春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Verotus - Arvonlis?verotus

      Rakentamispalveluiden k??nnetty arvonlis?verovelvollisuus kunnissa

      Rakentamispalveluiden k??nnetty arvonlis?verovelvollisuus kunnissa

      Rakentamispalvelujen k??nnetty arvonlis?vero tuli voimaan 1.4.2011 ja s??nn?kset koskevat my?s kuntia ja kuntayhtymi?. Kunta ja kuntayhtym? rinnastetaan s??nn?ksiss? elinkeinonharjoittajaan ja satunnaisen myynnin raja on matala.

      Verohallinto on 1.3.2012 antanut p?ivitetyn ohjeen s??nn?sten soveltamisen tulkinnoista (linkki vieress?). Kuntien ja kuntayhtymien on syyt? tutustua p?ivitettyyn ohjeeseen ja selvitt?? aiheuttaako ohjeen uudet tulkinnat muutoksia sen omaan asemaan s??nn?ksi? sovellettaessa.

      Rakentamispalveluiden k??nnetty arvonlis?verovelvollisuus kunnissa - ohje on p?ivitetty 19.4.2012 vastaamaan Verohallinnon uutta ohjeistusta.

      Yleist?

      Rakentamispalveluihin on sovellettu tiettyjen edellytysten t?yttyess? k??nnetty? arvonlis?veroj?rjestelm?? 1.4.2011 alkaen. K??nnetyll? arvonlis?verovelvollisuudella tarkoitetaan sit?, ett? ostaja suorittaa palvelun myynnist? arvonlis?veron myyj?n puolesta.

      Verohallinnon ohjeen p?ivitys

      Verohallinnon ohje Rakennusalan k??nnetty arvonlis?verovelvollisuus 1.4.2011 alkaen on p?ivitetty 1.3.2012.

      P?ivitetyss? ohjeessa on yhdistetty Verohallinnon 6.10.2010 antama ohje rakennusalan k??nnetyst? arvonlis?verovelvollisuudesta sek? 26.3.2011 Verohallinnon Internet -sivuille lis?tyss? Rakennusalan k??nnetty arvonlis?verovelvollisuus - Usein kysytty? -julkaisussa esitetyt tulkinnat. Ohjeeseen on lis?tty tulkintoja ja esimerkkej? muun muassa rakentamispalvelun k?sitteest?, kiinteist?n k?sitteest?, myynnin satunnaisuudesta sek? myyj?n ja ostajan asemasta.

      Kuntien ja kuntayhtymien osalta keskeisin uusi linjaus on ohjeen kohdassa 2.1.4. Verkot ja verkostot. Ohjeen mukaan verkkoihin ja verkostoihin kohdistuvaa ohjeessa eritelty? rakentamista ei pidet? rakentamispalveluna silloin kun myyj?n? on yhti?, joka omistaa verkon tai verkoston.

      Jos kaikki kunnan tai kuntayhtym?n muutoin kuin satunnaisesti myym?t rakentamispalvelut ovat olleet luonteeltaan sellaisia, ett? niit? ei uuden ohjeen valossa en?? pidet? rakentamispalvelun myyntin?, niin t?m? voi aiheuttaa muutoksen kunnan velvollisuuteen soveltaa rakentamispalveluiden k??nnetty? arvonlis?veroa ostajana. Kuntien ja kuntayhtymien on suositeltavaa tarkastaa vaikuttaako uusi ohjeistus niiden asemaan rakentamispalveluiden ostajana.

      Muilta osin p?ivitetty ohje tarjoaa p??asiassa kaivattuja tarkennuksia rakentamispalvelun k?sitteest?, kiinteist?n k?sitteest?, myynnin satunnaisuudesta sek? myyj?n ja ostajan asemasta.

      T?ss? ohjeessa k?sitell??n yleisesti s??nn?sten soveltuvuutta kuntien ja kuntayhtymien toimintaan ottaen huomioon verohallinnon uuden 1.3.2012 p?ivitetyn ohjeistuksen.

      S??nn?kset koskevat suurta osaa kunnista ja osaa kuntayhtymist?.

      K??nnetyn arvonlis?verovelvollisuuden ulottamisella varsin laajasti rakentamispalvelujen myyntiin on pyritty torjumaan rakennusalalla esiintyv?? harmaata taloutta ja ehk?isem??n erityisesti pitkiss? aliurakointiketjuissa tapahtuvia arvonlis?veropetoksia.

      Menettely on varsin yksinkertainen, kun tiedet??n milloin sit? sovelletaan. K?yt?nn?ss? j?rjestelm?n soveltaminen on usein kuitenkin tulkinnanvaraista silloin, kun ostaja ja myyj? eiv?t toimi varsinaisesti rakennusalalla.

      Kuntia ja kuntayhtymi? koskevat k??nnetyn j?rjestelm?n osalta samat s??nn?kset kuin yksityisi? yrityksi?. Kuntien erityispiirre on kuitenkin se, ett? kunnan toimiala on hyvin laaja ja rakentamispalveluja ostetaan huomattavasti enemm?n kuin myyd??n. T?ss? ohjeessa pyrit??n erityisesti tarkastelemaan kuntien asemaa k??nnetyn arvonlis?veron soveltamisessa. Kuntien kohdalla uudet s??nn?kset saattavat koskea joitain rakentamispalvelujen myyntitilanteita sek? suurta osaa rakentamispalvelujen ostotilanteita.

      Kaikkia menettelyn erityistilanteita ei k?yd? t?ss? ohjeessa l?pi, vaan tarkempaa tietoa rakentamispalvelujen k??nnetyst? arvonlis?verovelvollisuudesta saa mm. Verohallinnon ohjeesta: Rakennusalan k??nnetty arvonlis?verovelvollisuus (linkki vieress?).

      Rakentamispalveluiden k??nnetyn arvonlis?veron soveltamisen edellytyksist???

      Rakentamispalvelujen k??nnetty? verovelvollisuutta sovelletaan, jos

      1.???? palvelu on tietty rakentamispalvelu (AVL 31 §:n 3 momentin 1 kohta) ja

      2.???? ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua.

      K??nnetty? verovelvollisuutta sovelletaan, jos molemmat edell? mainitut edellytykset t?yttyv?t. Molemmissa kohdissa mainitun rakentamispalvelun ei tarvitse olla yht? ja samaa palvelua eik? niiden v?lill? tarvitse olla mink??nlaisia liittym?kohtia. T?m? tarkoittaa esimerkiksi sit?, ett? jos kunta s??nn?llisesti myy s??nn?ksen ja ohjeiden mukaan rakentamispalveluksi tulkittavaa palvelua, niin kunnan kaikkiin rakentamispalvelujen ostoihin – esimerkiksi p?iv?kodin laajennuspalveluun – sovelletaan k??nnetty? verovelvollisuutta.

      Lis?ksi k??nnetty? verovelvollisuutta sovelletaan ty?voiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten ja tilanteessa, jossa ostaja rakentaa tai rakennuttaa hallinnassaan olevalle maa-alueella rakennuksen myynti? varten.

      K??nnetty? arvonlis?verovelvollisuutta rakentamispalveluiden myynniss? tulee soveltaa aina silloin, kun soveltamisedellytykset t?yttyv?t. Myyj?n teht?v?n? on riitt?v?? huolellisuutta noudattaen huolehdittava siit?, ett? k??nnetty? verovelvollisuutta noudatetaan oikein. K?yt?nn?ss? myyj? voi kysy? lis?selvityksi? ostajalta, joten luonnollisesti my?s ostajan tulee tiet?? oman toimintansa luonne.

      Rakentamispalvelu

      Rakentamispalvelua on arvonlis?verolain 31 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan kiinteist??n kohdistuva rakennus- tai korjausty? sek? ty?n yhteydess? asennetun tavaran luovuttaminen. Samaisen momentin 2 kohdan mukaan rakentamispalvelua ovat my?s rakentamispalveluun liittyv? suunnittelu, valvonta ja muu verrattava palvelu. K??nnetty? verovelvollisuutta sovelletaan kuitenkin vain 1 kohdan mukaisiin rakentamispalveluihin eli esim. arkkitehdin suunnittelupalveluun ei sovelleta uutta menettely?, vaikka kyse onkin arvonlis?verolain mukaisesta rakentamispalvelusta. Uusi menettely koskee rakentamispalveluja varsin laajasti.

      Rakentamispalvelujen k??nnetty j?rjestelm? koskee mm.

      • uudisrakentamista, perusparannusta, korjausrakentamista, muutos-, laajennus- tai kunnostusty?t?
      • maa- ja vesirakentamiseen kuuluvia kulkuyhteyksien (tiet, kadut, rautatiet, vesi-v?yl?t, kanavat ja lentokent?t) sek? muiden ymp?rist?- ja maarakenteiden (esimerkiksi ojien) rakentamista.
      • verkostojen rakentamista (vesi-, viem?ri-, tietoliikenne-, kaasu-, l?mp?- ja s?hk?verkostot) silloin kun kyse ei ole Verohallinnon ohjeen kohdan 2.1.4 luettelon mukaisesta itse omistetun verkoston rakentamisesta.
      • erikoistuneeseen rakennustoimintaan kuuluvia rakennusasennuksia (esimerkiksi LVI-, s?hk?- ja kattoty?t), rakentamisen viimeistelyt?it? (esimerkiksi rappaus, maalaus ja lasitus) sek? rakennuspaikan valmisteluty?t? ja rakennusten purkua
      • rakennuksiin kiinte?sti kuuluvien varusteiden ja laitteiden kuten hissien asentamista sek? valvonta- ja h?lytysj?rjestelmien asentamista
      • rakennussiivousta (rakennusty?maan ty?naikainen siivous ja loppusiivous, ei kuitenkaan pelkk? rakennusj?tteen poiskuljetus).

      Rakentamispalveluita eiv?t sen sijaan ole mm. tuotantotoiminnassa k?ytett?vien koneiden ja laitteiden asentaminen ja pystytt?minen, viheralueiden istutus ja hoito, rakennuskoneiden vuokraus ilman kuljettajia tai koneenk?ytt?ji?, ulkotilojen (tiet, lentokent?t, torit, puistot yms.) puhtaanapito tai kuljetuspalvelut.

      Verohallinnon ohjeen p?ivityksen yhteydess? ohjeeseen lis?ttiin kohta 2.1.4. Verkot ja verkostot. Ohjeen mukaan verkkoihin ja verkostoihin kohdistuvaa ohjeessa eritelty? rakentamista ei pidet? rakentamispalveluna silloin kun myyj?n? on verovelvollinen, joka omistaa verkon tai verkoston. Muun muassa liittymisjohdon kaivuu ja verkostoon liitt?minen sek? mittauslaitteen asentaminen asiakkaan tiloihin katsotaan liittymisoikeuden myynniksi jakeluverkkoon eik? rakentamispalveluksi.

      Verohallinnon ohjeessa on tarkempia ohjeita koskien kiinteist?nhoitoa, kuljetuspalveluita, maa- ja vesirakentamista, tien kunnossapitoa ja hoitoa sek? ohjelmointia jne. Lis?ksi Verohallinnon ohjeessa on pyritty selvent?m??n er?it? rajanveto-ongelmia, kuten milloin palvelu kohdistuu kiinteist??n, milloin kyse on palvelun eik? tavaran luovutuksesta, ?sek? er?it? kansainv?lisi? tilanteita.

      Myynti muutoin kuin satunnaisesti

      Rakentamispalvelun k??nteisen arvonlis?veromenettelyn soveltamisen toisena edellytyksen? on, ett? ostaja muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua.

      Ostajan statuksen m??rittelyyn vaikuttavat ostajan p??asiallinen toimiala ja toiminta, rakentamispalvelujen myynnin s??nn?llisyys sek? palvelusuoritusten m??r? ja laajuus. Tilanne on yleens? selv?, kun kyse on rakennusyrityksest?. Toiminnan ei tarvitse olla p??asiallisesti rakentamispalveluiden myynti?, vaan sivutoiminenkin rakentamispalvelujen myynti t?ytt?? k??nnetyn arvonlis?verovelvollisuuden edellytykset.

      Satunnainen rakentaminen tarkoittaa p??asiassa kertaluonteista, tilap?ist?, ei toistuvaa tai v?h?ist? rakentamista, jota ei ole tarkoitettu jatkuvaksi toiminnaksi. Se, milloin rakentamista pidet??n satunnaisena, arvioidaan tapauskohtaisesti kokonaisarvion perusteella.

      Ostajan aseman m??rittely ei kuitenkaan ole aivan yht? yksinkertaista kuin edellisen kappaleen perusteella voisi ehk? olettaa. T?m? ilmenee Verohallinnon ohjeen esimerkeist?, joiden perusteella Verohallinnon kanta n?ytt?isi olevan, ett? toiminnan s??nn?llisyydell? ja toistuvuudella on enemm?n merkityst? kuin toiminnan laajuudella tai v?h?isyydell?. Lis?ksi jotakin merkityst? vaikuttaisi olevan sill?, ett? myynti suuntautuu tyt?r- tai sisaryhti?lle.

      Ohessa on esimerkkej? Verohallinnon ohjeesta:

      1. Rakentamispalvelujen s??nn?llinen myynti

      Maanviljelij?, joka silloin t?ll?in ja tiettyyn aikaan vuodesta tekee kaivuuty?t? kaivurillaan ja myy t?t? palvelua muille, harjoittaa toimintaa muutoin kuin satunnaisesti, vaikka toiminta olisi hyvinkin v?h?ist? suhteessa h?nen p??toimialaansa. Kun t?m? maanviljelij? ostaa rakentamispalvelua, esimerkiksi korjauttaa navettaansa, korjaukseen sovelletaan k??nnetty? verovelvollisuutta.

      2. Useita palveluja rajatun ajan sis?ll?

      Yritys myy kiinteist?nhoitopalvelua useille kiinteist?nomistajille. Pienet korjauspalvelut sis?ltyv?t kiinteist?nhoitosopimuksiin eik? niit? laskuteta erikseen. Myrskyn j?lkeen useissa yrityksen hoitamissa kiinteist?iss? ilmenee kattovaurioita ja yritys tekee kymmenen sopimusta katonkorjaust?ist?, jotka se laskuttaa erikseen kiinteist?nomistajilta. Koska yritys ei ole aiemmin myynyt katonkorjauspalvelua eik? ty? jatku n?iden kymmenen korjausty?n valmistuttua, rakentamispalvelun myynti katsotaan satunnaiseksi eik? k??nnetty? verovelvollisuutta sovelleta yhti?n ostamiin rakentamispalveluihin.

      3. Yksi pitk?aikainen rakennusprojekti

      Kiinteist?nomistaja toimii vuokranantajana ja korjauttaa kaikkien vuokra-asuntojensa kylpyhuoneet. Ty? on mittava ja sen arvioidaan kest?v?n kaksi vuotta. Kiinteist?nomistaja tilaa kaikki materiaalit rakennusmateriaalia myyv?lt? yritykselt?, joka ei ole aikaisemmin myynyt rakentamispalveluja. Kiinteist?nomistaja sopii yrityksen kanssa, ett? yritys on projektin vastuuyritys ja voi k?ytt?? aliurakoitsijoita tarpeen mukaan. Yritys hankkii materiaalin ja palvelut ja tarjoaa niit? kiinteist?nomistajalle omissa nimiss??n. Palvelun katsotaan muodostavan rakentamispalvelukokonaisuuden ja sen myynti? kiinteist?nomistajalle ei voida pit?? satunnaisena niin kauan kun projekti on kesken. Yrityksen ostamiin rakentamispalveluihin sovelletaan k??nnetty? verovelvollisuutta.

      4. Lyhyt rakennusprojekti

      Yrityksell? on hotelli ja se harjoittaa majoitustoimintaa. Se rakennuttaa sisaryrityksens? kiinteist?lle ja omistukseen hotellin, jossa sisaryritys harjoittaa majoitustoimintaa. Yritys ostaa tarvittavat palvelut ulkopuolisilta. Yritys saa kertakorvauksen kuusi kuukautta kest?v?st? kokonaisurakasta sisaryritykselt??n. Yrityksen katsotaan myyv?n rakentamispalvelua vain satunnaisesti, sill? hotellin rakentaminen on yksitt?inen tapahtuma. Satunnaisuutta arvioitaessa asiaan vaikuttaa my?s se, ett? uudella hotellilla on liittym?kohta yrityksen p??toimialaan ja konsernin toiminnan laajenemiseen. Yrityksell? ei ole tarkoitusta jatkaa rakennustoimintaa.

      5. Teollisuusyritys

      Teollisuusyritys tilaa rakennusyhti?lt? perusparannuksen teollisuuskiinteist??n, josta puolet on sen omassa k?yt?ss? ja puolet tyt?ryhti?n k?yt?ss?. Rakennusyhti? veloittaa rakentamispalveluista tilauksen tehnytt? teollisuusyrityst?, joka veloittaa edelleen puolet maksamistaan kustannuksista tyt?ryhti?lt??n. Teollisuusyrityksen ei n?iden veloitusten perusteella katsota myyv?n rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti rakennusprojektin kestosta riippumatta. Rakennusyhti?n veloitukseen ei n?in ollen sovelleta k??nnetty? verovelvollisuutta.

      6. Kiinteist?huoltoyhti? - v?h?inen, mutta s??nn?llinen ja jatkuva myynti

      Yhti?n p??toimialana on tavanomaisten ja jatkuvaluonteisten kiinteist?huoltopalvelujen myynti. T?m?n lis?ksi yhti? myy asiakkailleen erikseen laskutettavia v?h?isi? kiinteist?jen korjaust?it?. Yhti?ll? on palkkalistallaan henkil?, jonka palkkakustannukset ovat noin 35.000 euroa vuodessa ja t?m? henkil? tekee p??asiassa n?it? erikseen laskutettavia korjaust?it? ja v?h?isess? m??rin muita t?it?. Henkil?n palkkaaminen korjauspalveluja varten osoittaa, ett? kiinteist??n kohdistuvien korjaust?iden myynti on s??nn?llist? ja jatkuvaksi tarkoitettua. Siit? huolimatta, ett? korjaust?iden osuus koko liikevaihdosta ei ole merkitt?v? (1-2 %), yhti?n katsotaan myyv?n rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti.

      7. V?h?inen ja satunnainen huoltopalvelujen myynti

      Yhti? harjoittaa kiinteist?n valaistuksenohjausj?rjestelmien myynti?. Myynti koostuu laitetoimituksesta ja ohjelmointi- ja k?ytt??nottopalveluista. Myynti ei sis?ll? asennusta. Yhti? huoltaa ja korjaa myymi??n j?rjestelmi? takuuty?n?. Muuta huoltopalvelua se ei tarjoa. Takuut?ist? ei veloiteta asiakasta. Jos kuitenkin poikkeuksellisesti takuu ei kata huoltoa tai korjausta asiakkaan oman virheellisen menettelyn takia, ty?st? laskutetaan asiakasta. T?llaisia myyntej? on m??r?llisesti v?h?n ja satunnaisesti. Yhti?n ei katsota myyv?n rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti.

      Soveltaminen kunnissa ja kuntayhtymiss?

      Verohallinnon ohjeessa on kunnista mainittu vain, ett? kuntia tarkastellaan kuntakohtaisesti ja, jos yksitt?inen kunta tai kuntayhtym? myy rakentamispalvelua ulkopuolisille muutoin kuin satunnaisesti, k??nnetty? verovelvollisuutta sovelletaan kaikkiin kyseisen kunnan tai kuntayhtym?n ostamiin rakentamispalveluihin.

      Valtion puolestaan katsotaan Verohallinnon ohjeessa myyv?n rakentamispalveluita vain satunnaisesti.

      Kuntien erityispiirre verrattuna yrityksiin on se, ett? kunnat myyv?t rakentamispalveluita suhteellisen v?h?n, mutta kuitenkin enemm?n kuin satunnaisesti. Toisaalta kunnat ostavat rakentamispalveluita melko paljon. T?ll?in n?m? toistuvat myynnit aiheuttavat sen, ett? my?s kaikkiin kunnan ostamiin rakentamispalveluihin sovelletaan k??nnetty? verovelvollisuutta. Lis?ksi kuntien erityispiirre on se, ett? toimiala on hyvin laaja ja toiminta on j?rjestetty monin eri tavoin, mik? aiheuttaa monia tulkinnanvaraisia tilanteita menettelyn soveltamisessa.

      K??nnetyn verovelvollisuus menettelyn kannalta olennaisinta on selvitt??, myyk? kunta rakentamispalveluita muutoin kuin satunnaisesti.

      Rakentamispalveluiden laajan m??ritelm?n ja Verohallinnon ohjeen esimerkkien perusteella sek? Verohallinnolta saatujen kannanottojen perusteella useat kunnat myyv?t rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti.

      Jos kaikki kunnan tai kuntayhtym?n muutoin kuin satunnaisesti myym?t rakentamispalvelut ovat olleet luonteeltaan sellaisia, ett? niit? ei Verohallinnon uuden ohjeen valossa en?? pidet? rakentamispalvelun myyntin?, niin t?m? voi aiheuttaa muutoksen kunnan velvollisuuteen soveltaa rakentamispalveluiden k??nnetty? arvonlis?veroa ostajana. Kuntien ja kuntayhtymien on suositeltavaa tarkastaa vaikuttaako uusi ohjeistus niiden asemaan rakentamispalveluiden ostajana.

      Suuri osa kunnista on k??nnetyn arvonlis?verotuksen menettelyn piiriss?, koska rakentamispalvelujen myynti on usein jatkuvaa vaikkakin v?h?ist?.

      Kuntayhtymist? sellaiset toisen asteen koulutusta j?rjest?v?t kuntayhtym?t, jotka myyv?t oppilast?in? rakentamispalveluja, tulevat my?s menettelyn piiriin. T?ll?in rakentamispalveluiden k??nnetty? verovelvollisuutta sovelletaan kaikkiin n?iden kuntayhtymien ostamiin rakentamispalveluihin.

      Kunnat, kuntayhtym?t ja kunnalliset osakeyhti?t ovat erillisi? oikeussubjekteja, joten l?ht?kohtaisesti n?it? tulee tarkastella toisistaan erillisin?, kun arvioidaan myynnin satunnaisuutta. Esimerkiksi kunnan omistama osakeyhti? voi myyd? rakentamispalveluita s??nn?llisesti ja t?h?n sovelletaan siten k??nnetty? verovelvollisuutta, mutta omistajana toimiva kunta voi myyd? rakentamispalveluita vain satunnaisesti eik? siten kuulu k??nnetyn verovelvollisuuden piiriin.

      Verohallinnon esimerkkien perusteella myynti konserniyhti?ille ei laukaise v?litt?m?sti uuden k??nnetyn menettelyn soveltamista. Jos kunta kuitenkin s??nn?llisesti myy rakentamispalveluita esimerkiksi omistamalleen osakeyhti?lle, ei kunnan myynti kuitenkaan en?? ole satunnaista. Liikelaitokset ovat osa kuntaa ja siten kunnan myynti liikelaitokselle on kunnan sis?ist? myynti?, mik? ei aiheuta ylip??ns? mink??nlaisia arvonlis?veroseuraamuksia.

      Kunnan rakentamispalvelujen myyntilaskut

      Kunnan myydess? rakentamispalveluja yksityisille henkil?ille, l?hett?? kunta aina normaalin verollisen laskun, koska j?rjestelm? ei koske yksityishenkil?it?. Kunnan myydess? rakentamispalveluja yritykselle, tulee kunnan selvitt??, onko ostaja sellainen elinkeinonharjoittaja, joka myy muutoin kuin satunnaisesti rakentamispalveluja. T?llaisia elinkeinonharjoittajia ovat mm. rakennusliikkeet. T?ll?in kunta l?hett?? yritykselle verottoman laskun ja ostaja tilitt?? myynnin arvonlis?veron kunnan puolesta. Jos yritys ei myy rakentamispalveluja, l?hett?? kunta yritykselle normaalin verollisen laskun. ?

      Kunnan rakentamispalvelujen ostolaskut

      Jos kunta tai kuntayhtym? ei laisinkaan myy rakentamispalveluja tai myy niit? vain satunnaisesti, saa kunta ostamistaan rakentamispalveluista normaalin verollisen ostolaskun. Jos kunta myy muutoin kuin satunnaisesti rakentamispalveluita yksityisille tai yrityksille, tulee kunnan saada kaikista ostamistaan rakentamispalveluista veroton ostolasku. Kunta suorittaa myyj?n puolesta myynnin arvonlis?veron ja kirjaa saman veron v?hennyksiin tai palautuksiin jos kiinteist? on v?hennykseen tai palautukseen oikeuttavassa k?yt?ss?.

      Esimerkki 1:
      Yhdyskuntatekniikan rakentaminen tekee omien ty?maiden yhteydess? ulos laskutettavia t?it? esim. erin?isille kaapeliyhti?ille. Kyseisi? t?it? on tehty vuonna 2010 noin 25 000 :n arvosta. T?it? tehd??n ymp?ri vuoden ja ne laskutetaan kerran vuodessa. Kunnan katsotaan myyv?n rakentamispalvelujen muutoin kuin satunnaisesti ja kaikkiin kunnan ostamiin rakentamispalveluihin toimialasta riippumatta sovelletaan k??nnetty? verovelvollisuutta (esimerkiksi kunnantalon peruskorjaus, koulun laajennus, uuden p?iv?kodin rakentaminen).

      Esimerkki 2:
      Toisen asteen koulutusta j?rjest?v?n koulutuskuntayhtym?n s?hk?linjan oppilaat myyv?t s?hk?asennuksia oppilast?in?. Myynnin katsotaan olevan s??nn?llist? ja jatkuvaa. Jos kuntayhtym? ostaa rakentamispalveluja esimerkiksi koulukiinteist??n, tulee ostoihin soveltaa k??nnetty? arvonlis?veroa.

      Esimerkki 3:
      Kunnan vesihuoltolaitos myy tonttijohtojen rakentamista omakotiasukkaille. Kunta omistaa kyseisen vesijohtoverkoston ja kyse on Verohallinnon ohjeen kohdan 2.1.4. mukaisesta rakentamisesta jota ei nimenomaisesti pidet? rakentamispalvelun myyntin?. Jos kunta ei myy muita rakentamispalveluita muutoin kuin satunnaisesti, niin kunnan rakentamispalveluiden ostoihin ei tule soveltaa k??nnetty? verovelvollisuutta.

      Kunnan saadessa maanomistajalta osan yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvista kustannuksista maank?ytt?sopimuksen perusteella, kunnan ei katsota myyv?n rakentamispalvelua, koska kyseess? on maank?ytt?- ja rakennuslain nojalla peritt?v? julkisoikeudellinen maksu.

      Siirtym?s??nn?kset ja uudet ilmoitusvelvollisuudet

      Kun rakentamispalveluiden k??nnetty arvonlis?verovelvollisuus otettiin k?ytt??n, niin siirtym?s??nn?sten mukaan uutta menettely? sovelletaan, kun veronsuorittamisvelvollisuus on syntynyt 1.4.2011 tai sen j?lkeen. K??nnetty? verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta sellaisiin keskener?isiin palveluihin, joiden suorittamiseen on tosiasiallisesti ryhdytty ennen 1.4.2011.

      K??nnetyn verovelvollisuuden soveltamista tarkastellaan sopimuskohtaisesti. Sopimuksen tekoajankohdalla ei ole merkityst?, vaan ratkaisevaa on se, milloin rakentamiseen liittyviin toimenpiteisiin on ryhdytty. Saman rakennuskohteen urakoista voi siten saada verottomia ja verollisia laskuja riippuen siit? onko palvelun suorittamiseen ryhdytty ennen vai j?lkeen 1.4.2011. Erityyppisi? laskuja voidaan saada jopa samalta urakoitsijalta, jos kyse on erillisiin sopimuksiin perustuvista urakoista.

      Verohallinnon ohjeessa on seuraavat esimerkit siirtym?vaiheesta:

      1.???? Jos rakennuskohteen perustusten rakentaminen on alkanut ennen 1.4.2011, perustusten aliurakoitsija ei voi soveltaa myyntiins? k??nnetty? verovelvollisuutta. Sen sijaan samassa rakennuskohteessa 1.4.2011 j?lkeen aloitettavaan s?hk?asennust?iden aliurakointiin sovelletaan k??nnetty? verovelvollisuutta.

      2.???? Urakoitsija A on solminut urakkasopimuksen ennen 1.4.2011. Suoriutuakseen urakastaan A tilaa aliurakat B:lt? ja C:lt?. B:n ty?t alkavat ennen 1.4.2011, joten B ei sovella myyntiins? k??nnetty? verovelvollisuutta. C:n ty?t alkavat 1.4.2011 j?lkeen ja C soveltaa laskutukseen k??nnetty? verovelvollisuutta. A ei sovella oman urakkansa laskutuksessa k??nnetty? verovelvollisuutta olipa ostajana toinen urakoitsija tai rakentamisty?n tilaaja, sill? A:n urakka on alkanut viimeist??n silloin, kun B:n aliurakka alkoi.

      Lis?ksi p?ivitettyyn ohjeeseen on lis?tty kysymyksi? ja vastauksia siirtym?s??nn?ksist? joista t?h?n on valittu esimerkki urakan ulkopuolisiin lis?t?ihin liittyen:

      Kysymys:? Yritys teki urakkasopimuksen tilaajan kanssa siten, ett? ty?t ty?maalla aloitettiin ennen 1.4.2011. Urakan edetess? tilaaja on pyyt?nyt uusia urakkatarjouksia samalla ty?maalla tapahtuvista lis?- ja muutost?ist?. N?ist? lis?- ja muutost?ist? tehtiin omat urakkasopimukset. Lis?- ja muutosty?t aloitettiin 1.4.2011 j?lkeen. Sovelletaanko n?ihin lis?- ja muutost?ihin k??nnetty? arvonlis?verovelvollisuutta?
      Vastaus: Lis?- ja muutost?ihin sovelletaan k??nnetty? verovelvollisuutta.

      Ennakkomaksuissa arvonlis?verotus m??r?ytyy maksuhetken mukaan. Jos rakentamispalvelu tapahtuu vasta 1.4.2011 j?lkeen, mutta siit? suoritetaan ennakkomaksu 31.3.2011 menness?, k??nnetty? verovelvollisuutta ei sovelleta.

      Myyj? on velvollinen antamaan laskumerkint?vaatimukset t?ytt?v?n laskun, vaikka myyntiin sovelletaan k??nnetty? verovelvollisuutta. Laskuun ei kuitenkaan merkit? verokantaa eik? veron m??r??. Laskussa tulee olla lis?ksi ostajan arvonlis?verotunniste eli Y-tunnus ja tieto siit?, ett? ostaja on veronmaksuvelvollinen. Laskuun merkit??n esimerkiksi ostajan verovelvollisuuden peruste taikka viittaus AVL 8 c §:??n.

      Kausiveroilmoituksessa on rakentamispalvelujen k??nnetylle verovelvollisuudelle erilliset uudet kohdat 319 Rakentamispalvelun myynnit, 320 Rakentamispalvelun ostot ja 318 Vero rakentamispalvelun ostosta. Myyj? ilmoittaa kohdassa 319 myymiens? k??nnetyn verovelvollisuuden alaisten rakentamispalvelujen yhteism??r?n. Ostaja ilmoittaa kohdassa 320 ostamiensa k??nnetyn verovelvollisuuden alaisten rakentamispalvelujen yhteism??r?n ja t?st? lasketun veron m??r?n kohdassa 318. Ostaja v?hent?? vastaavan m??r?n kohdassa 307 Kohdekuukauden v?hennett?v? vero, jos hankinta on tehty v?hennyskelpoiseen tai palautuskelpoiseen toimintaan. T?ll?in uudella menettelyll? ei ole vaikutusta kohtaan 308 Maksettava vero.

      Miten tulee toimia?

      Kuntien tulee m??ritell? oma statuksensa Verohallinnon p?ivitetyn ohjeistuksen valossa (myyk? kunta rakentamispalveluita muutoin kuin satunnaisesti?). T?m? on olennaista, koska t?m? ratkaisee kaikkien kunnan ostamien rakentamispalveluiden arvonlis?veromenettelyn.

      Jos uusi ohjeistus aiheuttaa muutoksen verovelvollisen statuksessa ja velvollisuudessa soveltaa rakentamispalveluiden k??nnetty? arvonlis?veromenettely?, niin verovelvollisen tulee tarkistaa menettely??n ja siirty? soveltamaan normaalia arvonlis?veromenettely?.

      Verohallinnon ohjeen kohdassa 3.2. ”Kysymyksi? ja vastauksia ostajan asemasta ja satunnaisuudesta” annetaan esimerkin kautta opastusta siihen miten tulisi toimia jos ostajan asema muuttuu. Ohjeistuksen mukaan uutta menettelytapaa tulee alkaa soveltaa heti, mutta keskener?isiin urakoihin voidaan soveltaa aiempaa menettelytapaa loppuun saakka:

      Miten menetell??n, jos ostajan asema muuttuu kesken toimitilojen rakennusurakan yritysj?rjestelyn seurauksena niin, ettei ostajaa en?? voida pit?? rakentamispalveluja myyv?n? (yritys lopettaa rakentamispalvelujen myynnin ja myy jatkossa pelk?st??n rakennusmateriaaleja)?

      Jos yritys on myynyt sek? rakentamispalveluja ett? rakennusmateriaaleja ja se lopettaa rakentamispalvelujen myymisen, se ei ole en?? lopettamisen j?lkeen sellainen ostaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalveluja. T?llaiselle ostajalle aseman muuttumisen j?lkeen myytyihin rakentamispalveluihin ei en?? sovelleta k??nnetty? arvonlis?verovelvollisuutta. Aseman muuttumishetkell? keskener?iseen urakkaan voidaan kuitenkin soveltaa loppuun saakka samaa menettely? kuin alussa, t?ss? tilanteessa siis k??nnetty? arvonlis?verovelvollisuutta.

      Kun perustajaurakoitsijana toimiva yhti? on myynyt viimeisen perustajaurakointikohteensa, yhti?n ei en?? katsota myyv?n rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti, jos se ei jatka rakentamispalvelujen myynti? muulla tavoin. Perustajaurakoitsijalle kuuluvilla takuuvelvoitteilla ja 10-vuotisvastuilla ei ole merkityst? asian arvioinnissa.”

      Verovelvollisen tulee mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa menettelyn muuttumisesta rakentamispalvelujen myyjille ja esimerkiksi internet-sivuillaan tai l?hett?m?ll? toimittajilleen tiedotteen. Muutos tulee ottaa huomioon my?s laadittavissa urakka- ja hankintasopimuksissa.

      Vaikka kunta myisi rakentamispalveluita vain satunnaisesti, tulee kunnille varmasti kyselyit? kunnan statuksesta.

      Rakentamispalveluiden k??nnetty arvonlis?veromenettely koskee luonnollisesti kuntia my?s myyj?n asemassa. T?ll?in kunnan tulee tiet?? onko kyse k??nnetyn verovelvollisuuden aiheuttamasta rakentamispalvelun myynnist?? Lis?ksi kunnan tulee selvitt?? ostajan status ja antaa oikeat laskumerkint?vaatimukset sis?lt?v? lasku. Kunnan oman toiminnan luonteella ei ole merkityst? silloin, kun kunta toimii myyj?n?. Kunta voi siten satunnaisesti myyd? rakentamispalvelun rakennusyritykselle, jolloin myyntiin sovelletaan k??nnetty? verovelvollisuutta.

      K??nnetty arvonlis?veroj?rjestelm? ei vaikuta mitenk??n ostajan tai myyj?n arvonlis?veron v?hennysoikeuteen, joten sill? ei ole v?lit?nt? kustannusvaikutusta suuntaan tai toiseen. Rakennusurakoissa kyse voi kuitenkin olla merkitt?vist? rahasummista, jolloin sill? voi olla merkityst? kumpi osapuoli (ostaja vai myyj?) saa pit?? rahat hallussaan ennen tilityst? valtiolle. Selkeint? on, ett? urakkasopimuksissa yms. on mainittu miten arvonlis?vero k?sitell??n.

      Kunnan tulee my?s varmistaa, ett? tarvittavat muutokset tehd??n osto- ja myyntilaskutusj?rjestelmiin sek? kirjanpitoon. Jos kunnan tulee soveltaa uutta menettely?, tulee kunnan kaikkien niiden tahojen, jotka ostavat rakentamispalveluja, olla tietoisia uusista s??nn?ksist?.

      Kunnan tulee my?s mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa rakentamispalvelujen myyjille, sovelletaanko kunnan ostoihin k??nnetty? verovelvollisuutta esimerkiksi internet-sivuillaan tai l?hett?m?ll? toimittajilleen tiedotteen. T?m? tulee ottaa huomioon my?s laadittavissa urakka- ja hankintasopimuksissa.

      Lis?? aiheesta muualla verkossa:

      • Rakennusalan k??nnetty arvonlis?verovelvollisuus 26.1.2017. P?ivitetty ohje kokoaa yhteen Verohallinnon aiempaa ohjausta ja sis?lt?? uusia kannanottoja ja esimerkkej?
        Verohallinnon sivuille
      tags
      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright