春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Maapolitiikan opas

      Etuosto

      Etuosto tarkoittaa kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteist? myyj?n ja ostajan sopimasta kauppahinnasta. Etuostossa kunta asettuu ostajan tilalle, saaden kaupan kohteena olevan alueen omistukseensa noudattamalla kaupassa ostajalle m??r?ttyj? ehtoja. Etuosto-oikeuden k?ytt?? voidaan pit?? kunnan maapolitiikassa lunastuslain tarkoittamaa lunastusta lievemp?n? toimenpiteen?. Sit? k?ytett?ess? maan myyj?n oikeusasema ei muutu, vaan h?n saa luovutuksessa sen hinnan ja ne maksuehdot, joista kauppakirjassa on sovittu. Kunnan on korvattava ostajalle kaupan johdosta syntyneet tarpeelliset kustannukset. Kunnan tulee ilmoittaa etuosto-oikeuden k?ytt?misest? viipym?tt? kirjaamisviranomaille, jotta voidaan varmistaa, ettei saannolle my?nnet? lainhuutoa tehdyn kaupan perusteella.

      Etuostolain 1 §:ss??s??det??n etuoston edellytyksist? ja lain 5 ja 6 §:ss? etuosto-oikeuteen kohdistuvista rajoituksista. Etuosto on lakiin perustuva kunnan maapolitiikan toteuttamisv?line, jota k?ytt?m?ll? kunnalla on oikeus laissa s??detyin edellytyksin ja rajoituksin lunastaa myyty kiinteist? tulemalla kauppakirjassa mainitun ostajan sijaan. tuoston k?ytt?misen sallittavuuden arviointi suhteellisuusperiaatteen kannalta ei edell? lausuttuun n?hden sin?ns? voinut perustua sen punnintaan, mik? on kiinteist?kaupan ostajan mahdollisesti saamatta j??neen edun suuruus ja mitk? ovat kunnan mahdollisuudet saada maa-alue haltuunsa muilla keinoilla kuin k?ytt?m?ll? etuostoa.

      Tavoitteet

      Etuostoj?rjestelm? luotiin helpottamaan kunnan maanhankintaa yhdyskuntarakentamiseen. Etuosto-oikeus annettiin 1.4.1976 voimaan tulleella lailla kunnan etuosto-oikeudesta kiinteist?nkaupassa (692/75). Laki mahdollisti maanhankinnan vain asuntotuotantoon asuntoalueen muodostamista ja siihen v?litt?m?sti liittyv??n yhdyskuntarakentamista varten. Lain voimaantullessa oli kuitenkin jo ehditty antaa esitys uudeksi etuostolaiksi (HE N:o 180/1975 vp). Esityksen mukaan etuosto olisi ollut mahdollista maan hankkimiseksi rakentamista varten, virkistysalueeksi ja muihin yhteiskunnallisen kehityksen edellytt?miin tarkoituksiin.

      Eduskuntak?sittelyn aikana lain k?ytt?ala kuitenkin rajoitettiin vain yhdyskuntarakentamiseen tapahtuvaan maanhankintaan. N?in ollen lain (EOL 608/77) k?ytt?alasta tuli suppeampi kuin mit? ilmenee hallituksen esityksest?. Lainmuutoksella (289/89) etuoston k?ytt?ala laajennettiin sen nykyiseen muotoonsa eli koskemaan yhdyskuntarakentamisen lis?ksi my?s virkistys- ja suojelutarkoituksiin tapahtuvaan maanhankintaa EOL 1.3 §.

      Toteutuksen ajankohta

      Etuoston tavoitteen toteuttamisen ajankohta j?? jossain m??rin avoimeksi. L?ht?kohtana voitaneen pit?? sit?, ett? alue tulee aiottuun tarkoitukseen ajassa, joka riippuu maank?yt?n suunnittelun vaiheesta ja hankkeen totutuksesta itsest??n. N?in ollen alueen k?ytt? aiottuun tarkoitukseen voi toteutua jopa vasta useamman vuoden kuluttua etuostosta. Kunnan ei siten tarvitse toteuttaa hanketta v?litt?m?sti etuoston j?lkeen. Toisaalta on kuitenkin huomattava, ett? maa-alueiden hankinta vain maareserviksi, ilman yhteytt? esim. yhdyskuntarakentamiseen, ei ole lain tarkoituksen mukaista.

      Harkintavallan v??rink?ytt?

      Etuoston tavoitteiden toteuttaminen tulee aina olla etuostop??t?ksen perusteena. Etuostoa ei saa k?ytt?? vieraassa tarkoituksessa eli etuostoa ei saa k?ytt?? maan hankkimiseksi muuhun kuin laissa mainittuihin tarkoituksiin ja sen tavoitteiden toteuttamiseksi KHO 1991 A 38.

      Etuoston k?yt?n edellytykset

      Kiinteist?nkauppa

      Kunnalla on etuosto-oikeus kiinteist?nkaupassa. Kiinteist?nkauppana pidet??n sellaista vastikkeellista luovutusta, jossa vastikkeen arvosta muu kuin kiinte? omaisuus muodostaa p??osan?EOL 2.2 §.?Kiinte?n omaisuuden vaihto tai lahja eiv?t siten anna kunnalle v?liinmenomahdollisuutta. Sen sijaan vaihto, jossa vastikkeen arvosta yli puolet on irtainta omaisuutta, esim. asunto-osakkeita, voi olla etuoston kohteena. Apportti luovutusmuotona ei sulje etuosto-oikeutta pois. Etuosto saattaa olla toki kohtuuton?EOL 6 §?nojalla usein, kun kyse on apportista. Koska etuosto-oikeus koskee vain kiinteist?n kauppaa, ei kiinteist?n omistavan osakeyhti?n osakkeiden kauppaan liity etuosto-oikeutta.

      Kiinteist?nkaupan esisopimus ei ole viel? etuostolaissa tarkoitettu kiinteist?nkauppa eik? kunta voi k?ytt?? esisopimuksen perusteella etuosto-oikeutta eik? tulla viel? esisopimusvaiheessa ostajan sijaan. Kunnalla on etuosto-oikeus vasta varsinaisessa kiinteist?nkaupassa.

      Kiinteist?nkaupan ehtojen selvitt?minen

      Kaikki kaupan ehdot eiv?t v?ltt?m?tt? ilmene kauppakirjasta. Tieto kaupan ehtojen sis?ll?st? on kuitenkin olennaista, kun kunta harkitsee etuosto-oikeuden k?ytt?mist?. T?st? syyst? etuostolain 2 §:??n on otettu s??nn?s siit?, ett? myyj?n tulee kunnan kehotuksesta ilmoittaa kunnalle kaikki kaupan ehdot, my?s vapaamuotoiseen sopimuksen osaan kuuluvat, uhalla, ettei h?n t?m?n laiminly?dess??n voi en?? kuntaa kohtaan vedota ilmoittamatta j?tt?miins? ehtoihin, jos kunta ei muutoinkaan ole ollut n?ist? ehdoista tietoinen. Kunnan tulee siten aina kehottaa myyj?? ilmoittamaan kaikki sellaiset kaupan ehdot, jotka eiv?t ilmene kauppakirjasta ja siihen liittyvist? muista sopimuksista, ja joista kunnalla ei muutoinkaan ole tietoa?EOL 2 §.

      Kehotus voidaan toimittaa myyj?lle postin v?lityksell? tavallisena kirjeen? osoitteeseen, jonka myyj? on kaupanvahvistajalle ilmoittanut. Myyj?n katsotaan saaneen tiedon kehotuksesta 7. p?iv?n? sen j?lkeen, kun asiakirja on annettu postin kuljetettavaksi. Kehotuksessa myyj?lle voidaan asettaa v?hint??n kahden viikon pituinen m??r?aika tietojen ilmoittamiseen. Kehotukseen on merkitt?v? se p?iv?, johon menness? ilmoitus on viimeist??n annettava.

      Perustana maank?yt?n suunnitelma

      Kunnalla on etuosto-oikeus kunnan alueella sijaitsevan kiinteist?n kaupassa. Kunta voi kuitenkin k?ytt?? etuostoa vain maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sek? virkistys- ja suojelutarkoituksia varten?EOL 1.3 §.?P??kaupunkiseudulla etuoston k?ytt??n ei liity edell? mainittua k?ytt?tarkoitusrajoitusta.?Etuostolain 1.4 §:n?mukaan Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungilla on etuosto-oikeus kaupungissa sijaitsevan kiinteist?n kaupassa EOL 1.4 § ja KHO1.7.1991 T 2291.

      Se, ett? etuosto-oikeutta k?ytet??n yhdyskuntarakentamista tai virkistys- ja suojelutarkoituksia varten on perusteltava ilmoittamalla sen perusteena olevat p??asialliset tosiseikat? ja selvitykset sek? asianomainen etuostolain s??nn?s hallintolain 45 §. Perusteluina voi olla esim. kaava tai muu suunnitelma, mutta muukin vasta etuosto-oikeuden k?ytt?tilanteessa esille tuotava kunnan esitt?m? asianmukainen peruste tulee kysymykseen. Etuostolaissa ei ole asetettu perusteeksi esitett?v?n maank?yt?llisen suunnitelman tasolle erityisi? vaatimuksia. Etuostolain muutoksella 654/1990 pyrittiin vahvistamaan kuntien maapoliittista asemaa ja poistettiin laista viittaukset hyv?ksyttyyn yleiskaavaan, vahvistettuun asema- tai rakennuskaavaan ja rakennuskieltoon. Hallituksen esityksess? lain muutokseksi katsottiin, ett? "kuntien olisi pyritt?v? hankkimaan maata ennen kuin kaavoitus on p??ssyt vaikuttamaan sen hintaa nostavasti". N?in ollen my?s kaavassa maa- ja mets?talousalueeksi osoitettu alue voi olla etuoston kohteena. T?ll?in etuosto perustuu kuitenkin muuhun maank?yt?lliseen suunnitelmaan kuin kaavaan. Milloin etuoston kohteena olevan maan k?ytt?tarkoituksen peruste ei suoraan ilmene esim. asemakaavasta tai yleiskaavasta, on huolehdittava siit?, ett? etuoston k?yt?n perusteet ilmenev?t riitt?v?n kattavasti kunnan p??t?ksest? KHO 26.3.1980 taltio 1717, KHO 1984 II 126 ja 1984 II 127.

      Etuostolain 1 §:n 1 ja 2 momentissa sellaisena kuin laki oli voimassa ennen 1.9.1990 voimaantullutta lainmuutosta (654/1990), kunnan etuosto-oikeutta oli rajoitettu niin, ett? enemm?n kuin puolet myydyn kiinteist?n pinta-alasta tuli sijaita s??nn?ksess? tarkemmin m??ritellyll? (kirjoitusvirhe) kaavoitetulla tai kaavoitettavana olevalla alueella. T?m? edellytys poistettiin lailla etuostolain muuttamisesta (654/1990). Etuostolain 1 §:n 1 momentissa s??det??n nykyisin vain, ett? kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteist?n kaupassa. Etuoston k?yt?n kannalta m??r??v?? ei ole en??, mihin p??osaa alueesta suunnitelman mukaan tullaan k?ytt?m??n (KHO 2004:91). Jos yhdyskuntarakentamiseen tarvittava alue on h?vi?v?n pieni, voidaan etuoston k?ynnist?mist??mahdollisesti pit?? kohtuuttomana.

      Yhdyskuntarakentaminen

      Yhdyskuntarakentamisella voidaan katsoa tarkoitettavan esim. asunto- liike- ja teollisuusrakennusten sek? julkisten rakennusten rakentamista, kuten my?s liikenne- ja puistoalueiden rakentamista. Yhdyskuntarakentamisen ei tarvitse j??d? kunnan toteutettavaksi, vaan alueet voidaan luovuttaa edelleen kolmannelle taholle. (KHO 8.3.1990 taltio 873).

      KHO 8.3.1990 taltio 873. Teollisuus- ja varastotontin hankinta etuostolla tapahtui yhdyskuntarakentamista varten.

      Maanomistajan aikomus toteuttaa voimassa olevaa kaavaa ei aseta estett? etuoston k?yt?lle. KHO 26.3.1980 taltio 1717, KHO 1984 II 125(KHO 8.3.1990 taltio 873).

      KHO 1984 II 125. Yhdyskuntarakentamista harjoittavan yleishy?dyllisen yrityksen halu toteuttaa ostamansa alue rakennuskaavalla ei ollut esteen? kunnan etuosto-oikeuden k?yt?lle.

      KHO 8.3.1990 taltio 873. Rakennusten olemassaolo asemakaavan teollisuustontilla ei ollut esteen? etuoston k?yt?lle.

      Virkistys- ja suojelutarkoitus

      Virkistys- ja suojelutarkoituksiin hankittavan maan osalta hankintatarvetta voidaan perustella eri asteisilla kaavoilla, virkistys- tai suojelusuunnitelmilla tai esim. virkistys- tai suojelutarvetta osoittavilla selvityksill?. Virkistystarkoituksiin voidaan hankkia alueita esim. yleisen uimarannan perustamiseksi.

      Pinta-alarajoitus

      Etuosto-oikeutta ei ole, jos myyty kiinteist? tai myydyt kiinteist?t k?sitt?v?t 5000 m2 tai sit? v?hemm?n?EOL 5.1 §.?P??kaupunkiseudun kaupunkien etuosto-oikeuden pinta-alaraja on 3000 m2?EOL 5.4 §.?Maank?ytt?- ja rakennuslain 110 §:n?tarkoittamalla kehitt?misalueella voidaan etuostoa k?ytt?? my?s alle 5.000 m2:n, mik?li siit? on p??tetty sanotun lain 112 §:n tarkoittamalla tavalla MRL 111 § ja?MRL 112 §.

      Kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana samojen osapuolien v?lill? samassa kunnassa tehdyt kaupat sek? samojen osapuolten yli puoliksi omistamien yhteis?jen v?lill? tehdyt luovutukset otetaan huomioon pinta-alaa laskettaessa samoin kolmannen kautta samalta myyj?lt? samalle ostajalle siirtyneet kaupat?EOL 5.2 §. S??nn?ksen perusteella etuosto-oikeus ei kuitenkaan ulotu aikaisempaan kauppaan, vaan etuosto-oikeus koskee vain my?hemp?? kauppaa, joka ei yksin??n pinta-alarajoituksen vuoksi olisi ollut muutoin etuostoon oikeuttava.

      M??r?osan ja m??r?alan kaupat

      Etuostoa voidaan soveltaa my?s kiinteist?nkaupassa, jossa on kysymys m??r?osan tai m??r?alan kaupasta. Kiinteist?n pinta-ala lasketaan sen maapinta-alan mukaan. Kiinteist?st? myydyn m??r?osan pinta-alaksi katsotaan m??r?osaa vastaava suhteellinen osa kiinteist?n pinta-alasta?EOL 4 §?.

      Kiinteist?n myynti m??r?osaiseen yhteisomistukseen

      EOL 1 §:n mukaan kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteist?n kaupassa. EOL 2 §:n mukaan etuosto-oikeudella tarkoitetaan kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteist?. Lis?ksi?EOL 4.1 §:st??seuraa, ett? kiinteist?n m??r?osat rinnastuvat kiinteist?ihin, koska sen mukaan: ”Mit? t?ss? laissa s??det??n kiinteist?st?, koskee my?s m??r?osaa kiinteist?st?” . Samalla tai eri kauppakirjoilla tapahtuva kiinteist?n myynti m??r?osaiseen yhteisomistukseen, voidaan tulkita jo n?iss? s??nn?ksiss? tarkoitetuksi kiinteist?n myynniksi, johon kunnalla on etuosto-oikeus, ellei pinta-alarajoituksista, kohtuuttomuustilanteista, sukulaisuuksista tai muista etuostolaista johtuvista esteist? muuta johdu.

      Etuosto-oikeus kiinteist?n m??r?osaiseen yhteisomistukseen myyntiin ilmenee vastakkaisp??telm?n? my?s?EOL 5.3 §:st?, jossa etuosto-oikeuden katsotaan olevan voimassa sukulaisuuksista riippumatta, jos osa ostajista ei ole sukulaisia ja kiinteist? myyd??n n?ille yhteisesti.? Jos kaikki ostajat ovat muita kuin sukulaisia ja kiinteist? myyd??n n?ille yhteisesti, etuosto-oikeus on luonnollisesti olemassa, kun se on olemassa sukulaisille ja ”ei sukulaisille” yhteisesti myyt?ess?kin.

      Pinta-alarajoitukset m??r?osuuksien myyntitilanteissa

      Jos samalla kauppakirjalla myyd??n koko kiinteist?n k?sitt?v?t m??r?osat eri ostajille, kunnalla on etuosto-oikeus?EOL 5.1 §:n?1) kohdan perusteella, jos kiinteist?n pinta-ala ylitt??? v?himm?ispinta-alan. Vaikka?EOL 5.1 §:n?1) kohdassa puhutaan eri kiinteist?jen myymisest? samalla luovutuskirjalla,?EOL 4.1 §:st??seuraa, ett? kiinteist?n m??r?osat rinnastuvat kiinteist?ihin, koska sen mukaan:?”Mit? t?ss? laissa s??det??n kiinteist?st?, koskee my?s m??r?osaa kiinteist?st?”.

      Jos eri kauppakirjoilla myyd??n koko kiinteist? m??r?osin, v?himm?ispinta-alaa laskettaessa m??r?osien myyntien voidaan katsoa rinnastuvan?EOL 5 §?1) kohdassa tarkoitettuihin ” muutoin luovutuksiin, jotka on katsottava samaksi kaupaksi”, jos m??r?osat myyd??n samanaikaisesti tai yhteisesti sovituille/nimetyille ostajille.

      My?s kiinteist?n m??r?osien myynti kiinteist?st? eri ostajille samalla kauppakirjalla ilman, ett? koko kiinteist? myyd??n, voidaan katsoa samaksi kaupaksi v?himm?ispinta-alaa laskettaessa?EOL 4.1 §:n?perusteella.

      Jos eri kauppakirjoilla, eri aikoina, eri ostajille myyd??n m??r?osia samasta kiinteist?st?, m??r?osien yhteenlaskettua pinta-alaa ei voida ottaa huomioon v?hitt?ispinta-alaa laskettaessa. T?m? seuraa vastakkaisp??telm?n??EOL 5.3 §:st?.

      S??nn?ksen mukaan ainoastaan saman ostajan ja saman myyj?n v?lill? kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana tehdyt kiinteist?nkaupat voidaan ottaa huomioon pinta-alaa laskettaessa.?EOL 4.1 §:n mukaan mit? etuostolaissa s??det??n kiinteist?st? koske my?s m??r?osaa kiinteist?st?.??

      Sukulaisuus

      Kunnalla ei ole etuosto-oikeutta aviopuolisoiden v?lisiss? kaupoissa, sek? myyj?n ja h?nen mahdollisen perillisens? tai t?m?n puolison v?liss? kaupoissa?EOL 5.1 §.?Kysymys on tilanteesta, jossa perillisasema on sin?ns? mahdollinen, mutta ei viel? konkreettisesti toteutunut. Perint?oikeus on rintaperillisill?, vanhemmilla, sisaruksilla, heid?n j?lkel?isill??n sek? isovanhemmilla, sed?ll?, enolla ja t?dill?. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen ja h?nen j?lkel?istens? sek? is?n ja is?npuoleisten sukulaisten v?liset suhteet m??r?ytyv?t vastaavasti. Perint?oikeuden edellytyksen? on isyyden vahvistaminen tai tunnustaminen isyyslaissa (700/75 ) s??detyll? tavalla. Perint?kaaren 4 luvun mukaan ottolapsi perii ottovanhempansa ja n?m? ottolapsen. Jos ottolapsi on kuollut, perint?oikeus on h?nen rintaperillisill??n.

      Jos kiinteist? on luovutettu edell? tarkoitetulle ja muulle henkil?lle yhteisesti, voi kunta k?ytt?? etuostoa?EOL 5.3 §.?V?himm?ispinta-ala m??r?ytyy koko kiinteist?n pinta-alan eik? m??r?osuuksien perusteella (ks. edellinen luku).

      Valtio tai sen laitos

      Kunnalla on er?in rajoituksin etuosto-oikeus my?s valtion maahan (EtuostoL:n 5 §:n 1?momentin 3 kohta ja 6 §:n 2 mom.)

      Etuostolain 5 §:n 1 momentin 3 kohdasta on poistettu valtion maiden erityisasema valtion ollessa myyj?n?. Etuosto-oikeutta ei edelleenk??n ole, jos valtio, valtion liikelaitos tai muu valtion laitos on ostajana. My?sk??n hallinnon sis?ll? tapahtuviin alueiden hallinnan siirtoihin kunnan etuosto-oikeus ei ulotu. Sen sijaan valtion yksityisoikeudellisten yhteis?jen, kuten osakeyhti?iden, omistamien kiinteist?jen myynnit ovat jo aikaisemminkin kuuluneet kunnan etuosto-oikeuden piiriin.

      Etuostolain 6 §:n?2 momentissa on rajattu kunnan etuosto-oikeuden ulkopuolelle tilanteet, joissa kiinteist?n myynti tapahtuu eduskunnan antamassa suostumuksessa nimetylle luovutuksen saajalle tai sellaiselle yhti?lle, jossa valtiolla on m??r?ysvalta, valtion rahastolle tai julkisoikeudellista teht?v?? hoitavalle s??ti?lle niiden omaa k?ytt?? varten.

      Eduskunnan suostumusta edellytet??n yli 10 miljoonan euron kiinteist?n kauppoihin ja sellaisiin kauppoihin, joissa kiinteist? myyd??n k?yp?? alhaisemmasta hinnasta. Kiinteist?n myynnill? yhti?lle, jossa valtiolla on m??r?ysvalta, valtion rahastolle tai julkisoikeudellista teht?v?? hoitavalle s??ti?lle niiden omaa k?ytt?? varten, tarkoitetaan kiinteist?n hankkimista omien toimitilojen rakentamista tai muuta vastaava tarkoitusta varten. Sen sijaan kiinteist?n myynti edelleen myynti? varten valtion m??r??misvallassa olevalle yhti?lle, kuten Kapiteeli Oy:lle tai valtion rahastolle tai julkisoikeudellista teht?v?? hoitavalle s??ti?lle on kunnan etuosto-oikeuden piiriss?.

      Pakkohuutokauppa

      Etuosto-oikeutta ei ole, kun kiinteist? myyd??n pakkohuutokaupalla. Mik?li kiinteist? myyd??n esim. ulosottokaaren luvun 5:77 §:n mukaisesti muulla vapaalla myynnill?, kunta voi sen sijaan k?ytt?? etuosto-oikeutta. Ulosottokaaren 5:79,2 §:n mukaan 77 §:n mukaisessa myynniss? noudatetaan asianosaisten sopimia myyntiehtoja ja mit? muussa laissa s??det??n vastaavasta kaupasta.?

      Kohtuullisuuden harkinta

      Etuosto-oikeutta ei ole, milloin sen k?ytt?mist?, huomioon ottaen ostajan ja myyj?n v?linen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet, on pidett?v? ilmeisen kohtuuttomana?EOL 6 §.?Lainkohta edellytt??, ett? kohtuuttomuus on "ilmeist?" ja ett? kohtuuttomuutta tarkastellaan ottaen huomioon ostajan ja myyj?n v?linen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet.

      Ostajan ja myyj?n v?liseen suhteen osalta on hallituksen esityksess? lainkohdan merkityst? perusteltu seuraavasti: "L?hinn? kysymyksess? on edellytetty olevan tapaukset, joilla on voimakkaasti henkil?kohtainen luonne. T?llaisesta tapauksesta saattaa olla kysymys esimerkiksi myyt?ess? kiinteist? tai osa siit? pitk?aikaiselle ty?ntekij?lle tai kasvattilapselle. Vastaava tilanne voi olla, jos ostajalla on erityisen t?rke?t? saada maata juuri kysymyksess? olevalta paikalta, esimerkiksi yrityksen hankkiessa maata olevan teollisuuslaitoksensa vierest? toimintansa laajentamista varten (HE 18011975) KHO 1984 II 126 ja KHO 6.2.1991 taltio 356, KHO 15.7.1979 taltio 1209, KHO1.7.1991 T 2291.

      Tulkintaongelmia saattaa synty? tilanteissa, joissa ostajana on esimerkiksi yhti?, joka on kokonaan tai p??osin myyj?n omistama. Korkeimman hallinto-oikeuden p??t?sten perusteella etuoston k?yt?n kohtuullisuus n?iss? tilanteissa joudutaan harkitsemaan tapauskohtaisesti, eik? yksiselitteist? tulkintaohjetta 6 §:n soveltamisesta "yrityssukulaiskaupoissa" voida antaa. Sellainen tulkinta, ett? etuosto-oikeuden k?ytt? olisi aina poissuljettu etuostolain 6 §:n nojalla, kun saman yritysrypp??n sis?ll? tehd??n kauppoja, on kuitenkin liian tiukka. Kantaa tukee mm. seuraava KHO:n p??t?s KHO 31.3. 1992 taltio 1265.

      Luovutusehtoihin liittyen kohtuuttomuuteen voi johtaa esim. maksutapaan tai maksuv?lineeseen liittyv?t tilanteet, kuten esim. kiinteist?n luovuttaminen osakeyhti??n apporttina yhti?n osakkeita vastaan. Muut kohtuuttomuusharkintaan liittyv?t olosuhteet voivat olla hyvinkin moninaisia KHO 1984 II 125, KHO 1992 II 45, KHO 14.9.1994 T 4173.

      Etuostomenettely

      Ennakkoilmoitus

      Kunta voi kiinteist?nomistajan kirjallisesta pyynn?st? etuk?teen ilmoittaa, ett? se ei tule k?ytt?m??n etuosto-oikeuttaan?EOL 8 §. Ilmoitus sitoo kuntaa kahden vuoden ajan hakemuksessa mainituilla ehdoilla. Kunnalla ei ole velvollisuutta antaa ennakkoilmoitusta kiinteist?nomistajan pyynt??n.

      Etuostosta p??tt?minen

      Etuosto-oikeuden k?yt?n mahdollisuus tulee ajankohtaiseksi sen j?lkeen, kun kunta on saanut tiedon kiinteist?n kaupasta. Kiinteist?n luovutuksen ilmoittamisesta kunnalle s??det??n kaupanvahvistajista annetun lain 6 §:ss? sek? kaupanvahvistaja-asetuksen 5 ja 6 §:ss?. Asetuksen 5 §:n mukaan kaupanvahvistajan on teht?v? ilmoitus s?hk?isesti kahden vuorokauden kuluessa luovutus- tai muun saantokirjan vahvistamisesta. Kaupanvahvistaja voi tehd? ilmoituksen kirjeitse tai telekopiona vain eritt?in painavasta syyst?.

      Kaikista vahvistetuista m??r?alan luovutuksista tai pid?tyksist? kaupanvahvistajan on toimitettava j?ljenn?s luovutuskirjasta karttoineen sille kunnalle, jossa m??r?ala sijaitsee. J?ljenn?s luovutuskirjasta karttoineen voidaan toimittaa my?s s?hk?isesti (Kaupanvahvistaja-asetuksen 5 §:n 3 mom).

      Mik?li kaupan kohde t?ytt?? etuoston k?yt?n edellytykset ja kunta harkitsee etuostoa, tulisi kunnan t?m?n j?lkeen tiedustella myyj?lt? edell? mainitulla tavalla niist? mahdollisista ehdoista, jotka eiv?t ilmene kauppakirjasta, ellei kauppakirjassa esim. todeta, ett? kiinteist?nkauppaa koskevat kaikki ehdot on otettu kyseiseen kaupanvahvistajan vahvistamaan kauppakirjaan.

      Etuosto-oikeuden k?ytt?mist? koskeva p??t?s on teht?v? kolmen kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta. P??t?svaltaa kunnan etuosto-oikeuden k?ytt?misest? k?ytt?? kunnanhallitus KHO 28.2.1985, taltio 765.

      KHO 28.2.1985, taltio 765. Kunnanvaltuusto oli ylitt?nyt toimivaltansa p??tt?ess??n, ett? kunta k?ytt?? etuosto-oikeutta.

      Kunnanhallitus voi siirt?? sen seikan ratkaisemisen, ett? kunta ei k?yt? etuosto-oikeuttaan m??r??m?ns? viranhaltijan teht?v?ksi?EOL 21 §.?Viranhaltijan tekem?? p??t?st? kunnanhallitus ei voi en?? ottaa k?sitelt?v?kseen EOL 21.2 §.

      Mik?li kunnan talousarviossa maanhankintaan varatut m??r?rahat eiv?t riit? etuostoa k?ytett?ess?, valtuuston tulee tehd? p??t?s lis?m??r?rahasta. Kun kunnanhallitus on p??tt?nyt k?ytt?? etuostoa, kunnan on pakko j?rjest?? kaupan rahoitus. P??t?st? teht?ess? tulisikin ottaa huomioon etuoston k?yt?n vaatimat rahoitusj?rjestelyt.

      Ennen etuoston mahdollista k?ytt?mist? on syyt? hankkia?aluetta koskeva rasitustodistus, josta ilmenee mit? kiinnityksi? alueeseen on vahvistettu, sill? niiden perusteella kiinteist??n voi kohdistua panttioikeuksia. Olemassa olevat panttioikeudet siirtyv?t kaupassa ostajan vastuulle ellei kiinteist?? ole vapautettu niist?. On huomattava, ettei yksin kauppakirjaan otettu ehto kiinteist?n myymisest? rasituksista vapaana viel? merkitse sit?, ett? kiinteist??n ei kohdistuisi panttioikeuksia.

      Lis?ksi on viel? todettava, ett? kiinteist?n luovutukselle ei saa my?nt?? lainhuutoa ennen kuin etuostolle varattu m??r?aika on p??ttynyt, ellei kunta ole antanut todistusta siit?, ett? se ei k?yt? etuosto-oikeutta. Mik?li lainhuuto olisi erehdyksess? my?nnetty, ei se kuitenkaan est? etuoston k?ytt??.

      Kiinteist?n edelleen luovutus ennen etuostoon varatun m??r?ajan p??ttymist? ei my?sk??n ole esteen? kunnan etuoston k?yt?lle?EOL 14 §.

      Ilmoitus kirjaamisviranomaiselle etuoston k?ytt?misest?

      Kunnan tulee ilmoittaa Maanmittauslaitokselle etuosto-oikeuden k?ytt?misest? v?litt?m?sti sen j?lkeen, kun kunnan ao. p??t?s on?tehty, odottamatta p??t?ksen lainvoimaistumista. Asian ratkaisemiseksi Maanmittauslaitos tarvitsee tiedon lainvoimaisuudesta, mutta se voidaan toimittaa my?hemmin. Ilmoitus etuosto-oikeuden k?ytt?misest? tehd??n osoitteeseen: Maanmittauslaitos, Kirjaamisasiat, PL 3300, 65101 Vaasa.

      Helsingin, Vaasan tai Turun keskitetyt?hakemusten vastaanottopisteet?www.maanmittauslaitos.fi/tietoa-maanmittauslaitoksesta/yhteystiedot/hakemuslomakkeet-ja-postitusosoitteet

      Kolmen kuukauden (3 kk) m??r?aika ilmoittamiseen lasketaan kaupantekop?iv?st?. Ilmoitus tulee olla perill? Maanmittauslaitoksessa 3 kuukauden kuluessa kaupantekop?iv?st? lukien. S?hk?postilla l?hetetyn ilmoituksen perilletulosta tulee s?hk?posti-ilmoitus. Maapostin perilletulosta kunta ei saa ilmoitusta. Kirjallinen hakemuksen osalta ei tule kuittausta. Kirjallisella hakemuksella tehty ilmoitus kirjataan saapumisp?iv?n??n lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin ja n?kyy samana p?iv?n? rasitustodistuksella. Rasitustodistuksesta voi tarkistaa tiedon.

      Etuosto-oikeuden kiert?minen

      Etuosto-oikeutta yritet??n toisinaan kiert?? esimerkiksi kauppakirjaan otettavilla ehdoilla. Etuostolain muutoksella 1990 pyrittiin v?hent?m??n lain kiertomahdollisuuksia. Jos sopimusehto on m??r?tty tai muuhun toimenpiteeseen ryhdytty ilmeisesti siin? tarkoituksessa, ett? etuosto-oikeuden k?ytt?minen v?ltett?isiin, voi tuomioistuin kunnan vaatimuksesta p??tt??, ettei ehto tai toimenpide sido kuntaa tai ole esteen? etuosto-oikeuden k?ytt?miselle?EOL 21 a §.?Kanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta. T?ll?in etuosto-oikeuden k?yt?lle varattu aika alkaa vasta kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

      Etuoston kiertomahdollisuutta siten, ett? kohde jaettaisiin useisiin pieniin osiin rajoittavat etuostolain 5 §:n 2 ja 3 momentin s??d?kset?EOL 5 §.

      Ns. massakaupat

      "Milloin samalla luovutuskirjalla on myyty kahden tai useamman kunnan alueella olevia kiinteist?j?, etuosto-oikeus on sill? kunnalla, jonka alueella sijaitsee suurin osa kiinteist?jen yhteenlasketusta pinta-alasta"?EOL 3 §

      Jos luovutuksen kohteet sijaitsevat eri maanmittaustoimistojen tai kuntien alueilla, kaupanvahvistajan on?kaupanvahvistaja-asetuksen 6 §:n?mukaan liitett?v? ilmoitukseen j?ljenn?s luovutuskirjasta tai erillinen kiinteist?luettelo, josta k?yv?t ilmi kiinteist?tunnukset sek? m??r?alat kartan avulla tai muutoin riitt?v?sti yksil?ityin?.

      Etuostop??t?ksen tiedoksi antaminen

      Etuosto-oikeuden k?ytt?mist? koskeva p??t?s on teht?v? kolmen kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksi??todistamisesta.? Etuostop??t?s on ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle niinik??n kolmen kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta (EOL 9 §?1 mom). Ennen 1.1.2010 etuostop??t?s ilmoitettiin k?r?j?oikeudelle. Vuoden 2010 alusta l?htien kiinteist?jen kirjaamisviranomainen on se maanmittaustoimisto, jonka toimialueella kiinteist? sijaitsee. Jos etuoston kohteena oleva luovutus k?sitt?? kahden tai useamman kirjaamisviranomaisen toimialueella olevia kiinteist?j?, on ilmoitus teht?v? erikseen kullekin kirjaamisviranomaiselle (2 mom.). Jos kunta ei huolehdi ilmoittamisesta kirjaamisviranomaiselle m??r?ajassa, etuosto-oikeus on menetetty (EOL 10 §).

      Etuosto-oikeuden k?ytt?misilmoituksesta on teht?v? merkint? lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Etuoston tultua loppuun saatetuksi on merkinn?t poistettava (EOL 12 §).

      Velvollisuus etuostop??t?ksen tiedoksiantoon ostajalle ja myyj?lle, hallintolain mukaisesti ”viipym?tt?”, alkaa kulua vasta p??t?ksen tekemisest?. Aikaisemmin (ennen lainmuutosta 471/2005) etuostop??t?ksen kolmen kuukauden tiedoksiantoaika laskettiin luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta. Jos kunta ei huolehdi etuostop??t?ksen tiedoksiannosta viipym?tt?, t?st? seuraa etuosto-oikeuden menetys etuostolain 10 §:n mukaan. Tiedoksianto ostajalle ja myyj?lle tulee toimittaa hallintolain 60 §:n mukaisesti todisteellisena tiedoksiantona.?

      Todisteellinen tiedoksianto toimitetaan hallintolain 60 §:n mukaan saantitodistuksin tai luovuttamalla p??t?s vastaanottajalle tai t?m?n edustajalle kirjallista todistusta vastaan tai, jos viranomainen katsoo siihen olevan aihetta, haastetiedoksiantona. Ns. piileksimistapauksissa k?ytet??n hallintolain 61 §:ss? tarkoitettua sijaistiedoksiantoa, joka kuitenkin edellytt?? vastaanottajan suostumusta tai haastemiehen toimittamaa sijaistiedoksiantoa?oikeudenk?ymiskaaren 11:7:n?mukaisesti, joka ei edellyt? vastaanottajan suostumusta. Riitt?v?? ei ole, ett? tiedoksianto toimitetaan postitse tavallisena kirjeen?. Tiedoksiannosta alkaa kulua muutoksenhakuaika.

      Asianosaisten asema

      Ostajan velvoitteet

      Ostaja vastaa kaupassa sovituista velvoitteistaan siihen asti, kunnes etuosto on loppuun saatettu?EOL 15 §.?Kun etuosto on loppuun saatettu, tulee ostajan toimittaa kunnalle luovutuskirja ja haltuun saamaansa kiinteist?? koskevat asiakirjat, joilla on merkityst? kunnalle kiinteist?n omistajana?EOL 13 §.?Etuosto on loppuunsaatettu, kun kunnan etuoston k?ytt?mist? koskeva p??t?s on saanut lainvoiman?EOL 11 §.

      Etuostosta aiheutuvat suoritusvelvollisuudet

      Etuostolain 15 §:??n?on sis?llytetty s??nn?kset ostajalle maksettavista korvauksista. J?rjestelm?n tarkoituksena on, ett? ostaja saatetaan samaan taloudelliseen asemaan kuin miss? h?n oli ennen kaupan solmimista. S??nn?ksen mukaan kunnan on korvattava ostajalle, mit? t?m? on ennen etuoston loppuun saattamista suorittanut, ei kuitenkaan ostajan laiminly?nnist? aiheutuneita suorituksia. Lis?ksi kunnan on korvattava ostajalle kaupan johdosta aiheutuneet tarpeelliset rahoitus- ja muut kustannukset sek? kiinteist?n hallinnasta, hoidosta ja kunnossapidosta aiheutuneet tarpeelliset? kustannukset

      Kaupan johdosta syntynein? tarpeellisina kustannuksina kyseeseen voivat tulla "v?litt?m?t kaupantekokustannukset kuten tarpeellisista rasitustodistuksista, kiinteist?rekisterin otteista, kartoista, kaupan tekemiseksi tarpeellisista matkoista sek? kysymyksess? olevan kiinteist?n ja sit? koskevien oikeussuhteiden tutkimisesta muutoin aiheutuneet kulut. My?s kauppakirjan laatimiskulut ovat hyv?ksytt?vi? kustannuksia. Kustannuksiin saatetaan lukea my?s v?lityspalkkio, jonka ostaja on maksanut. Yleens? v?lityspalkkion kuitenkin maksaa myyj? siten, ett? se pid?tet??n kauppahinnasta. T?ll?in se on osa kauppahintaa, eik? kuulu korvattaviin kustannuksiin.

      Korvattaviin kustannuksiin eiv?t my?sk??n kuulu ostajalle kiinteist?n tulevan k?yt?n suunnittelusta aiheutuneet menot yms. v?lilliset kustannukset" (Ojanen 1978). Kaupan toteuttamiseksi otettujen lainojen korkokulut ja j?rjestelykulut kuuluvat kunnan korvattaviin kuluihin.

      Kunnossapidosta aiheutuneiden kustannusten mainitseminen 15 §:n 1 momentissa tarkoittaa, ettei kiinteist?n ostaja hallinta-aikana voi kunnan kustannuksella suorittaa tavanmukaisen kiinteist?n hoidon ja kunnossapidon ylitt?vi?, kiinteist?n arvoa korottavia investointeja tai muita toimia. Toisaalta, kun otetaan huomioon?etuostolain 15 §:n?4 momentti, hoidon ja kunnossapidon laiminly?nti aiheuttaa korvattavan kustannuksen omaisuuden arvon v?hentymisen johdosta.

      Kunta on velvollinen maksamaan korvaukset heti sen j?lkeen, kun etuosto on k?ynyt lopulliseksi eli p??t?s on saavuttanut lainvoiman eli t?m?n ajankohdan katsotaan er??nnytt?v?n suoritukset. Mik?li kunnan maksusuoritus viiv?styy t?st?, kunta on velvollinen suorittamaan korkolain mukaisen viiv?styskoron.

      Kunnan korvausvelvollisuus ei koske ostajan laiminly?nnist? aiheutuneita kustannuksia kuten sakkokorkoa tai sopimussakkoa. Muutoin kuin kauppakirjan mukaan korvattavia velvoitteita voivat olla l?hinn? kiinteist?n omistukseen sidotut ojitus-, mets?nhoito tms. maksut. Mahdollisia veroja (omaisuusveroa ) korvausvelvollisuus ei koske (Ojanen 1978).

      Milloin kiinteist?nkaupan ehdon luonteen vuoksi sit? ei kunnan tultua ostajan sijaan voida sellaisenaan t?ytt??, on ehdon sis?lt?m? velvoite muunnettava sen t?ytt? arvoa vastaavaksi rahasuoritukseksi?EOL 17 §.?

      Kunnalle maksettavat korvaukset

      Kunta on oikeutettu kohtuulliseen korvaukseen myydyn omaisuuden arvon mahdollisesta v?hentymisest? ostajan toimenpiteiden johdosta?EOL 15 §. Kiinteist?n arvo voi v?henty? esim. rakennuksen purkamisen, mets?n hakkuun tai maa-ainesten oton johdosta.

      Tuottokorko

      Etuostolain 15 §:n?2 momentin mukaan kunnan on maksettava kunkin suorituksen maksup?iv?st? lukien korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa. T?m? ns. tuottokorko tarkoittaa Suomen Pankin puolivuosittain julkistamaa viitekorkoa.?

      T?m? korko on ollut:?

      • 1.1.-30.6.2006 2,5 %,
      • 1.7.-31.12.2006 3%,
      • 1.1.-30.6.2007 4%,
      • 1.7.-31.12.2007 4,5%,
      • 1.1.-30.6.2008 4,5%,
      • 1.7.-31.12.2008 4,5 %,
      • 1.1.-30.6.2009 2,5%,
      • 1.7.-31.12.2009 1% ja
      • 1.1.-30.6.2010 1%.?

      Tuotto ja hy?ty

      Jos kiinteist?st? saadaan tuottoa tai muuta taloudellista hy?ty?, sill? katetaan?etuostolain 15 §:n?3 momentin mukaan syntyneit? kustannuksia. Pyk?l?n 3 momentin mukaan kunnan on suoritettava ostajalle korvaus 1 momentissa mainituista kustannuksista sek? niille ja maksetuille kauppahinnan erille 2 momentissa s??detty korko vain silt? osin kuin ne ylitt?v?t ostajan kiinteist?st? saaman tuoton tai muun taloudellisen hy?dyn. T?m? tarkoittaa sit?, ettei kunnan ole suoritettava ostajalle korvausta 1 momentista tarkoitetuista kustannuksista eik? niille ja maksetuille kauppahinnan erille tuottokorkoa, jos ostajan kiinteist?st? saama tuotto tai muu taloudellinen hy?ty kattaa ne. Jos ostajan kiinteist?st? saama tuotto tai muu taloudellinen hy?ty ei kata ostajan kustannuksia eik? niille ja maksetuille kauppahinnan erille laskettavaa tuottokorkoa, kunnan on korvattava erotus ostajalle.

      Jos myydyn omaisuuden arvo on ostajan toimenpiteiden tai laiminly?ntien johdosta v?hentynyt, t?m? arvonalennus v?hennet??n kunnan suoritusvelvollisuuteen kuuluvasta erotuksesta tai jos kunnalle ei ole j??nyt korvattavaa, ostajan on korvattava arvonalennus kunnalle. Ostajan saama tuotto tai muu taloudellinen hy?ty v?hent?? kaikkia 1 momentissa tarkoitettuja kustannuksia ja niille sek? maksetuille kauppahinnan erille laskettavaa tuottokorkoa. Aikaisemmin etuostolain 15 §:n 1 momentin viimeisen virkkeen mukaan ostajan kiinteist?st? saama hy?ty v?hensi ainoastaan kiinteist?n hallinnasta ja hoidosta aiheutuneita tarpeellisia kustannuksia. Toisaalta ostaja saa pit?? kiinteist?st? saamansa tuoton tai muun taloudellisen hy?dyn, vaikka ostaja ei?etuostolain 2 §:n?mukaan saavuta omistajan asemaa v?liaikana ennen etuoston loppuunsaattamista.

      Jos ostaja ei ole saanut kiinteist?st? tuottoa tai muuta taloudellista hy?ty?, kunnan on korvattava kaikki 15 §:n 1 momentissa tarkoitetut kustannukset sek? maksettava niille ja kauppahinnan erille tuottokorkoa.

      Tuottona tai muuna taloudellisena hy?ty? voidaan pit?? esimerkiksi kiinteist?st? saatua vuokratuloa, mets?nmyyntituloja ja maa-ainesten myyntituloja. Taloudellisena hy?tyn? ei voitane sen sijaan pit?? lyhytaikaista asumisetua eik? omaan k?ytt??n tapahtunutta viljely?. Sadon myyntitulot voitaneen katsoa tuotoksi ja pitempiaikainen merkitt?v? asumisetu muuksi taloudelliseksi hy?dyksi.

      Suoritusvelvollisuutta koskeva riita

      Suoritusvelvollisuutta koskevassa riidassa?tai sopimusehtojen muuntamista koskevassa asiassa kanne on nostettava k?r?j?oikeudessa kuuden kuukauden kuluessa siit?, kun etuosto on loppuun saatettu?EOL 18 §?

      Muutoksenhaku ja lainhuudatus

      Myyj?n muutoksenhakuoikeuden laajennus etuostolain 22 §:n 1 momenttiin toteutettiin lainmuutoksella 23.6.2005/471. T?t? ennen myyj?ll? oli valitusoikeus ainoastaan etuosto-oikeuden kohtuuttomuusperusteella (EOL 6 §).??

      Hallintovalitus

      Etuoston k?ytt?? koskevasta kunnan p??t?ksest? valitetaan hallinto-oikeuteen.?Etuostolain 22 §.n?1 momentin mukaan valitusoikeus on sek? ostajalla ett? myyj?ll?. Valitusaika on 30 p?iv?? p??t?ksen tiedoksisaannista. Etuoston k?ytt?m?tt? j?tt?misest? ei voi valittaa. Kysymys on hallintovalituksesta, joten etuostoa koskevassa asiassa ei esim. kuntalaisella ole mahdollisuutta valittaa kuntalain tarkoittamalla tavalla.?

      Lainhuudatus

      Ostajan lainhuudatuksen edellytyksist? ja rajoituksista on s??detty?etuostolain 19 §:ss?.? Lainhuudatusta voidaan nopeuttaa siten, ett? ostaja hankkii kunnalta todistuksen siit?, ett? kunta ei k?yt? etuosto-oikeuttaan. T?ll?in lainhuuto voidaan my?nt?? odottamatta etuosto-oikeuden k?yt?lle varatun ajan kulumista. Pinta-alaltaan enint??n 5000 m2 suuruisen kiinteist?n kaupassa lainhuudatusta voidaan nopeuttaa ostajan lainhuudatushakemukseen liittyv?ll? kirjallisella vakuutuksella siit?, ett??etuostolain 5 §:n?2 momentissa tarkoitettuja luovutuksia ei ole tapahtunut?EOL 19 §.

      Kunnan k?ytt?ess? etuostoa kunnan lainhuudatuksen m??r?aika alkaa siit?, kun etuosto on loppuun saatettu eli siit? kun kunnan p??t?s etuosto-oikeuden k?ytt?misest? on saanut lainvoiman. Lainvoimaiseksi p??t?s tulee, ellei siit? valiteta, 30 p?iv?n kuluessa sen tiedoksiannosta ostajalle ja myyj?lle (poistetaan: tuomiokunnan tuomarille tai kiinteist?tuomarille.) Valitustilanteessa p??t?s tulee lainvoimaiseksi, jos hallinto-oikeuden p??t?ksest? ei valiteta? tai kun KHO on antanut lopullisen p??t?ksen.? Kunnan saantokirjaksi katsotaan ostajan kappale luovutuskirjaa tai julkisen kaupanvahvistajan siit? oikeaksi todistama j?ljenn?s EOL 20 §.

      Etuostoon varautuminen

      Etuosto-oikeuden k?ytt?? joustavoittaa, jos kunnassa on edelt? k?sin harkittu etuoston k?ytt?periaatteet. Kunnan tulisi ennalta linjata, mill? alueilla, mill? hintatasolla ja miss? tilanteissa etuostoa on aiheellista k?ytt??.

      L?ht?kohtana on, ett? tieto kiinteist?kaupasta kulkee kaupanvahvistajalta viiveett? kuntaan ja ett? kunnassa on nimetty vastuuhenkil?, jonka teht?viin kunnassa teht?vien kiinteist?kauppojen seuranta kuuluu. Kyseisell? henkil?ll? tulee my?s olla selv? k?sitys siit?, milloin etuostoasia on syyt? tuoda p??tt?jien harkittavaksi ja milloin etuosto-oikeuden k?ytt?miselle ei ole mahdollisuutta tai tarvetta. On tarkoituksenmukaista, ett? kunnanhallitus tekee maapoliittisessa ohjelmassa tai sen puuttuessa erillisell? p??t?ksell? linjaa etuostomenettelyn k?yt?n periaatteet kunnassa. Yleens? kunnassa on delegoitu etuostoasioiden valmistelu ja sen ratkaiseminen, ett? kunnalla ei ole etuosto-oikeutta tai ett? kunta ei k?yt? etuosto-oikeuttaan, m??r?tyn viranhaltijan teht?v?ksi. Se, ett? viranhaltija kunnan puolesta p??tt?? olla k?ytt?m?tt? etuosto-oikeutta, tulee tehd? kirjallisesti virallisen p??t?ksen muodossa.

      Mik?li ilmenee, ett? kaupanvahvistajien ilmoitukset kiinteist?n luovutuksesta toistuvasti viipyv?t tai j??v?t kokonaan kuntaan saapumatta, asiasta tulee huomauttaa kaupanvahvistajalle ja ottaa tarvittaessa ottaa yhteytt? paikalliseen maanmittaustoimistoon. Kaupanvahvistajien toiminnan valvonnasta ja mahdollisista toimenpiteist? on s??detty kaupanvahvistajalain 2 ja 7 §:ss?.

      Kunnassa tulee olla ajantasainen kantakartta ja tekninen yhteys valtakunnalliseen Kiinteist?tietoj?rjestelm?n tietopalveluun (KTJ), jotta kaupan kohteen sijainti pystyt??n paikallistamaan riitt?v?n tarkasti. Maanmittauslaitoksen teht?v?n? on pit?? kunnan asemakaava-alueiden ulkopuolisten alueiden kiinteist?rekisteri? sek? my?s asemakaava-alueen kiinteist?rekisteri?, jos kunta ei ole ryhtynyt ko. asemakaava-alueen kiinteist?rekisterin pit?j?ksi.

      Etuosto-oikeutta ei tulisi k?ytt?? sellaisten kunnalle tarpeellisten alueiden kaupoissa, joissa hinta ylitt?? k?yv?n hintatason. Etuoston k?ytt?minen ylihintaisessa kaupassa nostaa perusteettomasti maan hintatasoa normaalin k?yv?n hintatason yl?puolelle. Jos kyseinen alue on kunnalle tarpeen, kunnan tulee harkita lunastusmenettelyn k?ytt?? alueen uutta omistajaa kohtaan, jolloin kunta saa alueen lunastustoimituksessa m??r?tt?v?ll? k?yv?ll? hinnalla. Lunastustoimituksessa otetaan huomioon lunastuslain 31 §:n 2 momentin mukainen arvonleikkaus.

      Kunnat voi niin harkitessaan antaa kirjallisen ilmoituksen siit?, ett? kunta ei aio k?ytt?? etuosto-oikeutta. T?llaisesta ty?st? aiheutuu kunnille kustannuksia. Kuntalain 12 luvun?90 §:n 11) kohdan mukaan: ”Valtuusto hyv?ksyy hallintos??nn?n, jossa annetaan tarpeelliset m??r?ykset ainakin: 11) asiakirjoista peritt?vist? lunastuksista …”??Hallintos??nt?, jonka valtuusto hyv?ksyy, annetaan tarpeelliset m??r?ykset ainakin mm. asiakirjoista peritt?vist? maksuista.

      Etuostolaki ja mahdollinen kunnan etuosto-oikeus edist?v?t kunnan vapaaehtoista maanhankintaa.

      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright