selvitysvaiheen tueksi. Henkil?st?ll? tulee olla edustus ohjausryhm?ss? ja muissa keskeisiss? ryhmiss?.

      Selvityksen sis?lt?

      Selvitysty?n teht?v?n? on tuottaa tietoa muutostarpeen arvioinnin tueksi. Selvitys on samalla prosessi, jonka
      aikana kuntien johtavat luottamushenkil?t ja viranhaltijat neuvottelevat kunnille t?rkeist? reunaehdoista ja mahdollisuuksista niiden yhteensovittamiseksi. N?m? yhdess? luovat edellytykset ratkaista, onko kuntaliitos toteutettava.Sivun sis?lt? Tarvittava informaatio ratkaistaan tapauskohtaisesti. Selvityksess? arvioidaan kuntien v?est?n, ty?paikkojen ja talouden aikaisempaa kehityst? sek? tulevia kehitysn?kymi?. Toimintaymp?rist?n kehityst? on arvioitava pitk?lle tulevaisuuteen. Yleens? toteutetaan my?s varsin perustavanlaatuiset selvitykset kuntien hallinnosta ja palveluista. Selvityksess? tarkastellaan yleens? my?s kuntien keskin?ist? yhteisty?t? ja vertaillaan yhteisty?n vahvistamisen sek? kuntien yhdistymisen etuja ja haittoja. Visio syntyy erilaisten vaihtoehtojen vertailulla.

      Yhdistymisselvityksen keskeisen? tavoitteena on usein my?s valmistella esitys hallinnon ja palvelujen j?rjest?missopimukseksi eli kuntien yhdistymissopimukseksi. V?hitellen prosessin aikana uudesta kunnasta alkaa muodostua sellainen yhteinen visio, johon osapuolet voivat sitoutua. Vision rakentaminen ja vahva strateginen l?hestymistapa ovat merkitt?vi? prosessin onnistumisen kannalta. Strategia ja visio uudesta kunnasta alkaa ty?sty? jo niiss? tavoitteissa, jotka kunnat selvitysvaiheessa nostavat keskeisiksi. Kuntaliitoksen valmistelu- ja toteutusvaiheessa jatketaan ty?t? t?lt? pohjalta. Visiolla parhaimmillaan on l?pitunkevaa voimaa. Se tuo uusia ajatuksia ja luo pohjan muille p??t?ksille.

      ?

      Kuntaliitosselvityksen perusasiat ovat:

      1. Kuntien toimintaedellytysten kehitys

      2. Kuntien talouden kehitys ja arvio yhdistymisen taloudellisista vaikutuksista

      3. Palvelu- ja henkil?st?tarpeiden ennakointi

      4. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen

      5. Vaikutukset hallinnollisiin ja muihin aluejakoihin

      6. Vaikutukset alueelliseen kilpailukykyyn

      7. Kunnille t?rke?t reunaehdot neuvottelutilanteessa

      8. Visio uudesta kunnasta

      ?

      Erityinen kuntajakoselvitys

      Kuntajakolain mukaisesti valtiovarainministeri? voi kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta tai muusta perustellusta syyst? m??r?t? toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen.

      Kuntajakoselvitys voidaan m??r?t? toimitettavaksi
      ? ministeri?n omasta aloitteesta,
      ? kunnan esityksest? tai
      ? jos v?hint??n 20 % kunnan ??nioikeutetuista asukkaista tekee esityksen asiasta.

      • Sivun sis?lt?

      ?

      Erityisen kuntajakoselvityksen prosessi

      Erityisen kuntajakoselvityksen asettaminen riippuu aina tapauskohtaisesta kuntajakolakiin nojautuvasta valtiovarainministeri?n harkinnasta.?Ministeri? asettaa selvityst? varten kuntia kuultuaan yhden tai useamman kuntajakoselvitt?j?n. Kunnat osallistuvat selvitysty?h?n ja kuntajakoselvityksen ehdotuksen valmisteluun yhteisty?ss? kuntajakoselvitt?j?n kanssa. Kuntajakoselvitt?j? toimii virkavastuulla ja h?nell? on?itsen?ist? harkintavaltaa selvitysty?n toteuttamisen tavassa ja organisoinnissa.?Selvitt?j?ll? on esimerkiksi salassapitoa koskevien s??nn?sten est?m?tt? oikeus saada viranomaisilta teht?v?ns? suorittamista varten tarpeelliset kuntien ja kuntakonsernin kuuluvien yhteis?jen hallintoa ja taloutta koskevat tiedot sek? muuta apua.

      ?

      Mik?li kuntajakoselvitt?j? katsoo selvitysty?n perusteella kuntajaon muuttamisen tarpeelliseksi, h?n tekee siit? ehdotuksen kuntien valtuustoille. Selvitt?j?n ehdotuksessa on perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja selvitett?v?, miten lain mukaiset kuntajaon edellytykset t?yttyv?t. Ehdotukseen liitet??n selvitysty?n yhteydess? valmisteltu kuntien yhdistymissopimus. Esityksest? on my?s ilmett?v?, mill? tavoin kunnan asukkaille tai muille, jotka katsovat asian koskevan itse??n, on varattu kuntajakolain mukainen mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi erityksen valmistelussa. Jos kaikkien kuntien valtuustot hyv?ksyv?t kuntajakoselvitt?j?n ehdotuksen, kunnat tekev?t selvitt?j?n ehdotuksen mukaisen esityksen kuntajaon muuttamisesta valtiovarainministeri?lle.

      ?

      Jos yhden tai useamman kunnan valtuusto ei hyv?ksy selvitt?j?n ehdotusta, selvitt?j? toimittaa esityksens? ministeri?lle ja liitt?? siihen kuntien valtuustojen selvitt?j?n ehdotuksesta antamat lausunnot. Samalla selvitt?j? voi esitt?? ministeri?lle kansan??nestyksen toimittamista niiss? kunnissa joiden valtuustot eiv?t ole ehdotusta hyv?ksyneet. T?ll?in ministeri??voi m??r?t??kansan??nestyksen toteutettavaksi ja mik?li kuntajakoselvitt?j?n ehdotus saa kuntalaisten enemmist?n kannatuksen, valtioneuvosto voi p??tt?? kuntien yhdistymisest? valtuuston vastustuksesta huolimatta.

      ?

      Erityinen selvitys ilman maarajaa olevien kuntien tapauksessa

      Kuntajakolain mukaan kunnan tulee koostua yhdest? alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Valtioneuvosto voi poiketa t?st? periaatteesta erityisen kuntajakoselvityksen perusteella jos muodostuva kokonaisuus on muutoin toiminnallisesti riitt?v?n perusteltu. Erityisell? kuntajakoselvityksell? pyrit??n kuitenkin aina siihen, ett? kunta muodostuisi yhdest? alueesta. Erityinen selvitys toteutetaankin aina siten, ett? kaikki yhten?iseen alueelliseen kokonaisuuteen kuuluvat kunnat osallistuvat siihen. Mik?li selvitys osoittaa, ett? mahdollisuutta koko aluetta koskevaan kuntien yhdistymiseen ei ole, voidaan hakea ratkaisua yhteisen maarajan muodostamiseksi osakuntaliitoksen kautta. Mik?li t?m?k??n ei ole mahdollista, voidaan erityisess? selvityksess? p??ty? esitt?m??n kuntien yhdistymist? ilman yhteist? rajaa. Muutoksen tulee joka tapauksessa edist?? toiminnallisen kokonaisuuden syntymist?. Lopullinen harkintavalta p??t?ksenteossa on valtioneuvostolla.?

      Erityinen selvitys kunnan osan siirt?misest? toiseen kuntaan

      Valtiovarainministeri? voi panna vireille kunnan osan siirt?misen toiseen kuntaan. T?ss? tapauksessa m??r?t??n toimitettavaksi erityinen kuntajakoselvitys.?Selvitykseen on liitett?v? t?ss? tapauksessa my?s kiinteist?rekisterin pit?j?n ja maistraatin lausunnot sek? tarvittaessa laadittava my?s erillinen ehdotus kuntajakolain 37 §:ss? tarkoitetusta kuntien v?lisest? taloudellisesta selvityksest?. Erityisen selvityksen tuloksena valtioneuvosto voi p??tt?? kunnan osan siirt?misest? toiseen kuntaan, jos mink??n muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto ei vastusta muutosta. Valtioneuvosto voi tehd? p??t?ksen my?s valtuuston vastustuksesta huolimatta mik?li muutos on muutosta vastustavan kunnan kannalta v?h?inen ottaen huomioon kuntajakolaissa tarkemmin kuvatut seikat tai jos alueen kehitt?minen edellytt?? muutosta eik? muutos merkitt?v?sti heikenn? muutosta vastustavan kunnan toimintakyky? ja edellytyksi? vastata palvelujen j?rjest?misest? tai rahoituksesta.?

      Yhdistymissopimus

      Koottu kuva

      Kuntajakolaki edellytt??, ett? kuntien yhdistyvien tulee tehd? sopimus hallinnon ja palvelujen j?rjest?misest? (= yhdistymissopimus). Uuden kunnan strategiset tavoitteet linjataan sopimukseen sek? sit? t?ydent?viin suunnitelmiin. Yhdistymissopimuksen tulee minimiss??n sis?lt?? kuntajakolaissa m??ritellyt asiat. Lis?ksi yhdistymissopimukseen on liitett?v? suunnitelma siit?, miten kuntien palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden a tehokkuuden parantamiseksi.Sivun sis?lt? Prosessin edetess? yhdistymissopimusta t?ydennet??n muilla uuden kunnan toimintaa suuntaavilla strategioilla. Yhdistymissopimuksen sis?lt? nivoutuu v?hitellen uuden kunnan johtamisen ydinprosesseihin, kuten kunnan strategiaan ja talousarviosuunnitelmaan. Yhdistymissopimusta on nykyisin noudatettava kolmen vuoden ajan sopimuksen voimaantulosta, jollei ole sovittu lyhyemm?st? ajasta tai jollei olosuhteet ovat muuttuneet.

      Kuntaliitokset v?lietapilla. ARTTU2-tutkimusohjelman julkaisu nro 6/2018

      Kuntaliitokset v?lietapilla Kuntajakoselvitykset ja kuntaliitokset vuosina 2005–2017 sek? n?kym?t vuoteen 2040 saakka Anni Antila ja Jarmo Asikainen, FCG & Arto Koski, Kuntaliitto

      ARTTU2 -julkaisu
      centred-liftup
      tags
      Marianne Pekola-Sj?blom

      Marianne Pekola-Sj?blom

      Tutkimusp??llikk?
      Strategiayksikk?, Strategia, kehitys ja TKI-toiminnan koordinaatio
      +358 9 771 2504, +358 50 337 5634

      Korkearesoluutioisia kuvia Flickriss?
      ?

      Vastuualueet
      • Kuntaliiton tutkimustoiminta ja tutkimusohjelmat
      • kuntademokratia- ja johtamistutkimukset
      • kuntavaalit
      • kuntajohtajaverkosto Ryhm?44, koko- ja osa-aikaisten puheenjohtajien verkosto
      Ville Nieminen

      Ville Nieminen

      Asiantuntija
      Strategiayksikk?, Kuntajohtaminen, demokratia ja kest?v? kehitys
      +358 9 771 2749, +358 50 564 6622
      Vastuualueet
      • tulevaisuuden kunta
      • kest?vyyden johtaminen ja kuntaliitosten seuranta
      • vaikutusten ennakkoarviointi p??t?ksenteossa, EVA
      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright