春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Tarkastus ja valvonta

      Tarkastus ja valvonta -sivusto

      Kunnan toiminnan ja talouden valvontaj?rjestelm? muodostuu ulkoisesta ja sis?isest? valvonnasta. Ulkoinen valvonta jakaantuu tarkastuslautakunnan arviointiin ja lakis??teiseen tilintarkastukseen. Sis?inen valvonta on osa p?ivitt?ist? johtamista, jonka apuna johto voi k?ytt?? sis?ist? tarkastusta.

      Ulkoinen valvonta on kunnan toimivasta johdosta riippumatonta valvontaa, kun taas sis?inen valvonta on kiinte? osa jatkuvaa toiminnan ja talouden ohjausta ja seurantaa.

      Lis?? aiheesta muualla verkossa:

      Keskuskauppakamari?

      Kirjanpitolautakunta?

      Tilintarkastus?

      Tilintarkastusvalvonta

      Julkishallinnon hyv? tilintarkastustapa
      ?

      Tilintarkastus

      Valtuusto valitsee hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastusyhteis?n. Yhteis?n on m??r?tt?v? vastuunalaiseksi tilintarkastajaksi JHT-tilintarkastaja. Tilintarkastaja toimii teht?v?ss??n virkavastuulla.

      Tilintarkastusyhteis? voidaan valita kerrallaan enint??n kuuden tilikauden hallinnon ja talouden tarkastamista varten.

      Kunnan tyt?ryhteis?n tilintarkastajaksi on valittava kunnan tilintarkastusyhteis?, jollei t?st? poikkeamiseen ole perusteltua tarkastuksen j?rjest?miseen liittyv?? syyt?.?Kaikkein pienimm?t yhti?t on vapautettu tilintarkastuslain mukaisesta tilintarkastuksen j?rjest?misest?. Kunnan konserniohjeessa voidaan kuntalakiin vedoten antaa m??r?ykset siit?, ett? kaikissa tyt?ryhteis?iss? tulee j?rjest?? lakis??teinen tilintarkastus. K?yt?nn?ss? t?m? edellytt?? m??r?yksi? yhti?j?rjestyksess?.

      Tilintarkastajalla on oltava edellytykset riippumattoman ja riitt?v?n laajan tilintarkastuksen toimittamiseen.

      Tilintarkastajan teht?v?t?

      Tilintarkastajan on toukokuun loppuun menness? tarkastettava julkishallinnon hyv?n tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinp??t?s (Kuntalaki 123 §).?

      Tilintarkastajan on tarkastettava:

      1. onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston p??t?sten mukaisesti;
      2. antavatko kunnan tilinp??t?s ja siihen kuuluva konsernitilinp??t?s tilinp??t?ksen laatimista koskevien s??nn?sten ja m??r?ysten mukaisesti oikeat ja riitt?v?t tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta ja toiminnasta;
      3. ovatko valtionosuuksien perusteista annetut tiedot oikeita;
      4. onko kunnan sis?inen valvonta ja riskienhallinta sek? konsernivalvonta j?rjestetty asianmukaisesti.

      Tilintarkastajan tietojensaantioikeus

      Tilintarkastajalla on kuntalain 124.2 §:n mukaan oikeus saada tietoja salassa pidett?vist? asioista kunnan viranomaisten lis?ksi my?s suoraan kuntakonserniin kuuluvilta yhteis?ilt?, mik?li tilintarkastaja pit?? tietoja tarpeellisina tarkastusteht?v?n hoitamiseksi. Tietojensaantioikeus on yksitt?isell? tilintarkastajalla.

      Tarkastuskohteen tulee avustaa tilintarkastajaa tarkastukseen liittyvien tietojen ker??misess?. Mik?li tilintarkastaja ei saa k?ytt??ns? tilintarkastuksen kannalta olennaisia tietoja, tulee h?nen sis?llytt?? tilintarkastuskertomukseen maininta siit?, ett? tilintarkastusta ei ole voitu suorittaa julkishallinnon hyv?n tilintarkastustavan mukaan riitt?v?ss? laajuudessa.

      Julkishallinnon hyv? tilintarkastustapa

      Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta annetun lain 6 §:n mukaan tilintarkastajan on noudatettava julkishallinnon hyv?? tilintarkastustapaa tilintarkastusteht?v?? suorittaessaan. Suomessa julkishallinnon hyv?? tilintarkastustapaa m??rittelee Suomen tilintarkastajien yhdistys.

      Kuntalain 123 § mukaan tilintarkastajan on toukokuun loppuun menness? tarkastettava julkishallinnon hyv?n tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinp??t?s.

      Julkishallinnon hyv? tilintarkastustapa -suosituksessa todetaan, ett? tilintarkastajan tulee huomioida julkishallinnon erityispiirteet tilintarkastuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tarkastuksen tulosten raportoinnissa.

      Lue lis?? Suomen Tilintarkastajat ry:n sivuilla olevasta Julkishallinnon hyv? tilintarkastustapa -suosituksesta.

      Kirjallinen vahvistusilmoitus tilintarkastajalle

      Tilintarkastajat pyyt?v?t kuntien ja kuntayhtymien johdolta eli kunnanhallituksen puheenjohtajalta ja kunnanjohtajalta kirjallisen vahvistusilmoituksen (vahvistusilmoituskirje) vuosittain ennen tilintarkastuskertomuksen antamista.

      Vahvistusilmoituskirjeell? tilintarkastaja hankkii kirjallisen vahvistuksen siit?, ett? johto on t?ytt?nyt lakis??teiset velvollisuutensa, jotka koskevat tilinp??t?ksen laatimista ja sit?, ett? tilintarkastajalle annetaan kaikki merkityksellinen tieto tarkastuksen kohteena olevasta yhteis?st? ja tilinp??t?kseen vaikuttavasta seikasta. Kirjeen tarkoituksena ei siis ole m??ritell? ko. vastuita ja velvollisuuksia eik? lis?t? johdon vastuuta yli lain s??nn?sten.

      Tilintarkastusvalvonta ja tutkinnot

      Patentti- ja rekisterihallituksen yhteydess? toimivan Tilintarkastusvalvonnan teht?v?n? on vastata tilintarkastuksen yleisest? ohjauksesta, kehitt?misest? ja valvonnasta (Tilintarkastuslaki 7:2 §).

      Tilintarkastusvalvonnan sivuilla k?sitell??n tarkemmin sen teht?vi?. Sivuilta l?ytyy tietoa mm.:

      • tilintarkastajarekisterist?
      • tutkinnoista
        • tilintarkastajan perustutkinto (HT-tutkinto)
        • KHT-tutkinto
        • JHT-tutkinto sek?
      • muuta ajankohtaista tietoa tilintarkastuksen teht?v?alueesta.?

      Lue lis??:

      Patentti- ja rekisterihallitus?

      Tarkastuslautakunnan teett?m? "erityistilintarkastus"

      Erityistilintarkastus, t?sm?tarkastus, ylim??r?inen tarkastus ja lis?toimeksianto. T?t? toimenpidett? kutsutaan monella eri nimell?, mutta kaikilla tarkoitetaan siis kohdistettua tarkastusta tiettyyn kunnan toimeen, mik? ei kuulu ”tavanomaiseen” lakis??teiseen tilintarkastukseen. Tarkastus voi kohdistua esimerkiksi taloudenhoidossa esiin tulleiden ep?kohtien tai toimivaltuuksien ja vastuiden selvittelyyn.

      Kyseinen tilintarkastus ei kuulu kuntalain mukaiseen tilintarkastukseen eik? siit? ole s??detty kuntia koskien muuallakaan laissa. Milloin t?llaisen tarkastuksen voi siis tehd?? Mink? toimielimen toimivaltaan asia kuuluu?

      Olemme tulkinneet asiaa niin, ett??tarkastuslautakunta?voi p??tt?? t?llaisen ylim??r?isen tarkastuksen tekemisest? tietyin ehdoin:

      1. Tarkastukseen on oltava m??r?rahat budjetoituna.
      2. Tarkastus kohdistuu kunnan toimintaan, jonka tarkastamisen j?rjest?misest? tarkastuslautakunta on vastuussa.
      3. Tarkastuksen suorittaa kunnan kilpailuttama tilintarkastusyhteis? tai tarkastuksen tekij? kilpailutetaan hankintalain ja kunnan pienhankintaohjeen mukaisesti.
      4. Kyseess? ei ole kunnan kokonaisuuden kannalta niin merkitt?v?st? asiasta, joka vaatisi erillist? valtuuston k?sittely?.

      Jos n?m? ehdot eiv?t t?yty, voi?valtuusto?p??tt?? t?llaisen tarkastuksen teett?misest? katsoessaan sen tarpeelliseksi.

      Sis?inen valvonta ja riskienhallinta

      Sis?isen valvonnan tarkoituksena on edist?? kunnan toiminnan laadukasta johtamista, riskien ennaltaehk?isy? ja hallintaa, mahdollisuuksien ja vahvuuksien hy?dynt?mist?, toiminnan jatkuvaa kehitt?mist? ja tuloksellisuuden arviointia.

      ?Sis?isell? valvonnalla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niit? toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset toimielimet, viranhaltijat ja muut esimiehet pyrkiv?t varmistamaan, ett?

      • kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista
      • p??t?sten perusteena oleva tieto on riitt?v?? ja luotettavaa
      • lain s??nn?ksi?, viranomaisohjeita ja toimielinten p??t?ksi? noudatetaan
      • omaisuus ja voimavarat turvataan.

      Sis?isen valvonnan ja riskienhallinnan j?rjest?minen perustuu kunnan perusteht?v??n, toimintaymp?rist?n analysointiin, kuntastrategiaan sek? toiminnan ja talouden tavoitteisiin. Riskienhallinta sis?lt?? kunnan tavoitteita uhkaavien riskien tunnistamisen, arvioinnin ja priorisoinnin sek? tuloksellisen hallinnan. Valtuuston hyv?ksymien tavoitteiden saavuttamiseksi sek? hyv?n hallintotavan toteutumiseksi riskien tunnistamisen, hallinnan sek? sis?isen valvonnan toimintatavat tulee sis?llytt?? mm.

      • johtamis- ja p??t?ksentekoprosesseihin
      • toiminnan ja talouden sek? investointien riski- ja lis?arvoperustaiseen suunnitteluun
      • toiminnan (ml. tietoj?rjestelm?t), omaisuuden hallinnan, hallinnon ja taloudenhoidon menettelytapoihin.

      Johdon vastuulla oleva riskienhallinta on osa sis?ist? valvontaa, ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus kunnan strategisten, toiminnan ja talouden tavoitteiden saavuttamisesta sek? toiminnan jatkuvuudesta ja h?iri?tt?myydest?. Riskienhallinnalla ennaltaehk?ist??n toiminnan jatkuvuutta ja h?iri?tt?myytt? uhkaavia tapahtumia perustuen ydintoimintojen ja j?rjestelmien tunnistamiseen, hyv?ksytt?v?n riskitason m??rittelyyn sek? riitt?vien riskien hallinnan menetelmien toimeenpanoon. Riskienhallintaprosessi kattaa

      • toimintaymp?rist?n analysoinnin
      • uhkien ja mahdollisuuksien riitt?v?n kokonaisvaltaisen tunnistamisen ja kuvaamisen
      • uhkien ja mahdollisuuksien toteutumisen todenn?k?isyyden ja seurauksen analysoinnin
      • riskien hallinnan menettelyiden ja mahdollisuuksien hy?dynt?misen m??rittelyn sek?
      • toimeenpanon valvonnan ja tuloksellisuuden raportoinnin sek? arvioinnin.?

      Kuntastrategian, toiminnan ja talouden sek? sis?isen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tavoitteet tulisi yhdist??, jotta sis?inen valvonta ja riskienhallinta eiv?t muodostu erillisiksi toiminnoiksi. Tuloksellinen riskienhallinta on olennainen osa l?pin?kyv??, laadukasta ja vastuullista p??t?ksentekoprosessia, jolloin se pit?? sis?ll??n riitt?v?t vaikutusten arvioinnit ja perustuu tosiseikkoihin.

      Omistajaohjauksen n?k?kulmasta konserniyhti?iden laadukasta p??t?ksentekoa ja riskienhallintaa edistet??n konserniohjeen m??r?yksill?, asiantuntevilla hallituksen j?senill?, sek? velvollisuudella hankkia kunnan kanta konserniohjeessa m??ritellyiss? merkitt?viss? asiakokonaisuuksissa ennen p??t?ksentekoa.?

      Lue lis??:

      Sis?inen valvonta ja riskienhallinta k?yt?nn?ss?

      Esimerkki sis?isen valvonnan toimivuuden varmistamisesta

      Sis?inen valvonta: ty?teht?vien eriytt?minen

      Sis?inen valvonta ja riskienhallinta

      Suositus: Kuntalain sis?ist? valvontaa ja riskienhallintaa koskevien s??nn?sten toimeenpano

      Sis?inen tarkastus

      Mit? sis?inen tarkastus on?

      Sis?inen tarkastus on osa sis?ist? valvontaa. Sis?inen tarkastus toimii riippumattomana kunnanhallituksen, konsernijohdon ja ylimm?n johdon tukitoimintona arvioimalla objektiivisesti kunnan ja kuntakonsernin hallinto- ja johtamistavan, sis?isen valvonnan ja riskienhallinnan sek? konsernivalvonnan j?rjest?misen asianmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Riippumattomuuden toteutumiseksi sis?isell? tarkastuksella tulisi olla oikeus saada salassapitoa koskevien s??nn?sten est?m?tt? kunnan toimintaan kohdistuvien tarkastusteht?vien edellytt?m?t tiedot ja asiakirjat, kuulla tarvittavia henkil?it? sek? toimintavapaus p??tt?? itsen?isesti tarkastus- ja konsultointiteht?vist? sek? niiden kohdentamisesta kuntalain 6 § mukaisesti m??riteltyyn kunnan toimintaan.

      Sis?isen tarkastuksen ty? kohdistuu koko organisaation toiminnan sis?iseen valvontaan, riskienhallintaan sek? johtamis- ja hallintoprosesseihin. Sis?isen tarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, ett? organisaation toiminta on tavoitteiden, p??m??rien ja toimintaperiaatteiden sek? s??d?sten ja m??r?ysten mukaista.

      Kuntalaissa ei ole s??detty sis?isest? tarkastuksesta, sill? kuntien ja kuntayhtymien erilaisen koon ja organisoitumismuotojen vuoksi kaikille kunnille ja kuntayhtymille yhten?isen sis?isen tarkastuksen j?rjest?mismallia ei ole l?ydett?viss?. Suositeltavaa kuitenkin on, ett? etenkin keskisuuressa ja suuressa kunnassa ja kuntayhtym?ss? on ammattimainen sis?isen tarkastuksen toiminto. Se voidaan j?rjest?? esimerkiksi kunnan/kuntakonsernin tai kuntayhtym?n omana toimintana, yhteistoimintana muiden kuntien kanssa tai sit? voidaan hankkia ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta.

      Miten sis?inen tarkastus tulisi asemoida?

      Sis?inen tarkastus tulisi asemoida sen toiminnan riippumattomuuden ja objektiivisuuden turvaamiseksi kunnanhallituksen, sen jaoston tai toimikunnan alaisuuteen, jolloin sis?inen tarkastus raportoi toimintansa tuloksista mainitulle toimielimelle sek? kunnanjohtajalle tai pormestarille. Raportointi monij?seniselle toimielimelle turvaa toiminnan tulosten objektiivista ja riippumatonta k?sittely? sek? sis?isen tarkastuksen toiminnan vaikuttavuutta. Lis?ksi on t?rke??, ett? ko. toimielimen j?senet ovat riippumattomia ja ett? heill? on teht?v??n riitt?v? asiantuntemus.

      Kuntaliiton hallitus on 23.4.2015 hyv?ksynyt mm. seuraavan kunnan johtamiseen ja hallintaan sek? omistaja- ja konserniohjaukseen liittyv?n suosituksen:

      Suositus 15: Valtuuston p??tt?miss? kunnan ja kuntakonsernin sis?isen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa p??tet??n sis?isen valvonnan ja riskienhallinnan j?rjest?misen linjaukset, tavoitteet ja osa-alueet sek? niiden toimeenpano, seurantamenettelyt ja arviointimenettelyt. Lis?ksi p??tet??n velvollisuudesta j?rjest?? sis?inen tarkastus, mik?li sis?inen valvonta ja riskienhallinta eiv?t tuota konsernijohdolle riitt?v?? varmuutta sis?isen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta kunnassa ja kuntakonsernissa.??

      Lue lis?? Kuntaliiton verkkopalvelussa:

      ?Sis?inen tarkastus kunnissa ja kuntayhtymiss?
      ?

      Riskienarviointilomake

      Riskienhallinnan tulee sis?lty? kuntakonsernin ja sen organisaatioiden normaaliin toimintaan. Kyse ei ole siis erillisest? prosessista. T?ss? ohjeistuksessa olevan riskienarviointilomakkeen tarkoituksena on tukea riskienarviointia ja -hallintaa johtamisessa ja jokap?iv?isess? toiminnassa. Lomaketta ei siis tule k?ytt?? sellaisenaan, vaan organisaation luonteen ja tarpeen mukaan muokattuna.

      ISO 31000 -standardi m??rittelee riskin seuraavasti: ”Riski on ep?varmuuden vaikutus tavoitteisiin”?ja?”Vaikutus on poikkeama odotetusta, niin my?nteisess? kuin kielteisess? mieless?”.

      Standardin mukaan riskienhallinta on tehokasta, kun organisaatiolla on?ajantasainen, oikea ja?kattava?k?sitys riskeist??n, ja organisaation riskit ovat sen riskikriteerien mukaisia. Riskienhallintaa on sovellettava kaikessa p??t?ksenteossa, ja sit? pit?? kehitt???jatkuvasti. Jatkuva tiedonvaihto on olennainen osa riskienhallintaa.

      Riskienhallintaa voidaan kutsua my?s?ennakoinniksi. Sen avulla tulkitaan organisaation toimintaa, siihen vaikuttavia sis?isi? ja ulkopuolisia tekij?it? sek? pyrit??n niill? tiedoilla tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan riskej?.

      Riskienhallinta on osa sis?ist? valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus organisaation tavoitteiden saavuttamisesta sek? toiminnan jatkuvuudesta ja h?iri?tt?mydest?.

      Riskienhallintaprosessi perustuu

      1. riskin tunnistamiseen ja kuvaamiseen
      2. riskin toteutumisen vaikutusarviointiin (merkitt?vyyteen) ja riskin toteutumisen todenn?k?isyyteen
      3. mahdollisuuteen hallita riski? eri menetelmill? (valvonta)
      4. riskeist? raportoimiseen ja riskien seurantaan.

      Kunnan ja kuntakonsernin riskit voidaan jakaa esimerkiksi strategisiin riskeihin, toiminnallisiin riskeihin, taloudellisiin riskeihin ja omaisuusriskeihin. Osa riskeist? on kunnan ja kuntakonsernin sis?isi? ja osa ulkoap?in tulevia. Riskit voivat toteutuessaan vaikuttaa kunnan asemaan, talouteen, palvelukykyyn, ty?voiman saatavuuteen ja yleiseen kilpailukykyyn asukkaista ja yrityksist?.

      Riskienhallinta tulee kuntakonsernissa kytke? valtuuston hyv?ksymiin sis?isen valvonnan ja riskienhallinnan perusteisiin. Lis?ksi on huomioitava hallintos??nn?n teht?v?- ja vastuujaot.

      Liitteen??olevan lomakkeen tarkoituksena on antaa n?k?kulmia riskienhallintaty?h?n ja helpottaa j?rjestelm?llist? ja dokumentoitua riskienarviointia.

      Riskin?vaikutuksen?arviointi asteikolla 1–6: Mit? suurempi vaikutus tavoitteisiin tai toimintoihin taikka taloudellisesti, sit? suurempi arvo annetaan.

      Riskin?todenn?k?isyyden?arviointi asteikolla 1–6: Mit? suurempi toteutumisen todenn?k?isyys, sit? suurempi arvo annetaan.

      Riskin?kokonaisarviointi?vaikutuksen ja todenn?k?isyyden perusteella (kerrotaan annetut luvut kesken??n; skaala on siten 1–6): Mit? suurempi toteutumisen todenn?k?isyys ja vaikutus, sit? vakavampi ja merkityksellisempi riski on.

      Esimerkki?kokonaisarviosta: Lajitellaan saadun luvun perusteella riskit merkitt?vyyden perusteella ryhmiin?
      ?
      1–2: ?mit?t?n riski
      3–4: ?pieni riski
      5–8: ?kohtalainen riski
      9–16: tuntuva riski
      18–25: merkitt?v? riski
      26–36: siet?m?t?n riski

      Vastaavasti on p??tett?v?,?miten riskeihin suhtaudutaan ja mit? toimenpiteit? ne edellytt?v?t.?Mit? merkitt?v?mpi riski, sit? nopeammin ja tehokkaammin on hallintakeinot luotava ja otettava k?ytt??n.

      Muokatkaa lomaketta omien tarpeidenne mukaan:?lis?tk?? rivej?, jakakaa lomaketta aihepiireitt?in osiin, t?ydent?k??. Jatkakaa riskienarviointia entist? syvemm?lle ja s??nn?llisesti osana p?ivitt?ist? ty?t?.

      Riskienarviointilomake

      tags
      Sari Korento

      Sari Korento

      Kehitt?misp??llikk?
      Elinvoima ja talous -yksikk?, Kuntatalous
      +358 9 771 2616
      Vastuualueet
      • kirjanpitolautakunnan kuntajaoston sihteeri
      • talouden ohjaus
      • tarkastus
      • sis?inen valvonta
      • riskienhallinta
      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright