春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Maapolitiikan opas

      Raakamaan ja yleisen rakennuksen tontin lunastaminen

      ?Raakamaan lunastamisen edellytykset

      Raakamaan lunastaminen edellytt?? ymp?rist?ministeri?n antamaa lunastuslupaa?MRL 99 §.?Lunastusluvan saamisen edellytyksi? ja lupamenettely? on selostettu laajemmin kohdassa?Lunastuslupamenettely.

      Yleisen rakennuksen tontin lunastamisen edellytykset

      Kunta, valtio tai kuntayhtym? saa ilman erityist? lupaa lunastaa asemakaavan mukaisen yleisen rakennuksen tontin, jos se on voimassa olevassa asemakaavassa tarkoitettu sen tarpeisiin?MRL 96.1 §.?Yleisen rakennuksen tontin lunastusoikeuden suhteen on voimassa samat edellytykset kuin muunkin yleisen alueen lunastuksessa. Asiaa on k?sitelty laajemmin kohdassa?yleisen alueen lunastusoikeuden edellytykset. Yleisen rakennuksen tontin kohdalla on kuitenkin erityisesti syyt? korostaa kaavamerkinn?n selkeyden tarpeellisuutta. Kaupungin tai valtion tarpeita osoittava indeksi (esim. Yk) olisi useimmiten syyt? sis?llytt?? kaavamerkint??n. Nykyisin yleisen rakennuksen tontti saattaa yh? useammin olla tarkoitettu my?s muun kuin kunnan tai valtion tarpeisiin. T?llaisia ovat esimerkiksi vanhusten palvelutalot.

      Mik?li yleisen rakennuksen tontin saaminen kunnan omistukseen ei onnistu?MRL 96 §:n nojalla, on sen omistusoikeus mahdollista saada tontinosan tai tontin lunastusmenettelyn avulla?KmL 62 §?ja?KmL 62 a §.?T?t? mahdollisuutta on k?sitelty laajemmin kohdassa Tontinosan lunastus.

      Lunastusmenettely

      Lunastusmenettely on samanlainen kuin muunkin yleisen alueen lunastuksessa. Asiaa on k?sitelty laajemmin kohdassa yleisen alueen [Toimitusmenettely]. Raakamaan lunastamisen osalta mainittakoon kuitenkin, ett? ennakkohaltuunotto edellytt?? lunastuslupaviranomaisen eli ymp?rist?ministeri?n lupaa, joka siis my?nnet??n samalla kuin varsinainen lunastuslupa.

      Korvaukset

      Arvonleikkaus

      Raakamaan ja yleisen rakennuksen tonttien lunastamista leimaavat lunastuslain nk. arvonleikkauss??nn?kset?LunL 31.2-3 §:t. Normaalistihan korvaus lunastustoimituksessa perustuu k?yp??n hintaan?LunL 30.1 §, mutta kun kunnalle, valtiolle tai kuntayhtym?lle lunastetaan maata yhdyskuntarakentamista varten, saattaa lunastuskorvaus olla k?yp?? hintaa alempi.

      Lunastuslain?31.2 §:ss??s??det??n:

      "Kun hankitaan valtiolle, kunnalle tai kuntayhtym?lle kiinte?? omaisuutta tai pysyv? erityinen oikeus yhdyskuntarakentamista varten alueelta, jolle kunnanvaltuusto on p??tt?nyt laadittavaksi asemakaavan tai jonka asemakaavaa on p??tetty muuttaa, ei huomioon oteta kaavan laatimis- tai muuttamisp??t?ksen j?lkeen tapahtunutta maan arvon nousua. Se osa arvonnoususta, joka vastaa yleisen hintatason kohoamista tai joka muutoin on aiheutunut muista syist? kuin siit? kaavoituksesta, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, luetaan korvauksensaajan hyv?ksi".

      Lunastuslain?31.3 §:n?mukaan korvausta 2 momentin nojalla m??r?tt?ess? j?tet??n kuitenkin huomioon ottamatta maan arvon nousu enint??n 7 vuotta lunastuksen vireillepanoa edelt?neest? p?iv?st? l?htien.

      Lunastuksen vireillepanop?iv? on se p?iv?, jolloin lunastushakemus on saapunut lunastuslupaviranomaiselle (valtioneuvosto, ymp?rist?ministeri?, maanmittaustoimisto).

      Arvonleikkauksen edellytyksen? on siis aina nk. kaavanlaatimisp??t?ksen antaminen. Kaavanlaatimisp??t?ksell? tarkoitetaan k?yt?nn?ss? rakennuskiellon m??r??mist? alueelle, jolle asemakaavan laatiminen on vireill??MRL 53.1 §.?Lis?ksi kaavoituksen tuoma arvonnousu tulee johtua asemakaavasta ja arvonleikkauksen toteutumiseksi arvonnousun on t?ytynyt tapahtua 7 vuoden kuluessa lunastuksen vireillepanosta. Joskus pelkk? kaavanlaatimisp??t?s nostaa lunastettavan alueen hintaa, mutta todenn?k?isemmin arvonleikkauksen aiheuttaa asema- tai yleiskaavaluonnoksen julkistaminen, kaavan hyv?ksyminen tai vahvistaminen.

      Seuraavassa esitetty tarkastelu koskee l?hinn? kaavoittamattomia alueita, joiden arvon muodostukseen tuleva kaavoitus tai muu nykyist? k?ytt?? tehokkaampi k?ytt? vaikuttaa merkitt?v?sti. Asuinpaikkak?yt?ss? olevalle kiinteist?lle taataan kuitenkin aina korvaus, jolla on mahdollista saada tilalle vastaavanlainen asuinkiinteist? leikkauss??nn?ksest? huolimatta?Lun 32 §.?T?m? rajoittaa siis seuraavassa esitett?v?n leikkauss??nn?ksen soveltamista tietyiss? tapauksissa.

      Arvonleikkauss??nn?sten eri soveltamistapaukset

      Kaavanlaatimisp??t?ksest? yli 7 vuotta.

      Jos kaavoitustilanteessa ei ole tapahtunut muutoksia kaavanlaatimisp??t?ksen antamisen j?lkeen, leikkauss??nn?ksell? ei useinkaan ole merkityst? tai sit? on vaikea todeta. Korvaus arvioidaan lunastuksen vireilletuloa 7 vuotta edelt?neen ajankohdan hinnan mukaan. N?in saatua hintaa korotetaan joko rahanarvon muutosta vastaavasti (elinkustannusindeksin muutoksen verran) tai muusta syyst? kuin (ko.) kaavoituksesta aiheutuneen maan arvon kehityksen mukaisesti. K?yt?nn?ss? useimmiten korvaus vastaa tiluksella muutenkin arviointihetkell? olevaa arvoa.?

      Jos kaavoitustilanne on muuttunut lunastuksen vireillepanoa edelt?neen 7 vuoden aikana, asetelmat muuttuvat edellisest?. Jos sellainen kaavoitus, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, on kohottanut lunastettavien tilusten arvoa t?n? aikana, tulee arvonleikkaus v?ist?m?tt? kysymykseen. T?ll?in arvioinnin l?ht?kohtana on edelleen 7 vuoden takainen tilanne ja hinta, joka muutetaan arviointihetkeen kuten edell?. Lopullinen lunastuskorvaus saadaan siis samalla tavalla kuin edell? ja kaavoituksen tuoma arvonnousu j?tet??n huomiotta. Jos kaavoitustoimenpiteen? esim. yleiskaavan mukainen viheralue on muutettu yleiskaavassa rakentamisalueeksi, vastaa korvaus k?yt?nn?ss? suunnilleen yleiskaavan mukaisen viheralueen hintaa ko. kohdalla. Yleiskaavan vaikutuksesta arvonleikkaukseen on selostettu kohdassa Arvonleikkaus raakamaan lunastuksissa.?

      Jos kaavanlaatimisp??t?ksest? on alle 7 vuotta ja kaavoitustilanne p??t?ksen antamisen j?lkeen on s?ilynyt muuttumattomana. Joissakin kaupungeissa kaavanlaatimisp??t?s on merkinnyt sit?, ett? kaavoitukseen on hetimiten ryhdytty, jolloin t?m? on my?s heijastunut kauppahintoihin. Korvaus m??r?t??n siis ennen kaavanlaatimisp??t?st? vallinneen arvon mukaan, jota korotetaan arviointihetkeen edell? esitetyll? tavalla. Jos kaavanlaatimisp??t?salueilla tehdyiss? kaupoissa maan hinnan todetaan olevan korkeampi kuin sen ulkopuolella, leikkauss??nn?ll? on merkityst?. S??nn?ksen vaikutuksen arviointi on aina harkintaa, mutta jos paikkakunnalla on tehty vain muutama ns. raakamaan kauppa tosi korkealla hinnalla ja vain n?m? kaupat ovat kohdistuneet kaavanlaatimisp??t?salueeseen, voidaan n?iss? kaupoissa katsoa olleen?lunastuslain 31.2 §:ss??tarkoitettua kaavoituksen vaikutusta, jota siis ei tule ottaa huomioon korvausta m??r?tt?ess? (Hyvink??n lunastus, [KKO 14.1.1991 taltio 74]).?

      Suurin mahdollinen vaikutus leikkauss??nn?ksill? on silloin, kun alle 7 vuotta vanhan kaavanlaatimisp??t?ksen antamisen j?lkeen kaavoitustilanne muuttuu siten, ett? muutoksen vaikutus maan arvoon on positiivinen. T?ll?in korvaus m??r?t??n ennen kaavanlaatimisp??t?st? vallinneen tilanteen mukaisesti ottamatta huomioon kaavoitusp??t?ksen ja sen j?lkeisten muiden kaavoitustoimien mahdollisesti aiheuttamaa arvonnousua. Muiden kaavoituksesta aiheutuneiden arvonnousujen leikattavuudelle on kuitenkin edellytyksen?, ett? ne ovat aiheutuneet siit? kaavoituksesta, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan. N?in saatua hintaa korotetaan arviointihetkeen edell? esitetyn mukaisesti, vaikka alueelle olisi saatettu lunastuskorvausta m??r?tt?ess? jopa vahvistaa asemakaava.

      Arvonleikkaus laskevan hintakehityksen vallitessa Esimerkiksi vuosien 1990 - 1994 aikana kiinteist?jen hintataso laski merkitt?v?sti ainakin p??kaupunkiseudulla. T?llaisen poikkeuksellisen hintakehityksen aikana onkin huomattava, ett? lunastuslain arvonleikkauss??nn?kset koskevat vain maan arvonnousua, mutta ei lainkaan sen laskua.Korvauksen yl?rajana on aina lunastettavan tiluksen arvo arviointihetkell?. Jos kaavoitus ei ole vaikuttanut lunastettavan tiluksen arvoon mill??n tavalla ja maan arvon kehitys on negatiivinen, korvaus m??r?t??n tiluksella arviointihetkell? olevan arvon mukaan.

      Jos kaavoitus, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, on vaikuttanut lunastettavan tiluksen arvoon korottavasti, kun taas maan yleinen hintakehitys on paikkakunnalla negatiivinen, korvaus m??r?t??n pit?en l?ht?kohtana kaavanlaatimisp??t?ksen tai 7 vuoden takaisen ajankohdan hintaa. T?t? hintaa korotetaan sen verran, mit? elinkustannusindeksi on noussut kaavanlaatimisp??t?ksest? tai 7 vuoden takaisesta hetkest? arviointihetkeen.?

      Arvonleikkaus raakamaan lunastuksissa

      Raakamaan lunastuksissa arvonleikkaus on toteutunut melko harvoin. Ensimm?isen kerran raakamaan lunastuskorvaukselle suoritettiin arvonleikkaus vuonna 1987 lopetetussa toimituksessa. Sen j?lkeen 1990-luvulla on seurannut muutamia lunastuksia lis?? ja n?in ollen leikkauss??nn?ksen soveltamisesta raakamaalunastuksissa on saatu vihdoin oikeusk?yt?nt??.

      Hyvink??ll? v. 1987 lopetetussa lunastuksessa arvonleikkaus perustui l?hinn? kaavanlaatimisp??t?ksen hintoja nostaneen vaikutuksen poistamiseen lunastuskorvauksesta. Lunastustoimikunta osoitti, ett? ?skett?in annetun kaavanlaatimisp??t?ksen mukaisella alueella hintataso oli noussut huomattavasti enemm?n kuin sen ulkopuolella. Lunastuksen kohteet oli ostettu kaavanlaatimisp??t?ksen j?lkeen korkeahkolla hinnalla, mutta lunastustoimikunta j?tti em. kaupat huomioimatta leikkauss??nn?sten nojalla. Korkein oikeus hyv?ksyi lunastustoimikunnan ja maaoikeuden p??t?kset tuomiollaan [KKO 14.1.1991 nro 74]. Arvonleikkauksen merkitys oli useita miljoonia markkoja.

      Samoin Kuopion lunastuksessa 1991 ja Oulun kahdessa raakamaalunastuksessa vuosina 1993-1994 arvonleikkaus koski l?hinn? kaavanlaatimisp??t?ksen aiheuttamaa hinnannousua. Sen sijaan Oulun toimituksissa ei yleiskaavamerkinn?n muuttumisesta aiheutunutta arvonnousua leikattu, mik? perustui mm. keskener?isest? Espoon lunastuksesta saatuun v?lip??t?kseen. Kuopion ja ensimm?iseen Oulun lunastukseen ei KKO my?nt?nyt valituslupaa ja toiseen Oulun tapaukseen valituslupaa ei edes haettu.

      Leikkauss??nn?sten kannalta kenties merkitt?vin raakamaalunastus pidettiin Espoossa vuosina 1989-1993. Erityisesti sill? on merkityst? yleiskaavan laatimisen johdosta seuraavan maan arvonnousun leikkaamisen kannalta. Lunastus monine vaiheineen on kuvattu seuraavassa tiivistetysti:

      Espoon J?rvenper?n raakamaalunastus, tnro 111 834-4

      3.3.1989 vireille tulleen lunastuksen kohteena oli 24 ha:n suuruinen tila Espoon J?rvenper?st?, jonka maanomistaja oli hankkinut 1.11.1988 21,5 miljoonalla markalla (3 616 040 )?. Tilan alueelle oli tehty kaavoitusp??t?s vuodelta 1963. Vuonna 1978 kaupunginvaltuuston hyv?ksym?ss?, mutta vuonna 1984 KHO:n kumoamassa yleiskaavassa tilan tilukset olivat virkistysaluetta. Vuonna 1987 julkistetussa yleiskaavaluonnoksessa alueesta oli 40 % rakentamiseen varattua aluetta. 28.6.1990 kaupunginhallituksen hyv?ksym?ss? yleiskaavaehdotuksessa rakentamiseen varattua aluetta oli 73 % (mm. kerrostaloaluetta 30 %). Lunastustoimikunta katsoi, ett? "arvonm??r??mishetken 2.3.1982 j?lkeen tapahtuneet yleiskaavojen varaukset ja niist? aiheutuneet maanarvojen kohoamiset ovat sellaisia LunL 31.2 §:ss??tarkoitettuja arvonnousuja, jotka on j?tett?v? huomioon korvauksia m??r?tt?ess?". Lopulliseksi maapohjan korvaukseksi lunastustoimikunta m??r?si 7.11.1990 8,5 milj.mk (1 429 597 ),?35 mk/m2 (5,89 ), joka saatiin korottamalla tiluksilla 2.3.1982 ollutta arvoa kaavoitusp??t?salueiden ulkopuolisten alueiden hintakehityksen mukaan. Tilusten k?yp? yksikk?hinta olisi lunastustoimikunnan mielest? ollut 90 mk/m2 (15,14 ).

      Maaoikeus hylk?si 21.11.1991 (Dnro 102.90) valitukset ja pysytti lunastustoimikunnan p??t?kset voimassa.Korkein oikeus kumosi tuomiossaan 24.5.1993 nro 1887 lunastustoimikunnan p??t?kset maapohjakorvausten osalta ja palautti toimituksen lunastustoimikunnalle. Perusteluissaan korkein oikeus totesi, ett? "yleiskaavoituksen aiheuttama maan arvon kohoaminen on arvonnousua, joka on johtunut muista syist? kuin siit? kaavoituksesta, jonka toteuttamiseksi lunastus on toimeenpantu". T?llainen arvonnousu on KKO:n mielest??LunL 31.2 §:n?mukaan luettava korvauksensaajan hyv?ksi. KKO:n mukaan "lunastushinnan m??r??miseksi tulisi selvitt??, mik? osa arvonnoususta oli johtunut asemakaavan laatimisp??t?ksest? ja mik? osa muista syist? kuin siit? kaavoituksesta, jonka toteuttamiseksi lunastus oli toimeenpantu". Lunastustoimikunta antoi asiasta uuden lunastusp??t?ksen 21.12.1993. Se m??r?si lunastuskorvaukseksi edelleen 35 mk/m2 (5,89 ).

      Lunastustoimikunta oli tarkentanut perusteluitaan ja totesi mm. seuraavaa: "Kaupunginhallituksen 28.6.1990 hyv?ksym? yleiskaavaehdotus lupaa alueelle tulevassa asemakaavassa rakennusmaata, joten tulevan asemakaavan tuomat odotukset voimistuivat verrattuna vuoden 1982 tilanteeseen. Asemakaavan tuleminen ja siin? rakennusoikeuden saaminen alueelle varmistui siis huomattavasti arvonleikkaushetkest? (2.3.1982) ensimm?isen k?sittelyn loppukokoukseen. T?m? odotusarvon lis?ys perustuu siis t?lt? osin juuri siihen asemakaavan toteutumiseen, jonka vuoksi nyt lunastetaan ja t?t? arvonnousua ei kuulu?LunL 31.2 §:n?mukaan ottaa huomioon." Lunastustoimikunnan mielest? ensimm?isen k?sittelyn j?lkeen ilmenneitten uusien kauppojen perusteella tilusten haltuunottohetken (6.2.1991) aikainen k?yp? hinta 2.3.1982 vallinneen yleiskaavan mukaan (viheralue) olisi ollut vain 25 mk/m2 (4,20 ). Koska ensimm?isess? k?sittelyss? m??r?tty? hintaa ei voitu laskea, korvaukseksi tuli edelleen 35 mk/m2 (5,89 ).Toimituksesta valitettiin uudestaan maaoikeuteen. Etel?-Suomen maaoikeus ratkaisi asian 1.2.1995 ja korotti korvauksen 40 mk/m2:aan (6,73 ).

      Korvaushinnan korotusta maaoikeus ei perustellut erikseen. Sen sijaan yleiskaavan merkityksest? maaoikeus esitti muun muassa, ettei yleiskaavoitus Espoossa kulje ohjaavasti edell? detaljikaavoitusta, vaan kaavoitus on lomittaista. Yleiskaavalla ei ole mahdollistettu rakentamista, se on vain tuonut odotuksia ep?varmaan arvonnousuun.

      Korkein oikeus ei antanut valituslupaa maaoikeuden p??t?kseen [KKO 6.11.1996 nro 4196]. Arvonleikkauksen suuruus oli noin 12 miljoonaa markkaa (2 018 255,12 ).

      Yhteenveto arvonleikkauksen merkityksest? raakamaalunastuksissa

      Vain asemakaavoituksesta aiheutuva maan arvonnousu tulee leikata lunastustoimituksissa. Yleiskaavamuutoksen osalta joudutaan selvitt?m??n, mik? osa sen seurauksena tapahtuneesta arvonnoususta katsotaan aiheutuneen pelk?st??n yleiskaavan muutoksesta ja mik? osa tulevasta asemakaavasta. Pelk?st??n yleiskaavasta aiheutuva arvonnousu luetaan korvauksensaajan hyv?ksi.Kaavoitustoimenpiteist? aiheutuneista v?litt?mist? arvonnousuista suurimpia ovat kaavamerkinn?n muutos tehokkaamman rakentamisen suuntaan sek? uuden asemakaavaluonnoksen julkaiseminen. Uudenmaan maanmittaustoimistossa tehtyjen hintaselvitysten perusteella yleiskaavassa ei-rakentamiseen varatun alueen muuttaminen pientaloalueeksi nostaa raakamaan hintaa 1,5 - 3,0 -kertaiseksi, varsinaisen asemakaavaty?n aloittaminen noin 1,5-kertaiseksi ja asemakaavaluonnoksen julkaisu noin 2,0-kertaiseksi. Edell? mainitut hyp?hdyksenomaiset arvonnousut pystyt??n suhteellisen luotettavasti m??ritt?m??n ja ne aiheuttavat arvonleikkauksen, mik?li ne ovat tapahtuneet korkeintaan 7 vuotta ennen lunastuksen vireillepanoa. Mit? l?hemp?n? lunastuksen vireillepanoa kaavoitustoimenpide on tapahtunut, sit? varmempaa on leikkauss??nn?sten vaikutus korvausta m??r?tt?ess?.Kaavoitustoimenpiteiden v?lisen? aikana tapahtuneen, nimenomaan lunastettavaa kohdetta koskevasta kaavoituksesta johtuvan arvonnousun selvitt?minen on hankalaa. J?rkevint? on selvitt?? kaavoituksen vaikutus vertaamalla kaavoitusp??t?salueen ulkopuolisen maan hintakehityst? kaavoitusp??t?salueen hintakehitykseen. Lopullinen lunastuskorvaus saadaan sitten korottamalla arvonm??r??mishetken hintaa kaavoitusp??t?salueen ulkopuolisen maan hinnanmuutoksen verran.

      Kaavanlaatimisp??t?ksen ajoittamisesta

      Kunnan kannalta tarkasteltuna p??t?s detaljikaavan laatimisesta tai muuttamisesta kannattaa tehd? sellaiselle alueelle, jolle suunnitellaan tehokkaampaa k?ytt?? esim. rakentamisalueena, ennen kuin yleiskaavan tai detaljikaavan luonnoskaan on julkistettu, koska arvioinnin kannalta lunastuksissa on em. kaavoitusp??t?s t?rke?. Useimmissa kunnissa p??kaupunkiseudulla yleiskaavan tai detaljikaavan luonnos on selvitysten mukaan heijastunut kauppahintoihin. Jos kaavan laatimisp??t?s tehd??n em. luonnosten julkistamisen j?lkeen, t?llainen hintavaikutus otettaisiin my?s huomioon mahdollista lunastuskorvausta m??r?tt?ess?. Sen sijaan, jos kaavanlaatimisp??t?s on tehty ajoissa, tulevan kaavoituksen maan arvoa kohottavaa vaikutusta ei oteta huomion lunastuskorvausta m??r?tt?ess?, jos lunastusta haetaan 7 vuoden kuluessa kaavan laatimisp??t?ksest?. T?m? leikkauss??nn?ksen hy?ty menetet??n k?yt?nn?ss?, kun edell? mainittu 7 vuoden aika on kulunut, ellei kaavoituksen aiheuttama maan arvon nousu katsota tapahtuneen ?skett?in, alle 7 vuotta lunastuksen vireilletulosta.

      Arvonleikkaus yleisten rakennusten tonttien lunastuksissa

      Suhteellisesti laskettuna suurin merkitys leikkauss??nn?ksell? on ollut yleisten rakennusten tonttien lunastuksissa?MRL 96.1 §.?Jos kaava on uusi ja sen hyv?ksymisest? on kulunut lunastuksen vireillepanoon alle 7 vuotta, korvaus m??r?t??n ennen kaavan vahvistamista ja hyv?ksymist? vallinneen arvon mukaan. N?in esim. isosta tilasta lunastettava yleisen rakennuksen tontti on arvioitava sen odotusarvon mukaan, mik? tiluksilla oli ennen kaavan hyv?ksymist?.

      Jos kaavan hyv?ksymisest? on kulunut yli 7 vuotta lunastuksen vireillepanoon, korvauksena on t?ll?in k?yp? yleisen rakennuksen tontin hinta. N?in lunastukseen ryhtymisen viivytt?minen saattaa nostaa lunastuskorvausta jopa kymmenkertaiseksi.

      Yleisen rakennuksen tontin k?yv?n hinnan arviointi

      Kiinteist?arviointia koskevan kirjallisuuden mukaan yleisten rakennusten tontit on tavallisesti hinnoiteltu tavallisen rakennustontin ja vailla rakennusoikeutta olevien yleisten alueiden hinnan v?liin. Er?iden teorioiden mukaan (mm. Pekka V. Virtanen) pientalovaltaisilla alueilla Y-tontin hinta vastaisi alueen keskim??r?isen pientalotontin hintaa ja kerrostaloalueella rivitalotontin hintaa. Korkeimman oikeuden tuomion [KKO 21.9.1984 nro 2041] mukaan tehokkuusluvulla 0,40 varustettu Y-tontti tuli hinnoitella alueen pientalotonttien keskim??r?ist? tehokkuuslukua (0,25) vastaavan tontin k?yv?n hinnan mukaiseksi. Kysymyksess? oli RakL 54 §:n mukainen tontinosan lunastus, joten arvonleikkauss??nn?ksi? ei sovellettu. Valtakunnallisesti yleisten rakennusten tonttien hintoja on tutkinut Ilkka Saari, jonka tutkimuksen on rakennushallitus julkaissut nimell? "Tutkimus yleisten rakennusten tonttien hinnoitteluk?yt?nn?st? ja hintaan vaikuttavista tekij?ist?".??

      Tutkimus on vuodelta 1981. Alle 0,5 tehokkuudella varustetun Y-tontin yksikk?hinta /m? n?ytt?? Saaren tutkimuksen valossa olevan huomattavasti alhaisempi kuin pientalotontin hinta, mill? hinnalla KKO siis m??r?si korvattavaksi tehokkuudella 0,40 varustetun Y-tontin. Saaren mukaan Y-tontin hinta riippuu my?s sen k?ytt?tarkoituksesta. Kirkolliseen k?ytt??n varattu Y-tontti n?ytt?isi halvin ja hallinnolliseen k?ytt??n varattu kallein (n?iden hintaero jopa yli 2-kertainen). Saaren tutkimus perustuu 1970-luvulla tehtyihin kauppoihin, joten lunastuslain leikkauss??nn?sten vaikutus ei juurikaan heijastu sen tuloksiin. Uudenmaan maanmittaustoimistossa suoritettujen hintaselvitysten perusteella Y-tontin hinta /m? on ollut p??kaupunkiseudulla keskim??rin 40-50 % pientalotontin hinnasta.

      Selvitysten aineistona ovat olleet l?hinn? koulu- ja p?iv?kotitonttien kaupat. Selvitykset tukevat Saaren tutkimusta ja n?in ollen n?ytt??kin, ett? KKO:n tuomion 1984 nro 2041 viitoittamalla periaatteella saadaan liian korkeita korvauksia. Joka tapauksessa Y-tontin k?yv?n hinnan selvitt?minen on l?hes aina ty?l?st? ja hankalaa. Lis?ksi hintatutkimuksessa tulisi aina huomioida kaupantekohetkell? kaupan kohdetta koskenut arvonleikkausmahdollisuus.

      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright