春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas

      Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroa/asukas 2019 karttana ja pylv?skuviona

      Manner-Suomen 295?kunnan sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset olivat 3 490? euroa/asukas vuonna 2019. Erikoissairaanhoidon osuus t?st??oli 38?% eli 1 316?euroa/asukas ja perusterveydenhuollon osuus 18?% eli 627?euroa/asukas.?Ik??ntyneiden palvelut (pl. kotihoito)?osuus sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannuksista?oli yhteens? 14?% eli?472?euroa/asukas.

      Tietojen l?hde on Tilastokeskuksen Kuntataloustilasto 2019. Tilastoa varten ker?t??n tietoja kaikilta Suomen kunnilta ja kuntayhtymilt?. Kuntataloustilastossa liikelaitokset yhdistet??n peruskuntien ja -kuntayhtymien tietoihin.

      Toimintakustannuksissa ovat mukana kunnan oman toiminnan, kuntayhtym?n tai kuntayhtymien ja n?iden ulkopuolelta ostettujen palvelujen kustannukset. Kunnan erikoissairaanhoidon menoissa on my?s muita kuin oman sairaanhoitopiirin sairaalan/sairaaloiden k?yt?st? aiheutuneita kustannuksia eli ostoja yliopistollisilta keskussairaaloilta, toisilta sairaanhoitopiireilt?, yksityisilt? tai er?ill? kunnilla oman erikoissairaanhoidon menoja. Sama p?tee my?s toimintoihin, joiden palveluja kunnat ostavat ulkopuolelta oman organisaationsa.

      Niiss? kunnissa, joissa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat samassa organisaatiossa, kustannusten jako n?iden kesken todenn?k?isesti ei ole kaikissa aivan yhtenev??. N?ist? osassa on ollut vuosien mittaan my?s yll?tt?v?n suuria muutoksia sek? muista poikkeavia toimintojen jakoja ja kustannusten kohdentamisia. Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshuollon erilaiset ratkaisut n?kyv?t my?s nettomenojen kovin suurina eroina.

      Oheisissa taulukoissa on helppok?ytt?isess? muodossa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisi? nettokustannuksia. Tietoja esitet??n kunnittain, maakunnittain, sairaanhoitopiireitt?in ja erityisvastuualueittain (erva). Mukana ovat my?s monipuolisemmin teht?v?luokittaiset kantatiedot eurom??r?isin?.

      Aakkosj?rjestyksess? esitett?vien tietojen ohella on my?s taulukoita, joissa tiedot esitet??n nettokustannusten suuruuden mukaan laskevissa j?rjestyksiss?. Tietoja on vertailtu lis?ksi Manner-Suomen kuntien keskim??r?isiin nettokustannuksiin.

      Tarvevakioidut kustannukset

      Sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaisista nettokustannuksista on laskettu my?s tarvevakioidut kustannukset.?Tarvekerroin pohjautuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamaan tilastolliseen vertailuaineistoon, joka tekee kuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien sosiaali- ja terveydenhuollon?menot vertailukelpoiseksi ja ottaa huomioon kuntalaisten erilaiset palvelutarpeet,?THL-Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot?(p?ivitetty 30.6.2020). Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimen?laskennassa on hy?dynnetty alue- ja kuntakohtaisia tietoja v?est?n ik?- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta.

      Tarvekertoimen laskentaa erityisesti sairastavuuden mittaamisen osalta on tarkennettu (THL, 30.6.2020), mink? vuoksi uudet tarvekertoimet ja tarvevakioidut menot saattavat poiketa suurestikin aiemmista. Esimerkiksi Espoon sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset nettomenot olivat 2?758 euroa ja ne sijoittuivat 10 halvimman kunnan joukkoon. Tarvevakioituna ne pomppasivat 20 kalleimman joukkoon ollen 3?939 euroa/asukas.

      Kuntien nettokustannukset terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon ovat vain osa terveydenhuollon menoista. Ty?terveyshuolto ja yksityissektori tuottavat sairaanhoidon palveluja kunnissa erisuuruisia osuuksia v?est?n k?ytt?mist? palveluista. Kotitaloudet, Kela, ty?nantajat, vakuutusyhti?t ja yritykset maksavat n?m? kustannukset. T?m?n vuoksi kuntien nettokustannuksia ei pid? tulkita terveydenhuollon kokonaiskustannuksiksi. Sama p?tee osin my?s osaan sosiaalitoimen palveluista.

      On t?rke?? huomata kuntien ja alueiden v?est?n erilaisuudet. Esimerkiksi?Kuhmoisissa, Luhangalla, Puumalassa ja Sysm?ss? on v?est?ss? ik?ihmisi? suhteellisesti 3–4 kertaa enemm?n kuin Limingassa, Tyrn?v?ll?, Luodossa tai Espoossa. It?-Savon sairaanhoitopiiriss? on 65 vuotta t?ytt?neiden osuus v?est?st??48 % suurempi ja HUSissa 21 % pienempi kuin koko maan keskim??r?inen osuus. Jos toisessa kunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioitujen menojen tarvekerroin on 1,8?ja toisessa 0,7, muuttavat tarvetekij?t menojen keskin?isen suuruusvertailun tyystin toisenlaiseksi.

      Et?isyydet, ty?llisyys / ty?tt?myys, v?est?n kasvu / v?heneminen / ik?rakenne, laitosvaltaiset rakenteet ja kunnan tarjoamien palvelujen osuus n?kyv?t mm. perusterveydenhuollon nettokustannuksissa per asukas. N?ist? ??rip?it? edustavat Pohjanmaalla sijaitseva Peders?ren kunta, joka k?ytti?perusterveydenhuoltoon 366?euroa/asukas, ja Suomen p??laella sijaitseva Utsjoki, joka k?ytti 2 147?euroa/asukas. N?m? ovat vain esimerkkej? kuntien?erilaisuudesta.

      Indeksej? ja tarvevakioituja menoja on syyt? k?ytt?? reaalimenojen rinnalla. Indeksit ja tarvevakioinnit auttavat suhteuttamaan ja ymm?rt?m??n v?est?lt??n erilaisten kuntien terveydenhuollon erilaiset kustannukset.?? Kunnallisten palvelujen peitt?vyys on eri kunnissa erilainen - mm. ty?terveyshuollon ja yksityissektorin k?yt?st? johtuen. Kunnan menojen suuruuteen vaikuttavat luonnollisesti palvelujen monipuolisuus, oikea-aikainen saatavuus, riitt?vyys, rakenteet sek? asukkaiden k?ytett?viss? olevat tulot.

      Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroa/asukas ovat k?ytett?viss? my?s?Kuntanavigaattorissa, jossa voi tehd? eri karttan?kymi?.

      Tilastokeskuksen Kuntatalous 2019?-tiedote (4.9.2020) ”Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset kasvoivat vuonna 2019 l?hes miljardin vuoden takaisesta” sis?lt?? 311 kunnan ja 139?kuntayhtym?n tiedot vuodelta 2019.?

      tags
      Mari Sj?holm

      Mari Sj?holm

      Tietopalvelusuunnittelija
      Sote-yksikk?
      +358 9 771 2614, +358 50 338 2502
      Vastuualueet
      • sosiaali- ja terveydenhuollon tilastoasiat
      • sairaanhoitopiirien ja suurimpien kuntien osavuosi- ja vuosikatsaukset
      • sosiaali- ja terveydenhuollon j?rjest?minen
      Anu Nemlander

      Anu Nemlander

      Erityisasiantuntija, terveydenhuolto
      Sote-yksikk?
      +358 9 771 2612, +358 50 563 6180
      Vastuualueet
      • terveydenhuollon kansainv?liset asiat
      • terveydenhuollon rahoitus-, talous- ja tilastoasiat
      • palveluseteli
      • veteraaniasiat
      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright