春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Lastensuojelu

      Sis?lt?:

      Lastensuojelu on palveluja ja toimintoja, joilla vaikutetaan kunnassa asuvien lasten

      • kasvuoloihin,
      • ennaltaehk?ist??n ongelmien synty? tai niiden vaikeutumista ja
      • tarvittaessa tuetaan ja kuntoutetaan lasta ja perhett?.

      Lastensuojelulaissa pidet??n lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena 18–20-vuotiasta. Lastensuojelun j?rjest?misest? vastaavat kunnat.

      Lastensuojelulaki

      Lastensuojelusta s??det??n lastensuojelulailla (L 417/2007). Sosiaalihuoltolain (1301/2014) uudistuksen my?t? lastensuojelun teht?viin on tehty merkitt?vi? muutoksia, joiden tavoitteena on muun muassa vahvistaa varhaista tukea lapsiperheille ja lis?t? lapsiperheiden kotipalvelun saatavuutta.

      Lastensuojelulain tarkoitus on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuymp?rist??n, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun.

      Lastensuojelu toteutetaan lapsi- ja perhekohtaisena lastensuojeluna tekem?ll?

      • asiakassuunnitelmia,
      • j?rjest?m?ll? avohuollon tukitoimia,
      • tekem?ll? tarvittaessa kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sek?
      • toteuttamalla j?lkihuolto.

      Ehk?isev?ll? lastensuojelulla tarkoitetaan kaikkia niit? palveluja ja toimintoja, joilla tuetaan lasta, nuorta ja perhett? silloin, kun lapsi ei ole lastensuojelun asiakkaana.

      Kunnan teht?v?n? on huolehtia, ett? ehk?isev? lastensuojelu ja lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu j?rjestet??n sis?ll?lt??n ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyv? tarve eri vuorokauden aikoina edellytt??.

      Lain mukaan lastensuojelun on oltava laadultaan sellaista, ett? se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sek? heid?n perheilleen heid?n tarvitsemansa avun ja tuen. T?m? edellytt??, ett? kunta m??ritt?? lastensuojelun laadun sek? varmistaa lastensuojelupalvelujen toimivuuden ja r??t?l?innin tarpeiden mukaan. Lastensuojelun tulee olla vaikuttavaa.

      Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

      Lain mukaan kunnan tai kuntien yhdess? on laadittava hyvinvoinnin edist?miseksi ja lastensuojelun j?rjest?miseksi ja kehitt?miseksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Suunnitelma hyv?ksyt??n valtuustossa ja tarkistetaan v?hint??n kerran nelj?ss? vuodessa.

      Suunnitelman ohjausvaikutusta laaja-alaisesti kunnan toimintaan korostaa se, ett? suunnitelmassa esitett?v?t asiat on otettava huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma on lakis??teinen lasten ja nuorten hyvinvointity?n ja lastensuojeluty?n ohjaamisen, johtamisen ja kehitt?misen v?line kunnassa.

      Lapsen asioista vastaava sosiaality?ntekij? ja asiantuntija-apu

      Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on nimett?v? h?nen asioistaan vastaava sosiaality?ntekij?, jonka teht?v? on valvoa lapsen edun toteutumista ja avustettava lasta puhevallan k?yt?ss?.

      Lastensuojelulain mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdess? on perustettava lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhm?. Ryhm?n teht?v? on antaa lapsen asioista vastaavalle sosiaality?ntekij?lle asiantuntija-apua liittyen muun muassa lapsen kasvuun ja kehitykseen, terveydenhuoltoon ja oikeudellisiin kysymyksiin.

      Terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin on j?rjestett?v? asiantuntija-avun lis?ksi tutkimus-, hoito- ja terapiapalveluja lapselle ja j?rjestett?v? kiireellisen? lapsen seksuaaliseen hyv?ksik?ytt??n tai pahoinpitelyn ep?ilyn selvitt?miseen liittyv?t palvelut.

      Lapsen osallisuus ja puhevalta

      Lastensuojelua toteutettaessa on selvitett?v? hienovaraisesti lapsen toivomukset ja mielipide sek? otettava ne huomioon lapsen i?n ja kehitystason edellytt?v?ll? tavalla. 12-vuotta t?ytt?nyt lapsi voi k?ytt?? huoltajan ja muun laillisen edustajan lis?ksi puhevaltaa itse??n koskevassa lastensuojeluasiassa.

      Jos huoltaja ei voi valvoa puolueettomasti lapsen etua ja edunvalvojan m??r??minen on tarpeen asian selvitt?miseksi, lapselle tulee m??r?t? edunvalvoja k?ytt?m??n puhevaltaa huoltajan sijasta.? Edunvalvojan palkkiosta ja kustannuksista vastaa se kunta, joka on vastuussa lastensuojelun j?rjest?misest?.

      Lapsen asioista vastaavan sosiaality?ntekij?n on tarvittaessa ohjattava lapsi tai nuori oikeusavun piiriin tai huolehdittava edunvalvojan hankkimisesta lapselle tai nuorelle.

      Lastensuojelua toteutettaessa lastensuojelun ty?ntekij?iden on tavattava henkil?kohtaisesti lasta riitt?v?n usein.

      Ilmoitusvelvollisuus, yhteydenotto sosiaalihuollon tarpeen arvioimiseksi ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus

      Seuraavat tahot ovat velvollisia salassapitos??nn?sten est?m?tt? viipym?tt? ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat teht?v?ss??n saaneet tiet?? lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehityst? vaarantavat olosuhteet tai oma k?ytt?ytyminen edellytt?v?t mahdollista lastensuojelutarpeen selvitt?mist?:

      1. sosiaali- ja terveydenhuolto tai lasten p?iv?hoito;
      2. opetustoimi;
      3. nuorisotoimi;
      4. poliisitoimi;
      5. Rikosseuraamuslaitos;
      6. palo- ja pelastustoimi;
      7. sosiaalipalvelujen, lasten p?iv?hoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja;
      8. opetuksen tai koulutuksen j?rjest?j?;
      9. seurakunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta;
      10. kansainv?list? suojelua hakevan vastaanotosta sek? ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetussa laissa tarkoitettu vastaanottokeskus tai j?rjestelykeskus;
      11. h?t?keskustoimintaa harjoittava yksikk?;
      12. koululaisten aamu- tai iltap?iv?toimintaa harjoittava yksikk?;
      13. Tulli;
      14. rajavartiolaitos;
      15. ulosottoviranomainen;
      16. Kansanel?kelaitos

      My?s muu kuin yll? tarkoitettu henkil? voi tehd? t?llaisen ilmoituksen.

      Ilmoitusvelvollisilla henkil?ill? on velvollisuus tehd? ilmoitus poliisille, kun heill? on syyt? ep?ill?, ett? lapseen on kohdistettu rikoslaissa seksuaalirikoksena rangaistavaksi s??detty teko tai sellainen rikoslaissa henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi s??detty teko, josta s??detty enimm?israngaistus on v?hint??n kaksi vuotta vankeutta.

      Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa my?s sosiaalihuoltolain mukaisena yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi, jos yhteydenotto tehd??n viipym?tt? ja yhteydenoton yhteydess? ilmoitetaan yhteydenottoon johtaneet syyt.

      Ennen lapsen syntym?? ilmoitusvelvollisten henkil?iden on teht?v? ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos on syyt? ep?ill?, ett? syntyv? lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia v?litt?m?sti syntym?ns? j?lkeen. Kiireellisiss? tapauksissa p?ivyst?v?n sosiaaliviranomaisen on arvioitava viipym?tt? ennakollisen lastensuojeluilmoituksen kohteena olevien henkil?iden sosiaalipalvelujen tarve. Yhteisty?ss? lastensuojelun sosiaality?ntekij?n kanssa voidaan arvioida my?s v?litt?m?sti lapsen syntym?n j?lkeen tarvittavat sosiaalipalvelut.

      Lastensuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuus

      Jos lapsi muuttaa pois kunnasta lastensuojelutarpeen selvitt?misen aikana tai ollessaan lastensuojelun asiakkaana, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ilmoitettava muutosta lapsen uudelle kotikunnalle tai asuinkunnalle. Uudelle koti- tai asuinkunnalle on tarvittaessa toimitettava my?s ne asiaan liittyv?t asiakirjat, jotka ovat v?ltt?m?tt?mi? lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojelutoimenpiteiden j?rjest?miseksi.

      Lapsen uuden koti- tai asuinkunnan on jatkettava selvityksen tekemist? tai muita lastensuojelutoimenpiteit?.

      Lastensuojeluasian vireille tulo, lastensuojelun tarpeen selvitt?minen ja asiakkuuden alkaminen

      Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaality?ntekij? tai muu lastensuojelun ty?ntekij? on saanut muutoin tiet?? mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta.

      Lastensuojeluasian vireille tulon j?lkeen on arvioitava v?litt?m?sti lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve.

      Lis?ksi on teht?v? sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole tarpeetonta. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydess? selvitet??n lastensuojelun tarve.

      Sosiaality?ntekij? arvioi lapsen kasvuolosuhteita sek? huoltajien tai muiden lapsen hoidosta. Arvioinnin tekemiseksi sosiaality?ntekij? voi olla yhteydess? lapselle l?heisiin henkil?ihin. ?

      Lastensuojelun asiakkuus alkaa sosiaality?ntekij?n todettua selvityksen perusteella, ett? lapsi vaarantaa k?ytt?ytymisell??n terveytt??n ja kehityst??n ja ett? lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia. Lastensuojelun asiakkuus alkaa my?s silloin, kun ryhdyt??n kiireellisiin toimiin lapsen terveyden ja kehityksen turvaamiseksi tai kun lapselle tai h?nen perheelleen annetaan lastensuojelulaissa tarkoitettuja palveluja tai tukea ennen palvelutarpeen arvioinnin valmistumista.

      Lastensuojelutarvetta selvitett?ess? ja lastensuojelua toteutettaessa on j?rjestett?v? neuvotteluja, joihin voivat lastensuojelun ty?ntekij?n arvion perusteella osallistua lapsi, vanhemmat, huoltajat ja muut lapsen kasvatuksesta vastaavat henkil?t tai lapsen huolenpitoon keskeisesti osallistuvat tai muutoin l?heiset henkil?t. Neuvotteluihin osallistuvat my?s tarpeelliset viranomais- ja yhteisty?tahot.

      Avohuollon tukitoimet

      Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edist?? ja tukea lapsen my?nteist? kehityst? sek? tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkil?iden kasvatuskyky? ja -mahdollisuuksia.

      Avohuollon tukitoimia toteutetaan yhteisty?ss? lapsen ja vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkil?iden kanssa.

      Lastensuojelun avohuollon tukitoimina j?rjestett?vi? palveluja:

      1. tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvitt?miseen
      2. lapsen taloudellista ja muuta tukemista koulunk?ynniss?, ammatin ja asunnon hankinnassa, ty?h?n sijoittumisessa, harrastuksissa, l?heisten ihmissuhteiden yll?pit?misess? sek? muiden henkil?kohtaisten tarpeiden tyydytt?misess?
      3. lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut
      4. tehostettu perhety?
      5. perhekuntoutus
      6. muut lasta ja perhett? tukevia palvelut ja tukitoimet
      7. sijoitus avohuollon tukitoimena
      8. kiireellinen avohuollon tukitoimi

      Kiireellinen sijoitus

      Lapselle voidaan j?rjest?? kiireellinen sijoitus sijaishuoltona, jos lapsi on v?litt?m?ss? vaarassa. Kiireellinen sijoitus voi kest?? korkeintaan 30 p?iv??. Sit? voidaan jatkaa lis?? 30 p?iv??, mik?li tarvitaan lis?aikaa lapsen huostaanoton tarpeen selvitt?miseksi tai riitt?vien tukitoimien kartoittamiseksi.

      Kiireellisen sijoituksen jatkamisen edellytyksen? on, ett? tarvittavista lastensuojelutoimenpiteist? ei ole mahdollista p??tt?? ilman lis?selvityksi?, v?ltt?m?tt?mi? lis?selvityksi? ei ole mahdollista saada 30 p?iv?ss? kiireellisen sijoituksen alkamisesta ja kiireellisen sijoituksen jatkaminen on lapsen edun mukaista.

      Huostaanotto

      Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja j?rjestett?v? h?nelle sijaishuolto, jos lastensuojelulaissa m??ritellyt edellytykset t?yttyv?t. N?it? ovat:

      1. puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveytt? tai kehityst?; tai
      2. lapsi vaarantaa vakavasti terveytt??n tai kehityst??n k?ytt?m?ll? p?ihteit?, tekem?ll? muun kuin v?h?isen? pidett?v?n rikoksen tai muulla niihin rinnastettavalla k?ytt?ytymisell??n.

      Huostaanottoon ja sijaishuollon j?rjest?miseen voidaan kuitenkin ryhty? vain, jos avohuollon tukitoimet eiv?t olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia tai jos ne ovat osoittautuneet riitt?m?tt?miksi ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.

      Huostaanotto ja sijaishuolto

      Lapsen huostaanottoa sek? sijaishuoltoa koskevat asiat valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaality?ntekij? yhteisty?ss? toisen sosiaality?ntekij?n tai muun lastensuojeluun perehtyneen ty?ntekij?n kanssa. Valmisteluty?n tukena tulee olla k?ytett?viss? oikeudellista asiantuntemusta ja muuta lastensuojelun toteuttamisessa tarvittavaa asiantuntemusta.

      Ennen p??t?ksi? lapsen huostaanotosta ja sijaishuollosta sek? p??t?st? huostassapidon lopettamisesta on selvitett?v? lapsen oma mielipide ja varattava h?nelle mahdollisuus tulla kuulluksi.

      Lapsen vanhemmalle, huoltajalle ja henkil?lle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on v?litt?m?sti ennen asian valmistelua ollut, on my?s varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

      Huostaanottoa ja siihen liittyv?? sijaishuoltoa koskevan p??t?ksen tekee viranhaltija, jos huoltaja tai 12 vuotta t?ytt?nyt lapsi ei vastusta huostaanottoa ja siihen liittyv?? sijaishuoltoon sijoittamista.

      Jos lapsen huoltaja tai 12 vuotta t?ytt?nyt lapsi vastustaa huostaanottoa tai siihen liittyv?? sijaishuoltoon sijoittamista, asian ratkaisee hallinto-oikeus viranhaltijan hakemuksesta lapsen asioista vastaavan sosiaality?ntekij?n valmisteltua asian.

      Huostaanotetun lapsen huolto

      Kun lapsi on otettu huostaan, sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimell? on oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi p??tt?? lapsen olinpaikasta sek? hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta ja n?iden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. Lasta koskevissa asioissa on pyritt?v? yhteistoimintaan lapsen vanhemman ja huoltajan kanssa. Ensisijaisesti lapsen etu otetaan huomioon.

      Sijaishuolto

      Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai v?liaikaism??r?yksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen j?rjest?mist? kodin ulkopuolella.

      Lapsen sijaishuolto voidaan j?rjest?? perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeiden edellytt?m?ll? tavalla.

      Lapsi voidaan sijoittaa v?liaikaisesti enint??n kuudeksi kuukaudeksi my?s vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi silloin, kun valmistellaan lapsen kotiin palaamista kodin ulkopuolisen sijoituksen j?lkeen tai kun se on lapsen edun kannalta muusta syyst? perusteltua.

      Lapsi voidaan sijoittaa vankeusrangaistustaan suorittavan tai tutkintavankeudessa olevan vanhempansa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi vankilan perheosastolle enint??n siihen saakka, kun lapsi t?ytt?? kaksi vuotta. Alle kolmivuotiaan lapsen sijoitus voi jatkua perheosastolla, jos lapsen etu sit? v?ltt?m?tt? vaatii.

      Sijaishuoltopaikan valinnassa tulee kiinnitt?? erityist? huomiota huostaanoton perusteisiin ja lapsen tarpeisiin sek? lapsen sisarussuhteiden ja muiden l?heisten ihmissuhteiden yll?pit?miseen ja hoidon jatkuvuuteen. Lis?ksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sek? uskonnollinen tausta. Laitoshuoltoa j?rjestet??n, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida j?rjest?? lapsen edun mukaisesti riitt?vien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla.

      Lapsen asioista vastaavan sosiaality?ntekij?n tai muun lastensuojelun ty?ntekij?n tulee olla yhteisty?ss? sijaishuoltoon sijoitetun lapsen ja h?nen vanhempansa ja huoltajansa sek? sijaishuoltopaikan edustajan kanssa lapsen huollon jatkuvuuden turvaamiseksi.

      Rajoitustoimenpiteet sijaishuollossa

      Sijaishuollossa voidaan k?ytt?? lastensuojelulaissa s??dettyj? rajoitustoimenpiteit?. Yhteydenpidon rajoittaminen on rajoitustoimenpide, jota voidaan soveltaa sek? perhehoidossa ett? laitoshoidossa.

      Laitoshuoltona j?rjestett?v?n sijaishuollon aikana lapseen saa kohdistaa my?s muita rajoitustoimenpiteit?, joita ovat aineiden ja esineiden haltuunotto, henkil?ntarkastus ja henkil?nkatsastus, omaisuuden ja l?hetysten tarkastaminen, l?hetysten luovuttamatta j?tt?minen, kiinnipit?minen, liikkumisvapauden rajoittaminen, erist?minen ja erityinen huolenpito.

      Rajoitustoimenpiteit? voidaan k?ytt?? vain siin? m??rin kuin sijaishuollon tarkoituksen toteuttaminen, lapsen oma tai toisen henkil?n terveys tai turvallisuus tai muu edun turvaaminen v?ltt?m?tt? vaatii. Toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen.

      Rajoitustoimenpiteiden k?yt?n seurannan ja valvonnan turvaamiseksi lastensuojelulaitoksen on kirjattava k?ytt?m?ns? rajoitustoimenpiteet: rajoitustoimenpiteen kuvaus, toimenpiteen peruste ja kesto, toimenpiteest? p??tt?neen, sen k?yt?nn?ss? toteuttaneen ja siin? l?sn? olleen henkil?n nimi sek? tarvittaessa erityinen syy. Lis?ksi on mainittava toimenpiteen mahdollinen vaikutus hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Kirjaamisessa on my?s mainittava, miten lasta on kuultu ennen rajoitustoimenpiteest? p??tt?mist? tai sen toteuttamista ja lapsen mielipide asiasta. Kirjaamisten sis?lt? on l?hetett?v? tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaality?ntekij?lle kuukausittain.

      Lapsen kanssa tulee keskustella riitt?v?sti h?neen kohdistettujen rajoitustoimenpiteiden syist? ja mahdollisista vaikutuksista hoito- ja kasvatussuunnitelmaan.

      Huostassapidon kesto ja lakkaaminen

      Huostaanotto on voimassa toistaiseksi. Kun huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei en?? ole, viranhaltijan tulee tehd? p??t?s huostassapidon lopettamisesta lapsen asioista vastaavan sosiaality?ntekij?n valmisteltua asian. Huostaanoton edellytysten lakkaamisesta huolimatta huostassapitoa ei kuitenkaan saa lopettaa, jos lopettaminen on selv?sti vastoin lapsen etua.

      Lapsen asioista vastaavan sosiaality?ntekij?n on arvioitava huostassapidon jatkamisen edellytykset asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydess?, lapsen tai huoltajan hakiessa huostassapidon lopettamista tai kun se muutoin osoittautuu tarpeelliseksi.

      Harkittaessa lapsen etua huostassapidon lopettamista on otettava lis?ksi huomioon sijaishuollon kestoaika, lapsen ja sijaishuoltoa antavan v?lill? vallitsevan kiintymyssuhteen laatu, lapsen ja h?nen vanhempiensa v?linen kanssak?yminen sek? lapsen mielipide.

      Huostassapito lakkaa, kun lapsi t?ytt?? 18 vuotta.

      Tietojen antaminen lapselle ja mahdollisuus keskusteluun

      Lapsen asioista vastaavan sosiaality?ntekij?n on huolehdittava siit?, ett? sijaishuollossa olevalle lapselle selvitet??n h?nen ik?ns? ja kehitystasonsa mukaisella tavalla, miksi h?net on otettu huostaan sek? selostettava niit? toimia, joihin h?nen asiassaan on ryhdytty tai joihin aiotaan ryhty?.

      Lapselle on j?rjestett?v? asiakassuunnitelmaan kirjattavalla tavalla riitt?v? mahdollisuus tavata henkil?kohtaisesti h?nen asioistaan vastaavaa sosiaality?ntekij?? tai muuta lastensuojelun ty?ntekij?? ?kahden kesken ja keskustella h?nt? itse??n ja sijaishuollon toteuttamista koskevista asioista.

      Ihmissuhteet ja yhteydenpito

      Sijaishuollossa lapselle on turvattava h?nen kehityksens? kannalta t?rke?t, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita h?nelle l?heisi? henkil?it? vastaanottamalla vieraita tai vierailemalla sijaishuoltopaikan ulkopuolella. Lapella on oikeus pit?? heihin yhteytt? my?s muulla tavoin, esimerkiksi puhelimitse tai l?hett?m?ll? ja vastaanottamalla kirjeit? tai muita viestej?.

      Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja lapsen sijaishuoltopaikan on tuettava ja edistett?v? lapsen ja h?nen vanhempiensa sek? lapsen ja muiden h?nelle l?heisten henkil?iden yhteydenpitoa. Lapsen sijaishuolto on j?rjestett?v? niin, ett? sijoituspaikan et?isyys ei ole este yhteydenpidolle lapselle l?heisiin henkil?ihin.

      J?lkihuolto

      Sijaishuollon p??ttymisen j?lkeen lapselle tai nuorelle on j?rjestett?v? j?lkihuoltoa. J?lkihuolto on j?rjestett?v? avohuollon tukitoimena sijoituksen p??ttymisen j?lkeen, jos sijoitus on kest?nyt yht?jaksoisesti v?hint??n puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin.

      Kunnan velvollisuus j?lkihuollon j?rjest?miseen p??ttyy viiden vuoden kuluttua siit?, kun lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen p??ttymisen j?lkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus j?lkihuollon j?rjest?miseen p??ttyy viimeist??n, kun nuori t?ytt?? 21 vuotta.

      J?lkihuoltoa ovat esimerkiksi asumisen ja toimeentulon turvaaminen ja palvelut, joita lapsi tai nuori tai h?nt? hoitavat henkil?t tarvitsevat.

      Valvonta

      Kun lapsi on sijoitettu jonkin muun kuin sijoituksen tehneen kunnan alueelle, lapsen sijoittaneen kunnan tulee ilmoittaa tarvittavien lapsen palvelujen ja tukitoimien j?rjest?miseksi ja sijaishuoltopaikan valvonnan toteuttamiseksi lapsen sijoituksesta ja sen p??ttymisest? sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, joka pit?? rekisteri? alueelleen sijoitetuista lapsista.

      Lapsen sijoittaneen kunnan teht?v?n? on valvoa, ett? lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshuoltoon toteutuu lastensuojelulain mukaisesti ja lapsi saa sijoituksen aikana tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet.

      Sijaishuoltopaikan toimintaa valvovat lis?ksi sijoituskunta ja aluehallintovirasto.

      Jos lapsen sijoittanut kunta havaitsee sijaishuoltopaikan toiminnassa sellaisia ep?kohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa sijoitettujen lasten hoitoon tai huolenpitoon, sen tulee ilmoittaa asiasta sijoituskunnalle ja aluehallintovirastolle sek? tiedossaan oleville muille lapsia samaan sijaishuoltopaikkaan sijoittaneille kunnille.

      Aluehallintoviraston on seurattava lastensuojelulaitosten toimintaa my?s omasta aloitteestaan tapahtuvien tarkastusk?yntien avulla ja erityisesti valvottava rajoitustoimenpiteiden k?ytt?? lastensuojelulaitoksissa. Aluehallintovirasto voi valvontaa toteuttaessaan varata lapselle tilaisuuden luottamukselliseen keskusteluun aluehallintoviraston edustajan kanssa.

      Muualla verkossa

      Lastensuojelulaki
      Finlex

      Lastensuojelun k?sikirja
      THL

      Lastensuojelun tilastotietoja
      THL:n tilastoraportti

      Lastensuojelun tutkimus ja tieto
      THL

      tags
      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright