春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Verotus

      Verotus

      Kunnat ovat merkitt?v? veronsaajaryhm?, kunnallisveron osuus ansiotuloveroista on noin 60 prosenttia ja yhteis?veroistakin kunnille ohjautuu vajaa kolmannes (vuosina 2014–2019). Kunnat ovat lis?ksi ainoita kiinteist?veron saajia.

      Kuntien tuloista verotulojen osuus on keskim??rin puolet, joten verotuksella on merkitt?v? vaikutus kuntatalouteen. Kunnan verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteis?veron osuudesta sek? kiinteist?verosta.

      Kunta on my?s verovelvollinen, sill? kunnat ovat liiketoiminnastaan arvonlis?verovelvollisia ja joskus my?s tuloverovelvollisia. Lis?ksi kunnat joutuvat maksamaan tietyin poikkeuksin varainsiirtoveroa hankkimistaan arvopapereista.

      Kuntien verovelvollisuus

      Kuntien verotulot ja niiden m??r?ytyminen

      Kunnallisvero

      Kunnallisvero on kunnan verotuloista merkitt?vin er?. Kunnassa asuvan luonnollisen henkil?n ja kuolinpes?n on suoritettava ansiotulostaan kunnallisveroa. Ansiotuloa ovat esimerkiksi palkka- ja el?ketulot. P??omatuloista, kuten korkotuloista, vuokratuloista, luovutusvoitoista ja mets?talouden p??omatulosta, suoritetaan veroa vain valtiolle. Kunnallisverotuksessa verotettava tulo muodostuu veronalaisista tuloista v?hennettyn? lains??d?nn?ss? m??ritellyin v?hennyksin.?

      Merkitt?vimm?t ansiotulolajit ovat palkka- ja el?ketulot. Tulosta teht?vi? v?hennyksi? ovat muun muassa el?ketulov?hennys, matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulov?hennys ja perusv?hennys. Tulosta teht?v?t v?hennykset v?hent?m?ll? saadaan verotettava tulo, josta veron m??r? lasketaan kunnan tuloveroprosentin mukaisesti. N?in tulon perusteella, saadaan vero ?josta viel? v?hennet??n kunnallisverosta suoraan teht?v?t v?hennykset. N?ist? merkitt?vin on ty?tulov?hennys.

      Muita v?hennyksi? kunnallisverosta ovat mm. kotitalousv?hennys sek? asuntolainan koron alij??m?hyvitys. N?iden v?hennysten j?lkeen saadaan verovuoden maksettava kunnallisvero.

      Kunnallisverotuksessa teht?vien v?hennysten m??r? on riippuvainen veronmaksajan tulotasosta ja v?hennykset painottuvat alemmille tulotasoille. N?in ollen voidaan sanoa, ett? kunnallisvero on progressiivinen vero, vaikka kunnan tuloveroprosentti on kaikille kuntalaisille sama. Samassa yhteydess? puhutaan usein efektiivisest? veroasteesta, joka on maksettavan kunnallisveron osuus ansiotuloista.

      Erilaisten v?hennysten johdosta kunnan tuloveroprosentti eli nimellinen veroaste ei vastaa todellista eli efektiivist? veroastetta. Veronmaksajaan kohdistuvan todellisen verovaikutuksen eli efektiivisen veroasteen osoittaa maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Verov?hennysten korotusten seurauksena veronmaksajan tosiasiallinen veroaste on pitk?ll? aikav?lill? pysynyt samalla tasolla, vaikka kunnat ovat kompensoineet verorahoituksen v?hentymist? nostamalla tuloveroprosenttejaan.?

      Kunnan osuus yhteis?verosta??

      Yhteis?n verotettava tulo on (niiden) veronalaisten tulojen ja v?hennyskelpoisten menojen erotus. Suomessa yhteis?verokanta on 20,0 prosenttia. Yhteis?veroa maksavia yhteis?j? ovat osakeyhti?iden lis?ksi osuuskunnat sek? tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteis?t, yhdistykset, laitokset, s??ti?t ja asunto-osakeyhti?t.

      Yksitt?isen kunnan saama osuus yhteis?veron tuotosta muodostuu siten, ett? yhteis?veron tuotosta erotetaan kuntien jako-osuuden mukainen ryhm?osuus koko yhteis?veron tuotosta. Suurin osa yhteis?veron tuotosta ohjautuu valtiolle. Kuntien lakis??teinen jako-osuus yhteis?veron tuotosta vuonna 2019 oli 31,3 prosenttia, mutta erilaiset muutokset veropohjassa aiheuttavat sen, ett? kuntien jako-osuus vaihtelee vuosittain, kun verotuloja v?hent?vi? muutoksia kompensoidaan kunnille jako-osuutta korottamalla.? Yhteis?vero on viime vuosina my?s toiminut valtion rahoituksen ohjausv?lineen? kunnille. Vuosille 2020 ja 2021 hallitus korotti m??r?aikaisesti kuntien jako-osuutta 10 % -yksik?ll? osana kuntien koronatukipakettia. Korotusten arvioidaan lis??v?n kuntien yhteis?verotuloja reilulla miljardilla eurolla vuosina 2020–2023.

      Kuntien saama osuus yhteis?verosta jaetaan kuntien kesken vuosittain etuk?teen vahvistettavien kuntakohtaisten jako-osuuksien perusteella. Kunnan verovuoden jako-osuus on kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvo. Yritystoiminnan lis?ksi kuntien jako-osuuteen vaikuttaa alueen mets?keskuksen bruttokantorahatulot ja kunnan metsien pinta-ala kyseisin? vuosina.?

      Kunta ei voi suoraan vaikuttaa saamaansa yhteis?veron m??r??n, mutta luomalla edellytyksi? kannattavalle liiketoiminnalle alueellaan kunta voi pidemm?ll? aikav?lill? hy?ty? sen seurauksista my?s yhteis?veron tuoton kautta.

      kuva

      Voimalaitoksen veroprosentiksi voidaan m??r?t? enint??n 3,10 %. Yleishy?dyllisen yhteis?n yleishy?dyllisess? k?yt?ss? oleva kiinteist?n veroprosentti voidaan m??r?t? alhaisemmaksi kuin muuten kiinteist??n sovellettava veroprosentti.

      Kuntien verotilitykset

      Kunnallisveron tilitykset

      Kuntien tileille kertyy (tilittyy) verotuloja eri verovuosilta, p??osin kuitenkin kuluvan vuoden ennakkoveroja. Perusteet veronsaajien verotilityksille m??ritet??n verontilityslaissa ja -asetuksessa. Ansioverotulojen saajat ovat kuntien (kunnallisvero) lis?ksi valtio, seurakunnat ja Kansanel?kelaitos. Valtio on p??omatuloveron ainoa veronsaaja. Ansio- ja p??omatuloverot kannetaan verovuoden aikana kootusti ennakkoperinn?ss? ennakonpid?tyksin?, kannossa maksettavina ennakoina ja ennakon t?ydennysmaksuina.

      Ansio- ja p??omatuloverot jaetaan (tilitet??n) veronsaajille arvioitujen osuuksien perusteella. Valtiovarainministeri? vahvistaa kutakin verovuotta varten heti verovuoden alussa veronsaajaryhmien jako-osuudet. Laskennan perusteena k?ytet??n viimeksi valmistunutta verotusta sek? huomioidaan verovuotta koskevat veromuutokset ja eri verolajien kehitysarviot.

      Veronsaajaryhmien jako-osuudet vahvistetaan tavoitellen lopullisen verotuksen maksuunpanosuhteita. Verovuoden jako-osuuksia tarkistetaan v?hint??n kerran ja viimeist??n silloin, kun edellisen verovuoden verotus on valmistunut. Jos ja kun osuudet muuttuvat/osuuksia tarkistetaan, niin toisilta veronsaajilta perit??n n?ille jo tilitettyj? veroja takaisin ja toisille veronsaajille niit? maksetaan lis??. Verovuonna 2020 kuntien osuus ansio- ja p??omatuloveroista oli 62,42 %.

      Yhteis?veron tilitykset

      Verontilityslain 3. kappaleessa m??r?t??n perusteet yhteis?veron tilitykselle. Verovuoden yhteis?verotkin tilitet??n ensin veronsaajaryhmien kesken. Toisin kuin kunnallisverossa, yhteis?veron ryhm?jako-osuudet ovat kiinteit?, ja ne otetaan k?ytt??n heti kalenterivuoden alussa. Ryhm?osuudet muuttuvat vain lains??d?nn?n kautta.

      Kuntaryhm?n osuudesta tilitet??n kuntakohtaiset osuudet, joiden laskenta perustuu verotilityslain 13. §:??n. Kunnan jako-osuus perustuu kahden viimeksi valmistuneen verotuksen keskiarvotietoihin. Yhteis?verojen kuntakohtaisten osuuksien laskennassa huomioidaan kunnassa toimivien yritysten maksamat yhteis?verot (yritystoimintaer?) ja alueelliset puun kantorahatulot (mets?er?). Monissa kunnissa toimivien yhteis?jen ja konsernien maksamat yhteis?verot jaetaan yritystoimintaer?? laskettaessa eri kunnille suhteessa yritysten henkil?st?m??r??n. Osa yhteis?verosta jaetaan kunnittain suhteessa mets?st? saataviin kantorahatuloihin kompensoimaan sit?, ett? puun myyntitulot eiv?t ole en?? kunnallisverotuksen alaista tuloa. Mets?valtaisilla kunnilla p??osa saadusta yhteis?verosta voi perustua mets?er??n eik? kunnassa toimivien yritysten maksamiin yhteis?veroihin. Mets?er?n osalta jako kuntien kesken tehd??n suhteessa pinta-alaan.

      Kiinteist?veron tilitykset

      Kiinteist?verolle ei toimiteta ennakkoperint??. Se kannetaan lopullisena verona ja tilitet??n kiinteist?n sijaintikunnalle. Ennen verotuksen valmistumista verovuodelta kertyv?t kiinteist?verot tilitet??n edellisen verovuoden jakosuhteen perusteella. Tilitetyt verot oikaistaan verotuksen p??ttymiskuukaudelta teht?v?ss? tilityksess? marraskuussa.

      Lue lis??

      Kuntien verotulot?ja niiden kertyminen

      Verotuksen joustava valmistuminen muutti verontilitysten jaksottumista

      Verovuodesta 2018 alkaen luonnollisten henkil?iden ja yritysten tuloverotuksessa siirryttiin verovelvolliskohtaiseen verotuksen valmistumiseen (ns. verotuksen joustava valmistuminen). Verotus ei n?in ollen en?? p??ty kaikilla verovelvollisilla samaan aikaan kuten ennen verovuotta 2018 esimerkiksi lokakuun lopussa vaan joustavasti kes?-lokakuun v?lill?.

      Esimerkiksi luonnollisten henkil?iden, jotka eiv?t tee muutoksia esit?ytettyyn veroilmoitukseen, verotus p??ttyy jo kes?kuussa. Muutos tarkoitti my?s sit?, ett? j??nn?sverojen periminen ja veronpalautusten maksatus aikaistui. Jos verotus p??ttyy jo kes?kuussa, niin veronpalautukset maksetaan verovelvolliselle hein?kuussa. Koska veronpalautukset perit??n veronsaajilta ja j??nn?sverot tilitet??n veronsaajille, niin my?s tilitykset aikaistuvat t?lt? osin. T?ll? on suuria vaikutuksia kuntien verontilitysten jaksottumiseen eri kuukausien v?lill?.

      Vastaava muutos tapahtui kiinteist?verotuksen osalta vuonna 2020. Vuodesta 2020 alkaen kiinteist?verojen tilitykset jaksottuvat p??osin hein?kuulle ja seuraavan vuoden helmikuulle. Aikaisemmin tilitykset ajoittuvat syys- ja lokakuulle. Muutos aiheutti ik?v?n rytmimuutoksen kiinteist?veron tilityksiin, kun osa verovuoden kiinteist?veroista kertyy vasta seuraavana kalenterivuonna. Verovuoden 2020 kiinteist?veron kokonaismaksuunpanosta reilu 10 prosenttia, euroina yli 200 miljoonaa, kertyi vasta vuoden 2021 puolella.

      Verotulojen ennustaminen - Verotulojen ennustekehikko

      Kuntien verotulojen ennustekehikko on Kuntaliiton yhteisty?ss? valtiovarainministeri?n ja Verohallinnon kanssa laatima ennuste koko maan kuntien verotulojen kehityksest?. Veroennustekehikkoa p?ivitet??n noin 3-5 kertaa vuodessa. Veroennustekehikko on kaikkien saatavilla Excel–tiedostona t?ll? sivulla.

      Ty?kirja sis?lt?? 6 taulukkoa:

      A.1.1-taulukko sis?lt?? koko maan kunnallisveron ansiotulot sek? niist? teht?v?t v?hennykset.

      A.1.2-taulukko sis?lt?? koko maan kunnallisveron v?hennykset, maksuunpantavan veron sek? muun muassa verotettavat tulot/asukas.

      A.2-taulukko sis?lt?? ennakoiden kokonaiskertym?t koko maassa sek? tilitykset kunnille.

      B.1&2-taulukko sis?lt?? maksettavan yhteis?veron osuudet. Yhteis?vero lasketaan kertomalla?yhteis?veroprosentti kaikkien veronsaajien verotettavalla tulolla. V?lilehdelt? l?ytyv?t my?s yhteis?veron tilitykset.

      C.1&2-taulukko sis?lt?? kiinteist?veron veropohjan ja maksettavan veron sek? my?s kiinteist?veron tilitykset koko maan osalta.

      S.1-taulukko sis?lt?? yhteenvedon kuntien verotuloista, ja tiedot on siis haettu A.1.1-, A.1.2-, B.1&2- sek? C.1&2-taulukoista. Taulukossa ovat my?s kuluttajahintaindeksit sek? peruspalvelujen hintaindeksit (2016=1).

      Kunnallisveron osalta veroennustekehikon perustana toimii Verohallinnon julkaisema verotilasto. Lis?ksi on tukeuduttu Verohallinnon tilityserittelyihin sek? Verohallinnon ennakkotietoihin.

      Yhteis?veroa koskevat tiedot on saatu Verohallinnon julkaisemista tilastoista ja tilityserittelyist?.

      Kiinteist?veron osalta on tukeuduttu Verohallinnon kiinteist?tietoja.

      Vuosien 2021–2025 luvut perustuvat yleisimpiin n?k?kohtiin ja ennusteisiin ja sen vuoksi ep?varmempiin arvioihin. On t?rke?? huomata, ett? esitett?v?t kehityst? kuvaavat ennusteluvut ovat arvioita kaikkien kuntien keskim??r?isest? kehityksest?. Yksitt?isen kunnan on arvioitava verotulojensa kehitys omista l?ht?kohdistaan.

      Kunnilla on my?s mahdollisuus tilata koko maan ennustekehikon tiedoista johdettu kuntakohtainen ennustekehikko, joka on tarkoitettu kuntien talousjohdolle kunnan omien verotulojen ennustamisen apuv?lineeksi.

      Kuntakohtaisen ennustekehikon voi tilata Benjamin Strandbergilta. Kuntakohtainen kehikko on maksullinen palvelu, josta veloitetaan 180 +alv/v. Tilatessanne tiedoston pyyd?mme ilmoittamaan samalla tilaajan nimen, nimikkeen, postiosoitteen, postinumeron, postitoimipaikan, s?hk?postiosoitteen sek? laskutustiedot. Kehikon voi my?s tilata kestotilauksena, jolloin tilausta ei tarvitse uusia vuosittain, vaan kev??n ensimm?inen kehikko l?hetet??n heti sen valmistuttua.

      Kuntien veroprosentit

      Verotusmenettelyst? annetun lain 91. a §:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus Verohallinnolle viimeist??n verovuotta edelt?v?n vuoden marraskuun 17. p?iv?n?. Kiinteist?verolain 11. §:n mukaan kunnanvaltuusto m??r?? kunnan kiinteist?veroprosenttien suuruuden laissa s??dettyjen vaihteluv?lien rajoissa ja sadasosan tarkkuudelle vuosittain etuk?teen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kunnan tulee ilmoittaa kiinteist?veroprosentit Verohallinnolle viimeist??n verovuotta edelt?v?n vuoden marraskuun 17. p?iv?n?.

      Jos marraskuun 17. p?iv? on muu kuin arkip?iv?, niin ilmoitus tulee tehd? viimeist??n sit? seuraavana ensimm?isen? arkip?iv?n? (Laki s??dettyjen m??r?aikain laskemisesta 150/1930 5 §). Vuoden 2019 tuloveroprosentti ja kiinteist?veroprosentit tulee n?in ollen ilmoittaa Verohallinnolle viimeist??n maanantaina marraskuun 19. p?iv?n? 2018.

      M??r?ajan ja menettelytavan noudattaminen on eritt?in t?rke??. Verovuoden verokorttien laskenta-ajo k?ynnistyy marraskuun lopussa ja jos kunta ei ole ilmoittanut tietoja m??r?ajassa, k?ytet??n kyseisen verovuoden ennakkoperinn?ss? edellisen verovuoden veroprosenttia koko vuoden ajan.

      Tuloveroprosentti ilmoitetaan nelj?nnesprosenttiyksik?n tarkkuudella, kiinteist?veroprosentit puolestaan prosentin sadasosan tarkkuudella.

      Kuntien tulo- ja kiinteist?veroprosentit 2021

      Kuntien tuli ilmoittaa vuoden 2021 tuloveroprosentin suuruus sek? kiinteist?veroprosentit Verohallinnolle viimeist??n tiistaina 17.11.2020. Kuntaliitto on koonnut tiedot kuntien tulo- ja kiinteist?veroprosenteista t?lle sivulle.

      Verotuksen lains??d?nt?

      Verotukseen liittyv? lains??d?nt? on saatavilla s?hk?isess? muodossa?FINLEXist?, valtion s??d?stietopankista.

      Arvonlis?verolaki

      Tuloverolaki

      Laki elinkeinotulon verottamisesta

      Kiinteist?verolaki

      Ennakkoperint?

      Varainsiirtoverolaki

      Verontilityslaki

      Laki verotusmenettelyst?

      Laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelyst?

      Laki varojen arvostamisesta verotuksessa

      Laki ty?nantajan sairausvakuutusmaksusta

      Laki veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisterist?

      Arvonlis?verotus

      Kunnat ja kuntayhtym?t ovat arvonlis?verovelvollisia liiketoiminnastaan, kuten kaikki muutkin liiketoimintaa harjoittavat yhteis?t (AVL 1 §, AVL 6 §). Kunnat eiv?t ole arvonlis?verovelvollisia viranomaistoiminnastaan. Suurin osa kuntien toiminnasta muodostuu kuitenkin sosiaali- ja terveyspalveluista (AVL 34–38 §) sek? lakis??teisest? koulutuksesta (AVL 39–40 §), jotka on erikseen laissa s??detty vapaiksi arvonlis?verosta.?

      Kunnat ja kuntayhtym?t saavat v?hent?? liiketoimintaa varten hankittujen tavaroiden ja palveluiden ostohinnan sis?lt?m?n veron (AVL 102 §). Kunnilla ja kuntayhtymill? on lis?ksi oikeus saada palautuksena viranomaistoiminnan ja verottoman toiminnan hankintojen sis?lt?m? arvonlis?vero, jotta kunnalle ei olisi edullisempaa tuottaa kaikkia palveluita itse (AVL 130 §). Kuntien palautusoikeus on kuitenkin huomioitu valtion ja kunnan v?lisiss? muissa rahavirroissa, koska palautuksena haettava arvonlis?vero on tarkoitettu j??m??n kunnille kustannukseksi. ? ??

      Neutraalisuussyist? kunnilla ja kuntayhtymill? on lis?ksi oikeus saada 5 %:n laskennallinen palautus verottomana ostetuista sosiaali- ja terveyspalveluista (AVL 130 a §).?

      Arvonlis?veron tukikelpoisuus hankkeissa

      Kunnalla ja kuntayhtym?ll? on oikeus saada ns. kuntapalautuksena arvonlis?verotonta toimintaa varten tekemiins? hankintoihin sis?ltyv? arvonlis?vero. Palautusoikeus vastaa laajuudeltaan oikeutta v?hent?? hankintoihin sis?ltyv? arvonlis?vero. Silt? osin kuin kysymys on kunnan tai kuntayhtym?n arvonlis?verollista liiketoimintaa varten tehtyjen hankintojen sis?lt?m?st? arvonlis?verosta, se saa k?sitell? verot v?hennysj?rjestelm?ss? samalla tavalla kuin muutkin arvonlis?verovelvolliset. Kuntapalautusj?rjestelm?n (arvonlis?verolain 130. § ja 130a. §) yksinomaisena tarkoituksena on luoda neutraali hankintatilanne silloin kun kunta harkitsee, tuottaako se verottomaan toimintaansa tarvitsemansa v?lituotteen (palvelun) itse vai hankkiiko se verollisen palvelun ulkopuoliselta toimittajalta. Toisin sanoen tavoite on saada eri vaihtoehdot hankintavaiheessa samalle l?ht?viivalle. Kuudennen arvonlis?verodirektiivin mukaan kunnalla ei ole v?hennysoikeutta verotonta toimintaansa varten tekemist??n hankinnoista. Direktiiviin ei my?sk??n sis?lly s??nn?st?, jonka perusteella kunnille palautettaisiin t?t? toimintaa varten tehtyihin hankintoihin sis?ltyv? arvonlis?vero.? Lopullisesti palautetut arvonlis?verot koituvat kuntasektorille kustannukseksi, kun ne vaikuttavat alentavasti kuntien yhteis?veron jako-osuuteen.?Yksitt?isen kunnan kantama kustannus ei siis riipu t?m?n saamien palautusten m??r?st?.

      Suomen EU-j?senyyden my?t? on arvonlis?veron palautusj?rjestelm?n vaikutus rakennerahastotukiin aiheuttanut tulkintaongelmia. Komission rakennerahastoja koskevan asetuksen mukaan v?hennyskelpoinen arvonlis?vero ei miss??n muodossa voi olla tukikelpoinen. Hankkeiden hyv?ksyttyihin kustannuksiin voidaan laskea mukaan arvonlis?vero, mik?li se on maksajalleen lopullinen ja todellinen kustannus.

      Korkein hallinto-oikeus antoi 8.11.2019 kuntien hanketalouden kannalta merkitt?v?n ratkaisun KHO:2019:141. P??t?s koskee ELY-keskuksen kaupungille my?nt?m?? tukea yleishy?dylliseen hankkeeseen. ELY-keskus ei ollut hyv?ksynyt kaupungin v?hennyskelvottomien hankintojen arvonlis?veron osuutta hankkeen tukikelpoiseksi kuluksi, koska kaupunki oli saanut niiden perusteella arvonlis?verolain 130. §:n mukaisen kuntapalautuksen.

      Valituksen kohteena olevassa hallinto-oikeuden p??t?ksess? ei ollut annettu merkityst? sille, miten valtio tilitt?? kunnille yhteis?veron tuoton tai muuten osoittaa valtionosuuksia tai muita varoja kuntien toimintaan osana kuntapalautusj?rjestelm?n kustannusten kompensointia kunnilta valtiolle. KHO pysytti voimassa hallinto-oikeuden p??t?ksen. P??t?ksest? on ennen kaikkea tulkittavissa, ett? yksitt?iselle kunnalle tai kuntayhtym?lle kuntapalautusj?rjestelm?ss? palautettujen arvonlis?verojen ja n?iden erien kompensoinnin kuntien ja valtion v?lisiss? rahavirroissa v?lill? ei ole riitt?v?? yhteytt?. KHO toteaa p??t?ksess??n, ett? valtion ei voida katsoa periv?n t?t? palautetun arvonlis?veron m??r?? takaisin yksitt?iselt? kunnalta sill? perusteella, ett? koko kuntakent?lle yhteens? palautettava arvonlis?vero otetaan huomioon valtion ja kuntien v?lisess? rahaliikenteess?. N?in ollen hankekustannusten sis?lt?m? arvonlis?veron osuus ei j?? tuen hakijoiden lopulliseksi kustannukseksi.

      KHO on julkaissut p??t?ksen vuosikirjap??t?ksen?, mik? osoittaa, ett? kyseess? on ollut KHO:n mielest? merkitt?v? laintulkintaongelma. KHO:n p??t?s tarkoittaa, ettei mik??n tuomioistuin tule katsomaan kuntapalautusj?rjestelm??n sis?ltyv?? arvonlis?veroa kunnan tai kuntayhtym?n lopulliseksi kustannukseksi. KHO:n linjaus tulee ottaa huomioon julkisia hanketukia hakiessa ja n?it? hankkeita budjetoitaessa.

      Kouluterveydenhuollon kuraattori- ja psykologipalveluiden laskutuksen arvonlis?verotus

      Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia muutettiin 1.8.2014 alkaen niin, ett? lain 41 a §:n mukaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7?§:n perusteella opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluista j?rjest?misvastuussa oleva kunta voi laskuttaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen k?ytt?misest? aiheutuneet oppilas- tai opiskelijakohtaiset henkil?st?kustannukset oppilaan tai opiskelijan kotikunnalta.

      ?Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa 1.8.2014 voimaan tulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:n mukaan opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen j?rjest?misest? alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heid?n kotipaikastaan riippumatta.

      Muutoksien seurauksena kunnissa ja koulutuksen j?rjest?jien keskuudessa on ollut ep?selvyytt? kyseisten palveluiden laskutuksen arvonlis?verokohtelusta ja menettely on ollut kirjavaa. Useat toimijat ovat pyyt?neet Verohallinnolta ohjausta laskutuksen arvonlis?verokohtelusta. Verohallinnon antamien ohjaus-ten perusteella laskutus on tiettyjen edellytysten t?yttyess? arvonlis?verotonta.

      Sosiaalihuoltolain 1.4.2015 voimaan tulleen 14 §:n 2 momentin mukaan kunnallisina sosiaalipalveluina on huolehdittava opiskeluhuollon j?rjest?misest? sen mukaan kuin siit? erikseen oppilas- ja opiskelija huoltolaissa (1287/2013) s??det??n. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:n 1 momentin mukaan koulutuksen j?rjest?j? vastaa siit?, ett? opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu. Lainkohdan 2 momentin mukaan koulutuksen j?rjest?j?n on j?rjestett?v? opiskeluhuolto yhteisty?ss? opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen opiskeluhuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa siten, ett? opiskeluhuollosta muodostuu toimiva ja yhten?inen kokonaisuus.

      Tapauksissa, joissa Verohallinto on katsonut kuraattoripalveluiden olevan osa kunnan sosiaalihuoltopalvelua ja niiden laskutuksen siten arvonlis?verotonta, kuraattoripalveluita myyv?t tahot ovat olleet joko kuntia tai kuntayhtymi? (esimerkiksi koulutuskuntayhtym?). Kun kuraattoripalvelut on j?rjestetty edell? kuvatun mukaisesti osana kunnan sosiaalihuoltoa yhdess? koulutuksen j?rjest?j?n kanssa ja palveluita myyv? taho on kunta tai kuntayhtym?, niin kuraattoripalveluiden myynti? voidaan l?ht?kohtaisesti pit?? arvonlis?verolain 38 §:ss? tarkoitettuna kunnallisen sosiaalipalvelun myyntin?.

      Verohallinto ei ole tiet??ksemme ottanut kantaa tapauksiin joissa palveluita j?rjest?? sellainen yksityinen koulutuksen j?rjest?j?, joka toimii esimerkiksi osakeyhti? muodossa. Jos t?llainen toimija myy kuraattoripalveluita alihankintana kunnille, niin myynnin verollisuutta tulee Verohallinnon mukaan arvioida yksityisten sosiaalipalveluiden arvonlis?verotuksen tunnusmerkkien avulla. Silloin myynnin verottomuuden edellytyksen? on muun muassa se, ett? toiminta on sosiaaliviranomaisten valvomaa ja palvelut myyd??n sosiaalihuollon tarpeessa olevalle henkil?lle. Jotta toiminta olisi sosiaaliviranomaisen valvomaa, niin palveluntuottajan t?ytyy olla tehnyt palvelujen tuottamisesta asianmukainen ilmoitus siihen kuntaan, jossa h?n toimii. Palveluntuottajan pit?? tehd? palvelusuunnitelma ja palvelusopimus yhdess? asiakkaan kanssa. Lis?ksi palveluntuottajalla pit?? olla omavalvontasuunnitelma sek? vastuuhenkil?, joka vastaa palvelujen laadusta. N?iden edellytysten t?yttyess? my?s yksityisen koulutuksen j?rjest?j?n myymi? kuraattoripalveluita voidaan kohdella arvonlis?verottomina sosiaalipalveluina. Ellei koulutuksen j?rjest?j? ilmoittaudu kuntaan sosiaalipalveluiden tuottajana, niin se ei voi myyd? arvonlis?verottomia sosiaalihuollon palveluita, vaikka muut edellytykset t?yttyv?t.

      Verohallinto on lis?ksi ottanut tiedossamme olevan ohjauksessa kantaa ulkopaikkakuntalaisten oppilaiden psykologin palveluiden myynnin osalta. Psykologinpalvelut ovat terveydenhuollon ammattihenkil?n antamia. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia koskevassa hallituksen esityksess? 67/2013 on linjattu, ett? psykologin kelpoisuutta ja toimintaa valvotaan t?lt?kin osin kuten terveydenhuoltoa muuten. Verohallinto on ohjauksessaan arvioinut psykologin palveluiden arvonlis?verollisuutta nimenomaisesti terveyden- ja sairaanhoidon verollisuuden kriteerien pohjalta eik? osana kunnan sosiaalihuoltoa kuten kuraattoritoiminnan osalta.?

      Yhten? terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden arvonlis?verottomuuden kriteerin? on se, ett? hoito on annettu julkisen terveydenhuollon yksik?ss? tai yksityisess? terveydenhuollon yksik?ss?. Verohallinto on ohjauksessaan katsonut, ett? oppilashuollon osana toteutetut psykologipalvelut eiv?t ole tuotettu terveydenhuollon yksik?ss? ja siten edellytykset palvelun arvonlis?verottomuudelle ei t?yty. T?ten kunnan laskuttaessa oppilas- ja opiskelijahuoltolain perusteella psykologin palveluita oppilaan kotikunnalta, ovat palvelut laskutettava arvonlis?verollisena.

      Edell? kuvatut linjaukset perustuvat Verohallinnon antamiin kirjallisiin ohjauksiin yksitt?isille toimijoille, joten ne eiv?t ole sitovia muiden toimijoiden osalta. Palveluiden j?rjest?misest? vastuussa oleville tahoilla on mahdollisuus pyyt?? Verohallinnolta kirjallista ohjausta asiaan liittyen. Asiasta ei ole olemassa erityist? Verohallinnon julkista ohjeistusta eik? tiedossamme ole asiaan liittyv?? oikeusk?yt?nt??.

      Sosiaalihuolto- sek? terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden arvonlis?verokohtelusta voi lukea tarkemmin Verohallinnon ohjeista ”Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlis?verotus”, ”Yksityisten sosiaalihuoltopalvelujen arvonlis?verotus” sek? ”Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlis?verotus”.

      Lis?? aiheesta muualla verkossa:

      Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta, 1294/2013
      Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, 1287/2013

      Sosiaalihuoltolaki, 1301/2014

      Arvonlis?verolaki, 1501/1993

      Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia koskeva hallituksen esitys 67/2013
      ?

      Kuntien yhteistoiminnan arvonlis?verovelvollisuus

      Korkein hallinto-oikeus on 23.4.2009 antanut kaksi p??t?st? koskien kuntien yhteistoiminnan arvonlis?verollisuutta (KHO 23.4.2009 T 965, ei julkaistu ja KHO 23.4.2009 T 966).

      Ensimm?inen ratkaisu koskee yhteistoimintaa Kainuun hallintokokeilussa. Keskusverolautakunta antoi 15.11.2006 ratkaisun N 72/2006, jossa se katsoi kuntayhtym?n ja sen j?senkuntien v?listen siivous-, talous-, henkil?st? ja tietohallintopalvelujen veloitusten olevan verollista liiketoimintaa.

      KHO:n ratkaisun perusteluissa todetaan mm. seuraavaa. Kunnat ovat ennen Kainuun hallintokokeilua hoitaneet mainitut talous-, henkil?st?- ja tietohallinnon palvelut sek? siivouspalvelut itse, jolloin ne eiv?t ole suorittaneet niiden tuottamisesta arvonlis?veroa. Jos maakunta suorittaisi siivouspalvelut itse, sen ei my?sk??n olisi suoritettava niiden tuottamisesta arvonlis?veroa. Nyt kunnat tuottavat samat palvelut maakunnan ja kuntien yhteistoimintana Kainuun hallintokokeilun ja kuntalain 2 ja 76 §:n puitteissa. Talous-, henkil?st?- ja tietohallinnon palvelut liittyv?t kiinte?sti hallintokokeiluun ja ovat osin my?s luonteeltaan sellaisia, joita ei yleens? voida ostaa julkishallinnon ulkopuoliselta palvelujen tuottajalta. Siivouspalvelut tuotetaan maakunnan tarvitsemien tilojen vuokraustoimintaan liittyneen?, vaikka niit? ei voidakaan pit?? arvonlis?verolain 27 §:n 2 momentissa tarkoitettuina kiinteist?n k?ytt?oikeuden luovutuksen yhteydess? luovutettavina liit?nn?ishy?dykkein?. Kunta on aikaisemmin harjoittanut tiloissa my?s samanlaista toimintaa. Palveluista veloitetaan omakustannushinta. Tosiasiassa j?rjestelyll? ainoastaan jaetaan samat teht?v?t toisin hallintokokeilun mahdollistamiseksi ja t?ss? tilanteessa kustannuksia joudutaan veloittamaan sellaisistakin yhteistoiminnan kannalta v?litt?m?sti tarpeellisista palveluista, jotka l?ht?kohtaisesti voivat kilpailla yksityisten tarjoamien samanlaisten palvelujen kanssa. KHO katsoi, ett? n?iss? oloissa ja kun n?iden palvelujen tuottaminen tapahtuu objektiivisestikin katsoen Kainuun hallintokokeilulle sek? maakunnan ja kuntien v?liselle yhteisty?lle asetettujen tavoitteiden puitteissa, ei voida katsoa, ett? maakunnan ja kuntien j?tt?minen arvonlis?verovelvollisuuden ulkopuolelle aiheuttaisi huomattavaa kilpailun v??ristym??. Koska toiminta ei siten tapahdu liiketoiminnan muodossa, maakunnan ei ole suoritettava arvonlis?veroa yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettujen talous-, henkil?st?- ja tietohallinnon palvelujen suorittamisesta kunnille vastiketta vastaan eik? kuntien ole suoritettava arvonlis?veroa samassa sopimuksessa tarkoitettujen tilojen vuokrauksen yhteydess? suorittamistaan siivouspalveluista maakunnalle.

      J?lkimm?isess? tapauksessa A:n kunta ja B:n kaupunki ovat yhteistoimintasopimuksessa sopineet kunnallisten palvelujen tuottamisesta kesken??n. A:n kunta vastaa sivistystoimen- ja lomituspalvelujen, maatalouden viranomaispalvelujen ja tukipalvelujen tuottamisesta. B:n kaupunki vastaa perusturvaan liittyvien palvelujen sek? teknisen- ja ymp?rist?toimen palvelujen tuottamisesta. Kunnat hoitavat toistensa puolesta palvelutuotannon lis?ksi my?s viranomaisteht?v?t ja osittain my?s p??t?ksenteon. Kustannukset jaetaan k?ytettyjen palvelujen mukaan. Yhteistoimintasopimuksen perusteella p??st??n l?hes samaan toiminnalliseen ja taloudelliseen tulokseen kuin kuntaliitoksella.

      Yhteistoimintasopimuksen mukaan kuntien henkil?st? siirtyy is?nt?kunnan eli palveluja tuottavan kunnan palvelukseen. Kiinteist?t j??v?t edelleen kuntien omistukseen. Kunnat hoitavat edell? selostetun jakoperusteen mukaan palvelutuotantoa my?s toisen kunnan kiinteist?iss?. Yhteistoimintasopimukseen perustuvassa kuntien v?lisiss? maksuissa on kysymys matemaattisesta kustannusten jakamisesta palvelujen k?yt?n mukaan. Toimintaa ei harjoiteta liiketoiminnan muodossa.

      Palvelua tuottava kunta hoitaa my?s viranomaisteht?v?t toisen kunnan puolesta. Alkuvaiheessa kummankin kunnan ty?ntekij?t jatkavat palvelujen tuottamista sijaintikunnalleen ja t?m? tulee olemaan my?s jatkossa p??periaatteena. Yleiskustannusten jakoperiaate 60/40 prosenttia vastaa kuntien asukaslukua eik? siihen sis?lly mit??n katetta.

      Keskusverolautakunta antoi 15.11.2006 KVL N 73/2006 ratkaisun, jonka mukaan A:n kunnan ja B:n kaupungin yhteistoiminta-sopimukseen perustuvaa tavaroiden ja palvelujen tuottamista ei ole pidett?v? arvonlis?verolain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuna liiketoiminnan muodossa tapahtuvana myyntin?. Kuntien ei ole suoritettava arvonlis?veroa hakemuksessa tarkoitettujen palvelujen luovuttamisesta toisilleen. Veroasiamies valitti p??t?ksest? korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vaati keskusverolautakunnan p??t?ksen osittaista kumoamista ja uutena ennakkoratkaisuna lausuttavaksi, ett? hakemuksessa tarkoitettua A:n kunnan ja B:n kaupungin yhteistoimintasopimukseen perustuvaa tavaroiden ja palvelujen tuottamista on pidett?v? arvonlis?verolain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuna liiketoiminnan muodossa tapahtuvana myyntin? silt? osin, kun kysymyksess? on toiminta samoilla taloudellisilla ja oikeudellisilla edellytyksill? kuin yksityiset taloudelliset toimijat harjoittavat toimintaansa.

      KHO:n ratkaisun perusteluissa todetaan mm. seuraavaa. A:n kunta ja B:n kaupunki ovat sek? arvonlis?verolain 6 §:n 1 momentissa ett? kuudennen arvonlis?verodirektiivin 4 artiklan 5 kohdan ensimm?isess? alakohdassa tarkoitettuja julkisoikeudellisia yhteis?j?. Kun otetaan huomioon kuntalain 2 ja 76 §:n s??nn?kset sek? kuntien kesken solmittu kuntalain 76 §:ss? tarkoitettu yhteistoimintasopimus ja sen sis?lt?, A:n kunta ja B:n kaupunki harjoittavat kuntalain ja yhteistoimintasopimuksen mukaan toimintaa viranomaisen ominaisuudessa niit? erityisesti koskevan oikeudellisen j?rjestelm?n piiriss?. N?in ollen kunnat tuottaessaan palveluja toisilleen harjoittavat t?t? toimintaa viranomaisen ominaisuudessa niit? erityisesti koskevan oikeudellisen j?rjestelm?n piiriss?.

      A:n kunnan ja B:n kaupungin tuottamat palvelut ovat kuitenkin luonteeltaan osin sellaisia, joita voivat tuottaa my?s yksityiset palvelujen tarjoajat. T?llaisia palveluja voivat olla esimerkiksi kiinteist?n hoitopalvelut, siivous- ja pesulapalvelut, ruokapalvelut, hallinnon tukipalvelut ja yhdyskuntatekniset palvelut. N?in ollen l?ht?kohtaisesti samaa toimintaa voivat harjoittaa rinnakkain julkisoikeudelliset yhteis?t ja yksityiset toimijat samoilla oikeudellisilla edellytyksill?. T?ll?in julkisoikeudellisen yhteis?n j?tt?minen arvonlis?verovelvollisuuden ulkopuolelle voi aiheuttaa kilpailun v??ristym??. Jos julkisoikeudellisen yhteis?n j?tt?minen arvonlis?verovelvollisuuden ulkopuolelle aiheuttaa huomattavaa kilpailun v??ristym??, Euroopan yhteis?jen tuomioistuimen oikeusk?yt?nn?n mukaan t?ll?in my?s julkisoikeudellisen yhteis?n on suoritettava arvonlis?veroa toiminnastaan.

      Kunnat ovat ennen yhteistoimintasopimuksen solmimista tuottaneet ennakkoratkaisuhakemuksessa mainitut palvelut itse, jolloin ne eiv?t ole suorittaneet niiden tuottamisesta arvonlis?veroa. Nyt kunnat tuottavat samat palvelut kuntien yhteistoimintana kuntalain 2 ja 76 §:n puitteissa. Osa mainituista palveluista on luonteeltaan sellaisia, joita ei yleens? voida ostaa julkishallinnon ulkopuoliselta palvelujen tuottajalta. Kunnat harjoittavat toistensa aikaisemmin harjoittamaa toimintaa osin my?s samoissa tiloissa ja samoilla v?lineill? kuin aikaisemminkin. Veloitukset eiv?t sis?ll? katetta. Tosiasiassa j?rjestelyll? ainoastaan jaetaan samat teht?v?t toisin kuntien yhteisty?n mahdollistamiseksi ja t?ss? tilanteessa kustannuksia joudutaan veloittamaan sellaisistakin yhteistoiminnan kannalta v?litt?m?sti tarpeellisista palveluista, jotka l?ht?kohtaisesti voivat kilpailla yksityisten tarjoamien samanlaisten palvelujen kanssa. KHO:n katsoi, ett? n?iss? oloissa ja kun n?iden palvelujen tuottaminen tapahtuu objektiivisestikin katsoen kuntien v?liselle yhteisty?lle asetettujen tavoitteiden puitteissa, ei voida katsoa, ett? kuntien v?lisen palvelutuotannon j?tt?minen arvonlis?verovelvollisuuden ulkopuolelle aiheuttaisi huomattavaa kilpailun v??ristym??. Kunnat eiv?t siten harjoita toimintaansa liiketoiminnan muodossa, eik? niiden ole suoritettava arvonlis?veroa yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettujen sellaistenkaan vastikkeellisten palvelujen osalta, joita yksityiset taloudelliset toimijat harjoittavat samoilla taloudellisilla ja oikeudellisilla edellytyksill?.

      Molemmissa tapauksissa k?siteltiin nimenomaan tukipalvelujen veloitusten verollisuutta. KHO:n mukaan po. tapauksissa my?s tukipalvelujen kustannustenjako on verotonta ja perustelut olivat molemmissa yhtenev?t. Ratkaisujen perusteella voidaan tulkita, ett? erilaisten tukipalvelujen veloitukset yhteistoimintasopimuksen puitteissa ovat kunnille ja kuntayhtymille arvonlis?verottomia. Kyseess? tulee kuitenkin olla laajempi yhteistoimintasopimus, jonka osana hoidetaan my?s tukipalvelut. Sellaisten yksitt?isten palvelujen, joita yksityiset taloudelliset toimijat harjoittavat samoilla taloudellisilla ja oikeudellisilla edellytyksill?, myynti on l?ht?kohtaisesti verollista. Verovirastojen ohjaus on aiemmin ainakin joissain tapauksissa ollut p?invastainen ja kuntien tulisi tarkistaa yhteistoimintasopimusten arvonlis?verollisuus po. ratkaisujen mukaiseksi.?

      Korkeimman hallinto-oikeuden p??t?s 23.4.2009 T 966

      Kiinteist?jen arvonlis?verotuksen muutokset

      Arvonlis?verotuksessa tuli 1.1.2008 voimaan uudet kiinteist?investointia koskevat s??nn?kset, jotka koskevat kiinteist?jen uudisrakentamisesta tai perusparantamisesta tehtyjen arvonlis?verov?hennysten tai -palautusten oikaisuja kymmenen vuoden pituisen tarkistuskauden aikana. Uudet s??nn?kset koskevat my?s kuntien ja kuntayhtymien kiinteist?investointeja. Ohessa on laskentaesimerkkej? uusien s??nn?sten mukaisista arvonlis?verojen tarkistamisista.

      Kiinteist?investointien arvonlis?verotus

      Kiinteist?investointien arvonlis?verotus - esimerkkej?

      ?

      tags
      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright