春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Kuntatalous ja valtio

      Kuntatalous ja valtio

      ?

      Kuntatalous ja valtio -sivustolla?k?sittelemme seuraavat asiat: ?

      Hallitusohjelma?

      • P??ministeri Sanna Marinin?I hallitus, nimitetty 10.12.2019

      Kuntien ja valtion yhteisty?

      • Kuntien ja valtion neuvottelumenettely sek? Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunta (Kuthanek)

      Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma?

      • Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma 2021-2024
      • Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma 2020–2023
      • Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma 2019-2022
      • Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma 2018-2021
      • Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma 2017-2020
      • Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen?(Pdf-diaesitys)

        Valtion talousarvioesitykset?

        • Talousarvioesitykset 2018-2021

          Kuntatalouden sopeutusohjelmat?

          • Vuosina 2009-2015

          Julkisen talouden uusi ohjausj?rjestelm?, esitykset t?h?n menness??

          • Kunnan talous kuntoon - mutta miten?, 2020
          • Elinvoima, kasvu ja ty?llisyys kuntatalouden haasteina, 2019
          • Kuntatalous kohti 2020-lukua, 2018
          • Uuden kunnan talous vuonna 2019 - Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista, 2017
          • Julkisen talouden uusi ohjausj?rjestelm? - kuntatalouden tasapainosta ylij??m??n, 2016

          ?

          Hallituksen kuntalinjaukset pyrkiv?t neutraalisuuteen

          Julkisen talouden suunnitelma sis?lt?? lukuisia Sanna Marinin hallituksen p??t?sper?isi? toimia, jotka vaikuttavat kehyskaudella ja sen j?lkeen kuntatalouden tuloihin ja menoihin. Linjausten tavoitteena on pit?? kuntatalous p??t?sper?isten toimien suhteen neutraalina korvaamalla kunnille hallituksen p??t?ksist? aiheutuvat lis?menot tai tulomenetykset. Hallitusohjelman mukaan kuntien teht?vi? ja velvoitteita v?hent?v?t, lis??v?t tai laajentavat toimenpiteet kompensoidaan kunnille t?ysim??r?isesti valtionosuuksien muodossa tai poistamalla muita teht?vi? tai velvoitteita. Lis?ksi hallitus kompensoi kunnille veroperusteiden muutoksista kunnille aiheutuvat verotuottomenetykset.

          Julkisen talouden suunnitelman mukaan julkisen sektorin menoja lis?t??n t?ll? hallituskaudella pysyv?sti yhteens? noin 1,4 miljardia euroa. Summasta kuntatalouteen kohdistuu reilut 0,6 miljardia euroa. Keskeisi? esimerkkej? menoja pysyv?sti lis??vist? toimista ovat vanhuspalvelulain hoivamitoitus ja oppivelvollisuuden pident?minen.

          Vanhuspalvelulain mukaisen hoivamitoituksen s??t?minen merkitsee julkisen talouden suunnitelman mukaan leikkausta kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta v?hennet??n vuonna 2023 yhteens? 40 miljoonaa euroa. Leikkauksia perustellaan s??st?ill?, joita syntyy kyseisen? vuonna digitalisaation hy?dynt?misest? ja ostopalveluiden sek? kilpailutusten tehostamisesta. Leikkaus kohdistuu tuolloin mahdollisesti tulevien maakuntien rahoitukseen. Julkisen talouden suunnitelma sis?lt?? my?s muutamia muita pienempi? toimia, jotka rahoitetaan siirrolla kuntien peruspalveluiden valtionosuusmomentilta. T?llaisia toimia ovat muun muassa harkinnanvarainen yhdistymisavustus kriisikunnille ja kuntien digitalisaation kannustinj?rjestelm?. Kuntien digitalisaation kannustinj?rjestelm? poistuu vuonna 2024.

          Kuntien menoja lis?t??n kehyskaudella my?s m??r?aikaisesti niin sanotuilla tulevaisuusinvestoinneilla. Tulevaisuusinvestoinnit, kuten esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaaminen sek? perusopetuksen laadun parantaminen, ovat valtion rahoittamia m??r?aikaisia panostuksia, jotka toteutetaan useimmiten valtion-avustushakujen kautta. Tulevaisuusinvestoinnit ovat suurimmillaan vuonna 2020, jolloin niiden arvioidaan kasvattavan kuntatalouden menoja 200-300 miljoonaa euroa. Tulevaisuusinvestointien valtion rahoitus vedet??n pois t?ysim??r?isesti viimeist??n vuonna 2023.

          Julkisen sektorin menoja ei tule lis?t?

          Kuntien menoihin kohdistuu kovia kustannuspaineita liittyen v?est?n ik??ntymiseen, pitk?aikaisty?tt?myyteen, yhdenvertaisiin palvelutarpeisiin ja ongelmiin saada avoimiin ty?paikkoihin ammattitaitoista ty?voimaa. T?n? kev??n? julkisen sektorin rahoitukselta on pudonnut taloudellinen pohja alta. Koronapandemia heikent?? julkista sektoria merkitt?v?ll? tavalla ja pitk?kestoisesti.

          Erityisesti koronapandemian rajujen taloudellisten vaikutusten vuoksi kuntien menopaineita ei tule lis?t? kehyskaudella. Hallitusohjelmaan kirjattujen pysyvien ja m??r?aikaisten julkisen sektorin menolis?ysten voimaantulon ajoitusta ja mitoitusta tulee sen vuoksi harkita uudelleen.

          Jos menoja lis?t??n suunnitellusti, on eritt?in todenn?k?ist?, ett? jo kehyskaudella menoihin joudutaan kohdistamaan uusia sopeutustoimia eli leikkauksia. Samalla olisi hyvin todenn?k?ist?, ett? mahdolliset leikkaukset kohdistuvat juuri hyvinvointiyhteis-kunnan palvelujen yleiskatteelliseen perusrahoitukseen. T?m?nkaltainen viime vuosina jo n?hty kehitys ei ole ollut julkisten varojen tehokasta k?ytt??.

          ?

          Aiheesta lis?? Kuntaliiton verkkopalvelussa:

            tags
            HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright