春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Selvitys sairaanhoitopiirien ensihoidosta vuonna 2016

      Ambulanssit ensiavun edess?.

      Kuntaliitto teki selvityksen sairaanhoitopiirien ensihoidon toiminnasta ja resursseista vuoden 2016 toteuman pohjalta. Tarkoituksena oli kartoittaa ja kuvata tilanne ennen p?ivystysj?rjestelm?n muutoksia, jotka astuivat voimaan vuoden 2018 alusta. Aiempi vastaava selvitys tehtiin vuoden 2013 tiedoista, jolloin ensihoidon teht?v?t siirtyiv?t sairaanhoitopiirien vastuulle.

      Terveydenhuoltolain p?ivystystoimintaa ja sairaanhoitopiirien ty?njakoa koskevat terveydenhuoltolain ja siihen liittyvien asetusten muutokset tulivat voimaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kahdelletoista sairaanhoitopiirille on m??ritelty vastuu laajan 10-12 erikoisalaa kattavan ymp?rivuorokautisen p?ivystyksen yll?pit?misest?. Muiden sairaanhoitopiirien tulee yll?pit?? perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisp?ivystyst?, jossa on valmius tavallisimpien terveysongelmien hoitoon. K?yt?nn?ss? t?m? edellytt?? muutamien erikoisalojen p?ivystystoimintaa. Muutos vaikuttaa potilasohjaukseen ja todenn?k?isesti my?s ensihoidon toimintaan.

      Ensihoitoa koskeva kysely l?hetettiin ensihoidosta vastaaville ylil??k?reille kev??ll? 2017, ja viimeiset vastaukset ja tarkennukset saatiin joulukuun aikana. ?Sairaanhoitopiireilt? tiedusteltiin vuoden 2016 toteumatietoja. Tulokset on esitetty vuoden 2017 erityisvastuualueiden mukaisesti ryhmiteltyin?.

      Voimavarat

      Ambulanssien lukum??r?t on esitetty taulukossa 1.? Kokoaikaisessa 24/7 valmiudessa olevia yksik?it? oli koko maassa yhteens? 333 ja osa-aikaisessa valmiudessa olevia 123 vuonna 2016. Ambulanssien m??r? oli kaikilla erva-alueilla hieman v?hentynyt verrattuna Kuntaliiton vuotta 2013 koskeneeseen selvitykseen. Mahdollisesti muutos selittyy sill?, ett? kentt?johdon yksik?it? on ilmoitettu eri tavoin.

      Ensivasteyksik?it? on tarkasteltu taulukossa 6. Ensivasteyksik?it? toimi koko maassa 545 ja ne olivat valtaosin pelastuslaitoksen yll?pit?mi?. Pohjois-Pohjanmaalla toimi 16 ensivasteyksikk?? yksityisten tuottamina. L??k?riyksik?t on esitetty taulukossa 5.

      Tuottajittain tarkasteltuna (taulukko 3) pelastuslaitoksen osuus ambulansseista oli suurin (keskim??rin 47 %) ja kasvanut edelliseen selvitykseen verrattuna. My?s sairaanhoitopiirien osuus (32 %) on kasvanut, kun taas yksityisten osuus (21 %) on v?hentynyt. Siirtym? yksityisilt? toimijoilta pelastuslaitokselle oli suurin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiriss?. Yksityisten ambulanssien m??r? v?heni selv?sti my?s Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriss?.

      Ambulanssien m??r? suhteutettuna asukasm??riin ja pinta-aloihin esitet??n taulukossa 4. Ambulanssien tarpeeseen vaikuttavat sek? v?limatkat ett? asukasm??rien kautta teht?v?m??r?t. Asukaslukuun suhteutettuna eniten ambulansseja oli Kuopion ja Oulun erva-alueilla. Pinta-alaan suhteutettuna eniten ambulansseja oli HYKS-ervan alueella ja v?hiten OYS-ervan alueella.

      Teht?v?t

      Ensihoidon teht?v?m??r?t on esitetty taulukossa 11. Vuonna 2016 teht?vi? oli koko maassa yhteens? l?hes 778?000. Verrattuna vuoteen 2013 m??r? oli lis??ntynyt noin 36?000:lla (5 %). Suurin lis?ys oli tapahtunut HYKS- ja TAYS-ervan alueilla; OYS-ervan alueella teht?v?m??r?t olivat v?hentyneet. Sairaanhoitopiireitt?in lis?ys on ollut suurinta Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan, P?ij?t-H?meen sek? Pohjois-Pohjanmaan alueilla.

      Teht?v?m??r? asukaslukuun suhteutettuna oli koko maassa 1421 teht?v?? / 10?000 asukasta. HYKS-erva alueella m??r? alitti keskiarvon, suurimmat teht?v?m??r?t toteutuivat KYS- ja OYS-ervan alueilla. Eniten teht?vi? oli Kainuussa (2809), Pohjois-Karjalassa (2258) ja L?nsi-Pohjan alueella (2247). V?hiten teht?vi? oli Helsingin ja Uudenmaan ja Vaasan sairaanhoitopiireiss?.

      Vuoden 2013 selvitykseen verrattuna v?est?m??r??n suhteutetut teht?v?m??r?t olivat lis??ntyneet erityisesti P?ij?t-H?meess? ja Pohjois-Pohjanmaalla. Asukasm??ri? ei ole ik?- tai sukupuolivakioitu.

      Ambulanssia kohden teht?vi? oli vuonna 2016 koko maassa keskim??rin 1706. Lis?yst? vuoteen 2013 oli (noin 170 teht?v??/ambulanssi). Helsingin ja Uudenmaan, Etel?-Karjalan, Kymenlaakson, Varsinais-Suomen, P?ij?t-H?meen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirit hoitivat yli 2000 teht?v??/ambulanssi. Lapissa ambulanssia kohti toteutui 860 teht?v??.

      Tiedot teht?vien jakautumisesta riskialueluokittain saatiin 18 sairaanhoitopiirist? ja ne on esitetty taulukossa 12. Koko maassa keskim??rin ja 17 sairaanhoitopiiriss? tavallisimpia olivat riskialueluokkaan 2 luokiteltujen alueiden teht?v?t, joita oli 43 %. HUS-piirin alueella kuitenkin riskiluokan 1 teht?vi? oli 51 %. Riskialueluokkiin 3 ja 4 sijoittui 11 % ja 16 % teht?vist?. Riskialueluokkaan 5 sijoittui keskim??rin 1 % teht?vist?. Kainuussa t?h?n luokkaan kuului 13 % teht?vist?.

      Teht?vien jakautuminen kiireellisyysluokittain on esitetty taulukossa 13, johon tiedot saatiin 19 sairaanhoitopiirist?. Tavallisimpia olivat kiireellisyysluokan C teht?v?t, joita oli keskim??rin 40 % (vaihteluv?li 35-44 %). A-luokan teht?vi? oli keskim??rin 6 % (0-10 %), B-luokan teht?vi? oli 25 % (20-34 %) ja D-luokan teht?vi? 30 % (25-36 %).

      Varautuminen

      Sairaanhoitopiirien valmiussuunnittelun ajantasaisuudesta tiedusteltiin nyt ensimm?ist? kertaa. Taulukko 8 osoittaa, ett? valmiussuunnittelun prosessi on vakioitu ja valmiuden harjoitteluun on keskim??rin osoitettu riitt?v?t edellytykset. Valmiussuunnittelun ja harjoittelun merkitys kasvaa edelleen maakuntavalmistelun edetess? sek? maakuntien k?ynnist?ess? toimintaansa.

      Sairaanhoitopiirien vararesurssit eli yksik?t, jotka ovat tilanteen niin vaatiessa k?ytt??notettavissa kahden vuorokauden kuluessa on esitetty taulukossa 9. Vararesurssien m??r? on merkitt?v?. Tulosten perusteella sairaanhoitopiirien vararesurssit muodostavat vajaa 40 % kaikista vararesursseista. Pelastuslaitosten osuus vararesursseista on reilu kolmannes yksityisten palvelujen tuottajien osuuden ollessa vajaa nelj?nnes. Tilanne ei ole muuttunut tarkastelujaksolla 2015 ja 2016. Taulukosta ei ilmene suuronnettomuustilanteiden kannalta keskeinen tieto varayksik?iden l?ht?valmiudesta.

      Kustannukset

      Ensihoidon toimintamenot on esitetty taulukossa 16. Asukasta kohden laskettuna nettotoimintamenot olivat keskim??rin 39 ja vaihteluv?li 23-96 . Kustannukset ovat korkeimmat harvaan asutuilla alueilla, joilla ambulanssien m??r? suhteessa asukasm??r??n on suurin ja ambulanssien teht?v?m??r?t ovat pienimm?t. Poikkeuksena erottuu Pohjois-Karjala, jossa on toteutettu yhteisty?ss? pelastuslaitoksen kanssa eritt?in kustannustehokas ratkaisu. Kustannuksia ei ole verrattu aikaisempaan selvitykseen, koska ne eiv?t ole vertailukelpoisia johtuen mm. siit?, ett? toiminta vuonna 2013 ei ollut viel? kokonaan siirtynyt sairaanhoitopiirien vastuulle ja henkil?st?n uusittujen p?tevyysvaatimusten toteuttaminen oli viel? kesken.

      Er?iden sairaanhoitopiirien ehdotuksesta t?m?nkertaisessa kyselyss? tiedusteltiin my?s tuotettujen valmiustuntien m??ri?. Niist? saatiin luotettavaksi arvioitu tieto yhdeks?st? sairaanhoitopiirist? ja tuntim??r?t on esitetty taulukossa 7. Valmiustunnin hinta vaihteli 50 eurosta 74 euroon.

      Kustannusten jako

      Ensihoidon kustannusten jako tehd??n sairaanhoitopiireiss? p??osin kuntien asukasm??rien suhteessa. T?h?n laskentatapaan on kuitenkin suurimmassa osassa sairaanhoitopiireist? yhdistetty kustannusten jakoa my?s teht?v?m??rien ja teht?vien vaikeusasteen mukaan. T?ll?in yleens? kustannusten jakaminen tehd??n 50 % asukasm??rien ja 50 % teht?v?m??rien perusteella.

      Tietoj?rjestelm?t

      Merlot Medi -j?rjestelm? v?litt?? tietoa reaaliaikaisesti sairaankuljetusyksik?st? hoitopaikkoihin ja ensihoidon valvomoihin. J?rjestelm?n yhten? t?rkeimp?n? teht?v?n? on luoda potilaskohtainen ensihoitokertomus ensihoitotilanteessa, johon tallennetaan potilaan hoidon kannalta t?rke?? tietoa.

      Codea on kentt?johtoj?rjestelm?, jonka avulla h?lytysajoneuvo l?yt?? nopeasti kohteeseen ja ajoneuvon sijainti- ja statustiedot v?littyv?t reaaliaikaisesti h?t?keskukseen. Tieverkon mukaan lasketut yksik?iden l?hestymisajat lasketaan automaattisesti jokaiselle h?lytyskohteelle h?lytyksen saapuessa. J?rjestelm?n avulla voidaan seurata aktiivisia h?lytyksi? ja yksik?it? reaaliajassa.

      Kahdestakymmenest? sairaanhoitopiirist? kuusi ilmoitti, ett? heill? on k?yt?ss??n Merlot Medi -ensihoidon j?rjestelm?. Vuoden 2014 vastaavassa kyselyss? Merlot Medi? k?ytettiin nelj?ss? sairaanhoitopiiriss?. T?m?n kysymyksen yhteydess? yhdeks?n sairaanhoitopiiri? ilmoitti, ett? heill? on k?yt?ss??n my?s Codea kentt?johtoj?rjestelm?. Sairaanhoitopiireist? ilmoitettiin k?ytett?v?n my?s mm. PEK kentt?johtoj?rjestelm??, Saku, Sara ja Hefta FinnHEMS -j?rjestelmi?.

      Puolet vastaajista eli kymmenen sairaanhoitopiiri? ilmoitti, ett? heill? on k?yt?ss??n yhteys ensihoitoj?rjestelm?st? jossain muodossa varsinaiseen potilastietoj?rjestelm??n. Vuoden 2014 kyselyss? vastaava luku oli kahdeksan.

      Terveysasema-kyltti

      Selvitys sairaanhoitopiirien ensihoidosta 2014

      lateral-image-left
      tags
      Anu Nemlander

      Anu Nemlander

      Erityisasiantuntija, terveydenhuolto
      Sote-yksikk?
      +358 9 771 2612, +358 50 563 6180
      Vastuualueet
      • terveydenhuollon kansainv?liset asiat
      • terveydenhuollon rahoitus-, talous- ja tilastoasiat
      • palveluseteli
      • veteraaniasiat
      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright