春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Sosiaalihuollon asiakasmaksut

      Kehitysvammahuollon asiakasmaksut

      Kehitysvammaisten erityishuollon palveluissa asiakkailta perit??n asiakasmaksu asiakasmaksulain mukaan (1992/734). Palvelun k?ytt?j?lt? voidaan peri? maksu, ellei laissa ole toisin s??detty. Maksu voidaan peri? henkil?n maksukyvyn mukaan. Maksu saa olla enint??n palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Ostopalveluista perit??n maksut samoin perustein kuin kunnan itsens? tuottamista vastaavista palveluista. Maksut tulee p??s??nt?isesti m??r?t? vain todellisen k?yt?n mukaan ja asiakkaalla tulee olla mahdollisuus valita, k?ytt??k? h?n palvelua vai ei.?

      ?Asiakasmaksulain 4 § m??rittelee, ett? kehitysvammaisen yll?pidosta voidaan peri? maksu lukuun ottamatta alle 16-vuotiaalle annettavaa osittaista yll?pitoa ja opetusta saavan lapsen osittaista yll?pitoa sen lukuvuoden loppuun, jonka aikana h?n t?ytt?? 16 vuotta. Yll?pidon ja osittaisen yll?pidon k?sitett? ei ole asiakasmaksulains??d?nn?ss? m??ritelty. Korkein hallinto-oikeus on p??t?ksess??n 14.11.2008 T 2854 linjannut, ett? kehitysvammaiselle lapselle my?nnetty tilap?inen, kulloinkin vuorokauden k?sitt?v? perhehoito oli kehitysvammaisen yll?pitoa, josta voitiin peri? maksu, eik? maksuttomana annettavaa osittaista yll?pitoa. Kokovuorokautinen yll?pito ei ollut osittaista yll?pitoa.

      Yll?pidolla voidaan tarkoittaa mm. ruokailua, majoittumista ja siivousta. Jos henkil? itse vastaa yll?pidosta aiheutuvista kustannuksista, ei yleens? muuta erillist? maksua yll?pidosta voi peri?.?

      Kehitysvammaisten erityishuollon palvelut ja kuljetus erityishuollon palveluihin ovat maksuttomia. N?in ollen kehitysvammaisten erityishuoltona saamasta hoidosta, huolenpidosta ja ohjauksesta ei voida peri? maksua. Avohuollon ohjauksesta ja neuvolatoiminnasta ei my?sk??n perit? asiakkaalta maksuja.?

      Asumispalvelujen asiakasmaksut

      Asumispalveluja kehitysvammaisille henkil?ille voidaan j?rjest?? sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain tai kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain nojalla. Asiakasmaksun m??r?ytymiseen vaikuttaa se, mink? lain perusteella asumispalvelu on j?rjestetty.

      Erityishuollon asumispalveluissa asukkaalta voidaan peri? yll?pitomaksu. Yll?pitomaksu m??ritell??n sen mukaan, mit? palveluja asukas on k?ytt?nyt. Asumispalveluissa yll?pitona voidaan pit?? asumisesta sek? ravinnosta ja muusta yll?pidosta aiheutuvia kuluja. N?it? kuluja ovat asiakkaan k?ytt?mist? palveluista (mm. siivous, vaatehuolto, sauna) ja tarvikkeista (esim. hygieniatarvikkeet, siivousv?lineet ja -tarvikkeet) muodostuneet kustannukset.

      Korkein hallinto-oikeus linjasi 22.12.2014 (22.12.2914/3986 KHO:2014:186) antamassaan ratkaisussa kehitysvammaisten henkil?iden erityishuollossa peritt?vien ateriamaksujen perusteita. KHO l?hti ratkaisussaan siit?, mit? kehitysvammaisen henkil?n erityishuolto-ohjelmaan on sis?llytetty ja mit? palvelu tosiasiassa sis?lt??. Kehitysvammaisten erityishuoltona saamasta hoidosta, huolenpidosta ja ohjauksesta ei voida peri? maksua. T?st? on kysymys my?s silloin, kun hoivahenkil?st? laittaa ruokaa yhdess? kehitysvammaisen henkil?n kanssa. Erityishuollollista elementti? ei kuitenkaan sis?lly ruuanvalmistukseen muissa tapauksissa.

      KHO katsoi, ett? niiss? tapauksissa, joissa kehitysvammahuollon asiakkaan erityishuoltoon ei k?yt?nn?ss? sis?lly eik? erityishuolto-ohjelmaan ole my?sk??n kirjattu, ett? asiakas osallistuu ruuan valmistukseen tai ett? h?nt? avustettaisiin ruuan valmistuksessa, ateriapalveluiden maksulliseen yll?pito-osaan kuuluvat paitsi ruuan valmistuksessa tarvittavat raaka-aineet my?s ruuan valmistamisesta sek? s?ilytt?misest? aiheutuvat kustannukset. Ateriamaksun perusteena oleviin kustannuksiin kuuluvat siten my?s kustannukset, jotka aiheutuvat ty?voiman, veden, energian ja kuljetusten k?ytt?misest?.

      Kehitysvammainen henkil? voi solmia huoneenvuokralain mukaisen vuokrasopimuksen ja maksaa sen mukaisen vuokran. T?ll?in vuokraa ei voi sis?llytt?? yll?pitomaksuun.

      P?iv?- ja ty?toiminnan asiakasmaksut

      Kehitysvammaisten erityishuollon p?iv?- ja ty?toiminnassa asiakkailta ei perit? muita maksuja kuin ateriamaksu. Palvelun j?rjest?j? maksaa my?s kuljetuskustannukset.

      P?iv?- ja ty?toiminnassa annetut ateriat ja niist? peritt?v?t maksut ovat rinnastettavissa tavanomaisiin ruokamenoihin, jotka syntyv?t kaikille kehitysvammaisuudesta riippumatta. Ateriamaksun perusteena oleviin kustannuksiin kuuluvat n?in ollen ruuan valmistuksessa tarvittavat raaka-aineet ja ruuan valmistamisesta ja s?ilytt?misest? aiheutuvat kustannukset. Ateriamaksun perusteena oleviin kustannuksiin kuuluvat siten my?s kustannukset, jotka aiheutuvat ty?voiman, veden, energian ja kuljetusten k?ytt?misest?.

      Laitoshoidon asiakasmaksut

      Laitoshoidon maksuja perit??n yksik?iss?, jotka antavat yleens? ymp?rivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa eli sairaaloissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla, vanhainkodeissa ja kehitysvammalaitoksissa. Kehitysvammaisten erityishuollossa peritt?v?t laitoshoidon maksut m??r?ytyv?t sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (1992/734) 7 c §: n ja asetuksen 12 §: n mukaan. ?

      Laitoshoidon maksu voidaan peri? tulop?iv?lt?, seuraavilta hoitovuorokausilta sek? l?ht?p?iv?lt?. Jos henkil? siirret??n suoraan toiseen laitokseen, ei l?hett?v? laitos saa peri? asiakasmaksua en?? l?ht?p?iv?lt?. Hoitop?iv?maksun saa peri? vain kerran kalenterivuorokaudelta. Jos tulop?iv? ja l?ht?p?iv? ovat saman vuorokauden aikana, perit??n yksi hoitop?iv?maksu.?

      Lyhytaikaisen laitoshoidon asiakasmaksut

      Asiakasmaksuasetuksen 12 §:ss? s??det??n lyhytaikaisen laitoshoidon maksuista. Lyhytaikaisen laitoshoidon hoitop?iv?maksu kerrytt?? maksukattoa. Maksukaton ylittymisen j?lkeen ovat maksukattoon sis?ltyv?t palvelut maksuttomia asianomaisen kalenterivuoden loppuun. Laitoshoidosta voidaan kuitenkin peri? maksu palvelun k?ytt?j?n yll?pidosta maksukaton ylittymisen j?lkeen. Yll?pitomaksun suuruus s??det??n valtioneuvoston asetuksella.

      P?iv?- ja y?hoidon maksuista s??det??n asiakasmaksulain 13 §:ss?. Alle 18-vuotiailta maksuja perit??n terveyskeskuksessa tai sairaalassa taikka sen toimintayksik?ss? enint??n seitsem?lt? hoitop?iv?lt? kalenterivuodessa.?

      P?iv?- ja y?hoidon maksu kerrytt?? vuotuista maksukattoa. Maksukaton t?yttymisen j?lkeen kuntoutushoito on maksutonta vammaiselle henkil?lle ja kehitysvammaiselle henkil?lle asiakasmaksuasetuksen 14 §:n mukaan.

      Pitk?aikaisen laitoshoidon asiakasmaksut

      Pitk?aikaisessa laitoshoidossa asiakasmaksu m??r?ytyy asiakkaan maksukyvyn mukaan. Maksu voi olla enint??n 85 prosenttia hoidossa olevan nettokuukausituloista. Asiakasmaksulain 7 c § m??rittelee, kuinka paljon asiakkaan k?ytt??n tulee v?hint??n kuukaudessa j??d?.

      Pitk?aikaisen laitoshoidon maksu perit??n hoidon alkamisesta l?htien, kun ymp?rivuorokautisen laitoshoidon arvioidaan kest?v?n yli kolme kuukautta. Muutoin maksu m??r?t??n sen j?lkeen, kun henkil? on ollut laitoshoidossa yli kolme kuukautta ja h?nen toimintakykyns? on heikentynyt niin, ett? h?nt? on edelleen hoidettava laitoksessa.

      Perhehoidon asiakasmaksut

      Perhehoidon asiakasmaksuista s??det??n asiakasmaksuasetuksen (912/1992) 19 §:ss?. Asiakasmaksuasetuksen 19 §:n mukaan perhehoitolaissa (263/2015) tarkoitetusta perhehoidosta lukuun ottamatta lastensuojelulain perusteella j?rjestetty? perhehoitoa, voidaan peri? asiakasmaksulain 7 c §:ss? s??detty maksu.?

      Kehitysvammaisten erityishuollosta peritt?v?t perhehoidon maksut m??r?ytyv?t sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 4 §:n 2 momentin mukaan. T?ten asiakasmaksu on riippuvainen siit?, saako henkil? perhehoidon erityishuoltona vai ei. Jos perhehoito on sis?llytetty kehitysvammaisen henkil?n erityishuolto-ohjelmaan, on erityishuolto maksutonta tietyin laissa mainituin poikkeuksin, mutta yll?pidosta voidaan peri? maksu. Yll?pitomaksun suuruutta ei ole m??ritelty laissa.?

      Kotiin annettavan perhehoidon maksuissa kunnilla on harkintavaltaa asiakasmaksuista annetun lain 2 §:n rajoissa.

      Leirien ja retkien ajalta peritt?v?t asiakasmaksut

      Kehitysvammaisen henkil?n osallistuminen retkille ja leireille on vapaaehtoista. T?m?n vuoksi kehitysvammainen henkil? voi maksaa kuluja omilla varoillaan.?

      Vapaa-ajan toimintana j?rjestett?vist? kustannuksista kehitysvammainen henkil? maksaa niist? normaalisti peritt?v?t maksut. Esimerkiksi yhteiskuljetuksista j?rjest?j? perii kaikilta osallistujilta yht? suuret maksut.

      Jos retki tai leiri j?rjestet??n erityishuoltona, ei matkakustannuksia voi peri?. Aterioiden ja tilap?isen majoituksen osalta kunta voi p??tt?? periik? maksuja ja jos perii, niin mit? maksuja ja mink? suuruisia perii.

      Kehitysvammaiset henkil?t voivat osallistua retkien kustannuksiin omalta ja henkil?kunnan osalta silloin, kun retken tarkoituksena on asiakkaan el?m?nlaadun kohentaminen ja retken tekeminen asiakkaan terveydentilasta johtuen ei olisi mahdollista ilman avustavaa henkil?kuntaa. Avustajan kulujen korvaaminen ei saa loukata asiakkaan perustuslain mukaista oikeutta v?ltt?m?tt?m??n toimeentuloon ja huolenpitoon. Varojen k?ytt?miseen avustajan kulujen korvaamiseen tulee saada holhouslain mukaan m??r?tyn edunvalvojan suostumus.

      Maksujen palautus

      Osa kehitysvammaisten palveluista vastaavista erityishuoltopiireist? m??rittelee ja perii asiakkaalta yll?pidosta aiheutuvat maksut, osassa taas kunnat hoitavat asiakaslaskutuksen. Vuonna 2014 ep?varmuutta aiheutui siit?, mink?laisia maksuja aterioista voidaan peri?. Asiakkaat hakivat maksujen palautuksia.

      Tilanteen selkiytt?miseksi KHO linjasi joulukuussa 2014, ett? jos erityishuolto-ohjelmaan on kirjattu, ett? asiakas osallistuu ruuan valmistukseen tai ett? h?nt? avustetaan ruuan valmistuksessa ja/tai h?n tosiasiallisesti osallistuu siihen, ei ruuan valmistukseen voi sis?llytt?? palveluista aiheutuvia kuluja. Muissa tapauksissa ei erityishuollollista elementti? sis?lly ruuanvalmistukseen, jolloin raaka-ainekulujen lis?ksi kustannuksiin voidaan sis?llytt?? muun muassa ruuan valmistamisesta, s?ilytt?misest? ja kuljettamisesta aiheutuvat kustannukset.

      Asiakasmaksujen palautuksiin p??dyttiin, jos kunta/kuntayhtym? totesi, ett? asiakkailta asumispalveluissa perityiss? maksuissa on sellaisia palvelun kustannuksia, joita ei voi peri?. ?Asiakaslaskutuksen hoitanut taho huolehti my?s palautuksista. Jos kunta/kuntayhtym? p??tti palauttaa maksuja, niin samalla tuli p??tt??, palauttaako se ne hakemuksesta vai oma-aloitteisesti ja mist? l?htien.?

      Palauttamisessa noudatetaan lakia verojen ja maksujen t?yt?nt??npanosta (706/ 2007), jonka 20 §:n mukaan julkinen saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua sit? seuranneen vuoden alusta, jona se on m??r?tty tai maksuunpantu, ja muussa tapauksessa sit? seuranneen vuoden alusta, jona se on er??ntynyt.?

      Maksujen palauttamiset tarkoittavat k?yt?nn?ss? tasapainottelua yhdenvertaisuuden toteuttamisen ja mahdollisista palautuksista aiheutuvan ty?m??r?n v?lill?. Mahdollisia palautuksia toteutettaessa tulee ottaa huomioon Eduskunnan oikeusasiamiehen antama linjaus, jonka mukaan on "hallinnon tarkoitussidonnaisuuden periaatteen" vastaista, jos asiakas ohjataan hakemaan muutosta, jos tiedossa on, ett? h?n l?hes varmuudella voittaa asian (mm. EOA 31.12.1997, dnro 290/4/95). Vakiintuneen oikeusk?yt?nn?n vastaisten p??t?sten muuttamiseksi ei ole tarkoituksenmukaista edellytt?? asiakkailta asian viemist? hallintotuomioistuimeen.?

      Osa kunnista ja kuntayhtymist? palautti ateriamaksuja asiakkaille perustuen aiempaan hallinto-oikeuksien oikeusk?yt?nt??n ja valvontaviranomaisten ohjeistukseen. Osa palautuksista oli sellaisia, ettei niit? uusimman KHO:n ratkaisun valossa, olisi ollut v?ltt?m?t?nt? tehd?.?

      Mik?li palautus on ollut perusteeton, mutta palauttamisesta on jo tehty lainvoimainen hallintop??t?s, edellytt?isi palautettujen ateriamaksujen periminen takaisin sit?, ett? palauttamisesta tehty p??t?s purettaisiin. P??t?ksen purkamisesta s??det??n hallintolaink?ytt?lain 63 §:ss? ja purun hakemisesta 64 §:ss?. P??t?ksen purkamisen yhten? laissa mainittuna perusteena on se, ett? p??t?s perustuu ilmeisesti v??r?n lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa p??t?kseen. P??t?st? ei saa purkaa, ellei se loukkaa yksityisen oikeutta tai julkisen edun katsota vaativan p??t?ksen purkamista. P??t?ksen purkua haetaan KHO:lta. Purkua on haettava viiden vuoden kuluessa siit?, kun p??t?s sai lainvoiman.

      Koska kyseess? oleva asiakasryhm? on p??s??nt?isesti v?h?varainen ei ateriamaksujen palautuksia suositella peritt?v?n takaisin. Lis?ksi palautettujen maksujen takaisinperint? vaatii huomattavassa m??rin hallinnollista ty?t? ja prosessiin liittyy oikeudellista ep?varmuutta. K?sitelt?v?n? olevien palautusvaatimusten osalta on otettava huomioon edell? mainitut KHO:n 22.12.2014 ratkaisun mukaiset linjaukset.

      tags
      Jaana Viemer?

      Jaana Viemer?

      Erityisasiantuntija, vammaispalvelut ja sosiaalihuollon kelpoisuudet
      Sote-yksikk?
      +358 9 771 2303, +358 50 359 2023
      Vastuualueet
      • kehitysvammahuolto
      • vammaispalvelut
      • sosiaalihuollon kelpoisuudet
      • sosiaalihuollon kansainv?linen yhteisty?
      • Maakunnallistuvat vammaispalvelut -kehitt?misverkosto
      • Erityishuollon asiantuntijaryhm? -verkosto
      • Vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten selvi?minen poikkeus- ja kriisitilanteissa -hanke
      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright