春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Kunnan rahatoimen hoito

      ?

      Kunnan rahatoimen teht?vi? ovat lainarahoitus, rahavarojen sijoittaminen, maksuvalmiuden yll?pit?minen ja maksuliikenteen hoito. Valtuusto p??tt?? talousarviossa lainanotosta, lainanannosta ja pitk?aikaisista sijoituksista. Valtuusto voi siirt?? toimivaltaa lainanotossa my?s liikelaitoksen johtokunnalle. Valtuusto p??tt?? niin ik??n sijoitustoiminnan periaatteista. Muutoin kunnan rahatoimesta vastaa kunnanhallitus. Rahatoimen k?yt?nn?n hoitamisesta vastaa talousjohtaja tai muu rahatoimesta vastaava viranhaltija.

      ?Maksuvalmiuden yll?pito ja sijoitustoiminta

      Rahoituksen suunnittelun tarve l?htee siit?, ett? menot ja tulot toteutuvat eriaikaisesti. Vuositasolla rahoituksen riitt?vyys osoitetaan rahoituslaskelmassa, joka laaditaan sek? talousarvion ett? tilinp??t?ksen yhteydess?. Maksuvalmius-suunnitelmalla tarkoitetaan suunnitelmaa, jossa talousarvion menot ja tulot jaksotetaan kuukausieriksi. Maksuvalmiussuunnitelma p?ivitet??n rullaavasti edellisten kuukausien toteutumien perusteella. Kassabudjetoinnissa ennakoidaan p?iv?kohtaisesti kassaan ja kassasta maksuja.

      Maksuvalmiussuunnittelun ja kassabudjetoinnin tarve ei rajoitu vain maksuvalmiuden varmistamiseen. My?s kassaylij??mien m??r? ja ajoittuminen on kyett?v? ennakoimaan, jotta niille saataisiin mahdollisimman hyv? tuotto. Tuoton hankkiminen sijoitetuille varoille edellytt??, ett? kunta arvioi s??nn?llisesti korkon?kemyst??n, sijoitustensa tuotto-odotusten toteutumista ja mahdollisuutta lis?t? sijoitusten tuottoa vaihtamalla sijoitusv?lineit? sek? muuttamalla sijoitusten juoksuaikoja tai korkoperusteita. Maksuvalmiuden turvaamiseen riitt?v?t kunnassa yleens? 10–15 p?iv?n kassamenoja vastaavat kassavarat. Investointien maksupostit saattavat tilap?isesti edellytt?? t?t? suurempaa kassavarantoa. Keskim??rin kuntien kassavarat vastaavat 35 p?iv?n kassamenoja. Kunta on kassakriisiss?, jos kunnan maksuvalmius on vain muutaman p?iv?n suuruinen.

      Sijoitustoiminta jakaantuu kunnan toimialaan liittyv??n sijoittamiseen ja kassavarojen sijoittamiseen. Toimialaan liittyv?t sijoitukset ovat antolainoja sek? osake- ja osuusp??omasijoituksia, joiden tarkoituksena on rahoittaa kunnan toimintaan liittyvien tai sit? palvelevien yhteis?jen toiminnan k?ynnist?mist? tai jatkumista. Rahoitus kohdistuu t?ll?in ensisijaisesti investointeihin. Sijoittamisella edistet??n tavallisesti kunnan toimialaan kuuluvia p??m??ri?: esim. asuntotuotannon tukeminen, elinkeinorakenteen muutoksen edist?minen tai ty?llisyyden turvaaminen alueella tai paikkakunnalla. Yksinomaan voiton tavoittelu ei saisi olla vaikuttimena kunnan toimialaan liittyv?ss? sijoittamisessa.

      Kassavarojen sijoittamisessa kyse on ensisijaisesti likvidien varojen sijoittamisesta turvaavasti ja tuottavasti. Tavallisesti tarvitaan joustoa sijoitusajassa sek? kohteen valinnassa ja vaihtamisessa, joten sitominen pitk?n aikav?lin asunto-, elinkeino- tai ty?llisyyspoliittisiin tavoitteisiin ei yleens? tule kysymykseen. Turvaavuus tarkoittaa luotto- ja hintariskin rajaamista siten, ettei vaaraa p??oman menett?misest? ole tai ett? se on vain v?h?inen. P?rssiosakkeissa ja osakerahasto-osuuksissa hintariski voi olla merkitt?v?. Luottoriski? on mm. erilaisissa yrityslainoissa. Korkoriski sis?ltyy kaikkiin sijoitus- ja lainap??t?ksiin, joissa on korkotekij?.

      Valtuuston tulisi asettaa sijoitusv?lineiden k?yt?lle enimm?israjat sek? p??tt?? periaatteista, joilla kassavaroja sidotaan vuotta pidemm?ksi ajaksi. Periaatteisiin kuuluu my?s hajauttaminen, joka voi koskea sijoitusaikaa, sijoitusv?linett? tai velallista. Yksitt?ist? sijoitusta koskeva toimivalta voidaan siirt?? kunnanhallitukselle tai sijoitustoiminnasta vastaavalle viranhaltijalle. Toimivallan siirt?minen on teht?v? hallinto- tai johtos??nn?ss?.?

      Lainarahoitus k?yt?nn?ss??

      Kuntataloudessa lainarahoitusta tarvitaan investointien rahoittamiseen ja maksuvalmiuden yll?pit?miseen. Lainojen osuus kuntatalouden menojen rahoituksessa on viime vuosina ollut 6-7 %:n luokkaa.

      Lainat ryhmitell??n kunnan ja kuntayhtym?n taseessa pitk?aikaisiin ja lyhytaikaisiin lainoihin. P??s??nt?isesti pitk?aikainen laina otetaan investoinnin rahoittamiseen ja lyhytaikaisella lainalla turvataan maksuvalmius. S??nt? ei kuitenkaan ole ehdoton. Lainanotossa seurataan my?s korkokehityst?: kun korot ovat laskusuunnassa voi olla edullista siirt?? pitk?aikaisen lainan ottamista ja rahoittaa investointi aluksi lyhytaikaisella lainalla.

      Kuvio: Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 1985-2016 ns. painelaskelman mukaan (Kuvio l?ytyy my?s liitteet-osiosta)

      ?

      Lainakanta 1985-2016

      Kunnille ei ole asetettu lainakattoa. Lainarahoituksen osuus liikelaitos- ja muissa tuloa tuottavissa investoinneissa voi olla merkitt?v?. Verorahoitteisessa toiminnassa investoinnit rahoitetaan ensisijaisesti kertyneest? tulorahoituksesta.

      Lainarahoitus on ollut pitk?n aikav?lin keskiarvona vajaa kolmasosa kuntien investointien hankintamenoista. Yhden vuoden investointimenoissa tai yksitt?isess? hankkeessa lainan osuus voi olla suurempi. Kunnan lainakannan on katsottu olevan viel? kohtuullinen, jos sen osuus vuotuisista k?ytt?tuloista j?? kolmannekseen tai sit? pienemm?ksi.

      Kunnat ovat siirt?neet merkitt?v?ss? m??rin teht?vi??n omistamilleen yhti?ille. T?m?n seurauksena iso osa kunta-alan lainavastuista on kuntien yhti?iss?. Kuntakonsernien lainat ovat keskim??rin yli kaksinkertaiset kuntien omiin lainoihin verrattuna.??

      Rahoitusriskien hallinta?

      Rahoitusmarkkinoiden muuttuessa ja palveluiden monipuolistuessa my?s riskien hallinta korostuu. Riskit ja riskinsietokyky voivat olla kuntakohtaisia. Riski on ongelma, jos se vaikeuttaa taloudellisten tavoitteiden saavuttamista ja heikent?? kuntalaisten asemaa korkeampien kustannusten tai pienempien tuottojen kautta. Kaikkia riskej? ei silti tarvitse aktiivisesti suojata. Riskien hallinta alkaa vastaamalla kysymykseen: ”mit? riskej? meill? on, mit? riskej? voimme ottaa ja mit? riskej? meid?n tulee v?ltt???” Tavoite on minimoida v?ltett?v?t riskit siten, ettei synny uusia riskej?. Riskien hallintaan on kehitetty apuv?lineit?, mm. johdannaisia. Ne eiv?t kuitenkaan ole ainoa keino, sill? rahoitusriskien m??ritt?minen ja hallinta edellytt?? koko rahatoimen l?pik?ynti?, jolloin esim. jo toimintatapoja muuttamalla voi hallita ja rajata riskej?. On my?s hyv? muistaa, ett? mahdolliset suojaavat toimenpiteet tehd??n p??t?ksentekohetken tiedoilla, joten ”oikean ratkaisun” sijasta on syyt? pyrki? kassavirtojen parempaan ennakointiin.

      Johdannaisten k?ytt? mahdollistaa rahoituksen hankkimisen ja riskien hallinnan erottamisen toisistaan.?Laina sovitaan valitun rahoittajan kanssa, mutta esim. korkoriski? hallitaan erillisell? sopimuksella (johdannaisella), mahdollisesti jopa eri tarjoajan kanssa. Koska johdannaiset ovat erillisi? sopimuksia, on syyt? varmistua, ettei uusia riskej? synny.
      ?
      On t?rke?? tarkistaa my?s erilaisten sopimusten mahdolliset tulevaisuuteen ulottuvat ehdot ja vastuiden jako osapuolten kesken. Kaikkia rahoitus- ja riskienhallintatoimenpiteit? on syyt? vertailla - ei pelk?st??n kesken??n vaan my?s suhteessa havaittuun riskiin, jotta varmistetaan toimenpiteen vastaavan tavoitetta.
      ?
      Kunnan verotuloihin ja valtionosuuksiin vaikuttaminen kunnan toimesta on rajallista. Alueellisen elinkeinoel?m?n ja siten oman kuntatalouden kehitt?minen on kaikkien kuntien tavoitteena. Positiivinen kehitys lis?? verotuloja kun taas p?invastainen kehitys tuo ongelmia, joita valtionosuusj?rjestelm? osaltaan tasoittaa. Rahatoimen hoidossa ja riskien hallinnassa korostuu kunnan oma osaaminen. Toisaalta Kuntien Takauskeskus on osaltaan tehnyt mahdolliseksi Kuntarahoitus Oyj:n edullisen varainhankinnan maailmalta ja sen edelleen lainaamisen kunnille ja kuntayhtymille.

      Tulojen ja menojen hallinta edellytt?? toimivaa talouden ohjausta. Talousarvio ja taloussuunnittelu ovat perusty?kaluja kuntatalouden hallinnassa. Erityisen t?rke?t? kokonaisuuden hallinta on kuntien yhteistoiminnassa ja kuntakonsernissa.

      tags
      Jari Vaine

      Jari Vaine

      Erityisasiantuntija
      Elinvoima ja talous -yksikk?, Kuntatalous
      +358 9 771 2018, +358 50 562 7687
      Vastuualueet
      • rahoitusmarkkinat ja s??ntely
      • velkarahoitus ja vaihtoehtoiset rahoitusmuodot
      • sijoitustoiminta
      • johdannaiset
      • maksujen v?litys ja maksuvalmiuden hoito
      • rahoituslaitosyhteisty?
      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright