春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Markpolitikens ABC

      Maank?ytt?sopimukset

      Maank?ytt?sopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla kunta ja maanomistaja kesken??n sopivat maanomistajan omistaman alueen asemakaavoituksen k?ynnist?misest? sek? kaavan toteuttamiseen liittyvist? osapuolten v?lisist? oikeuksista ja velvoitteista. (Katso luku "Kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen" MRL 12a)?

      ?Maanomistajan osallistumisesta kunnalle aiheutuviin yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin sovitaan ensisijaisesti maank?ytt?sopimuksin. Kaavojen sis?ll?st? ei voida sopia. Maank?ytt?sopimus voidaan sitovasti tehd? vasta sen j?lkeen, kun kaavaluonnos tai ehdotus on ollut julkisesti n?ht?vill?.?MRL 91 b §.

      Maank?ytt?sopimuksen k?ytt?ala??

      Kaavoitusmenettelyn ensisijaisuutta turvaavilla rajoituksilla ei hallituksen esityksen mukaan ole ollut tarkoitus supistaa sopimusten k?ytt?alaa nykyk?yt?nn?n mukaisesta.?Maank?ytt?- ja rakennuslain 12 a luvun?kehitt?miskorvausta koskevat s??nn?kset, joilla m??ritell??n kustannusperusteisesti maanomistajan velvollisuus osallistua kaavan toteuttamisen kustannuksiin, eiv?t rajoita mahdollisuutta maank?ytt?sopimuksin sopia laajemminkin ja muutenkin kuin kustannusperusteisesti maanomistajan ja kunnan keskin?isist? kaavan toteuttamiseen liittyvist? velvoitteista?MRL 91 b § 3 mom. Ensisijaisesti on kuitenkin pyritt?v? maank?ytt?sopimuksissa kohdentamaan sopimuskorvaukset yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin.?

      Sopimusk?yt?nn?ss? on tavanomaista, ett? on sovittu maanomistajan osallistuvan kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sen hy?dyn perusteella, joka maanomistajalle on arvioitu kaavasta koituvan. On my?s yleist?, ett? maanomistaja sitoutuu sopimuksessa noudattamaan esimerkiksi asuntotuotannon laadulle ja m??r?lle sek? kaava-alueen rakentamisaikataululle asetettuja tavoitteita. Kunta ja maanomistaja voivat samoin sopia muista kaavan toteuttamiseen liittyvist? kysymyksist?, kuten maanomistajan osallistumisesta koulu-, p?iv?koti- ja muiden vastaavien palvelujen toteuttamiseen sek? esimerkiksi asuntotuotannon hallintamuodon jakautumisesta sopimusalueella. Kehitt?miskorvausta koskevia s??nn?ksi? mm. korvauksen perustana olevista kustannuksista ei sovelleta sopimustilanteissa. Kustannuksista voidaan sopia siin? laajuudessa kuin se katsotaan tarpeelliseksi.?

      Hallituksen esityksess? (HE 167/2002) on todettu, ett? sopimusmenettelyss? kustannussidonnaisuus on my?s voinut olla sill? tavoin v?lj??, ettei kysymys aina ole ollut juuri kaavamuutokseen liittyvien toteuttamiskustannusten korvaamisesta.? T?ll?in sopimuskorvaus on voinut perustua my?s arvioon arvonnoususta ja sen jakamiseen maanomistajan ja kunnan kesken taustanaan ajatus kunnalle keskim??rin vastaavasta hankkeesta aiheutuvien kustannusten summaarisesta kattamisesta. Hallituksen esityksen mukaan vallinnutta sopimusk?yt?nt?? ei t?lt?k??n osin ollut tarkoitus muuttaa 1.7.2003 voimaan tulleella maank?ytt?- ja rakennuslain muutoksella.

      Maank?ytt?sopimus voidaan osapuolia sitovasti tehd? vasta sen j?lkeen kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti n?ht?vill?. T?m? ei koske sopimusten tekemist? kaavoituksen k?ynnist?misest?.?MRL 91 b § 2 mom.? Sitovasti voi ennen kaavoitusprosessia tai sen alkuvaiheessa sopia vain kaavoituksen k?ynnist?misest? ja siihen liittyvist? kustannuksista.? Sopimukset valmistellaan k?yt?nn?ss? rinnan kaavoituksen kanssa kaavalle kaavaprosessissa tavoitteeksi asetettua lopputulosta ennakoiden. Sopimukset tehd??n t?ll?in kuitenkin kaavan suhteen ehdollisina siten, ett? niiden vaikutukset syntyv?t vain, jos kaava tulee voimaan.

      Maanomistajan velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin

      Niill? asemakaavoitettavan alueen maanomistajilla, joille asemakaavasta aiheutuu merkitt?v?? hy?ty?, on velvollisuus osallistua kaavan toteuttamisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin siten kuin? laissa erikseen s??det??n. Kustannuksiin osallistumisesta on pyritt?v? sopimaan maanomistajan kanssa.?MRL 91 a §. Yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin osallistumisvastuun toteuttaminen voi tapahtua joko sopimuksella tai perim?ll? maanomistajalta kehitt?miskorvaukseksi kutsuttu maksu?MRL 91 c §.

      Maanomistajia on yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin osallistumista koskevan velvollisuuden t?ytt?misess? kohdeltava yhdenvertaisesti?MRL 91 a 2 mom.? Jos maanomistaja? t?m?n velvollisuuden t?ytt?misess? asetetaan erilaiseen asemaan muihin maanomistajiin verrattuna, tulee sen perustua alueen erilaisuudesta johtuviin korkeampiin toteuttamiskustannuksiin tai muutoin tilanteiden erilaisuuteen.

      Maank?ytt?sopimuksilla voidaan kehitt?miskorvausta koskevien s??nn?sten rajoittamatta laajemminkin sopia osapuolten v?lisist? oikeuksista ja velvoitteista. Maank?ytt?sopimus voidaan tehd? silloinkin, kun maanomistajalle ei synny kaavasta merkitt?v?? hy?ty? ja vaikka maanomistajalla ei t?ll?in ole lakiin perustuvaa velvoitetta osallistua kaavan toteuttamisen kustannuksiin.

      Maank?ytt?sopimuksen ensisijaisuus kehitt?miskorvaukseen n?hden

      Maank?ytt?sopimukset ovat vakiintuneet vallitsevaksi k?yt?nn?ksi erityisesti alueilla, joilla kaavoitettuihin kiinteist?ihin kohdistuva kysynt? nostaa niiden arvoa ja mahdollistaa kaavojen toteuttamiskustannusten kattamisen ainakin osittain kiinteist?jen arvonnousulla.

      Sopimusmenettely on edelleen s?ilytetty ensisijaisena keinona kaavan toteuttamisen aiheuttamien hy?tyjen ja kustannusten jakamiseksi kunnan ja maanomistajan kesken yksityisess? omistuksessa olevaa maata kaavoitettaessa.

      Jos maanomistajan kanssa ei ole syntynyt sopimusta h?nen osallistumisestaan yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, kunta voi peri? kehitt?miskorvauksena maanomistajalta asemakaavan mukaiselle tontille asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden, rakennusoikeuden lis?yksen tai k?ytt?mahdollisuuden muutoksen aiheuttamaan tontin arvonnousuun suhteutetun osuuden kaava-alueen rakentamista palvelevan yhdyskuntarakentamisen arvioiduista kustannuksista?MRL 91 c §.

      Sopimusneuvottelut k?yd??n sopijapuolten intressien pohjalta punniten kummallekin osapuolelle tulevia kustannuksia ja hy?tyj?.? Kunnan tulee varautua perustelemaan ja todentamaan, ett? maank?ytt?sopimuksesta on neuvoteltu, mutta sopimusta ei ole syntynyt.? Riitt?v?st? sopimuskumppanin informoimisesta tulee huolehtia ottaen huomioon sopimuskumppanin tausta, kuten onko kyseess? ammattirakentaja vai yksityinen maanomistaja.

      Maank?ytt?sopimukseen suhde kaavoitukseen

      Maank?ytt?sopimuksella ei voida sitovasti sopia kaavan sis?ll?st? eik? sopimuksella voida syrj?ytt?? lain mukaista kaavoitusmenettely?.?MRL 91 b §. Kaavoitus on prosessina itsen?inen, ensisijainen ja riippumaton kunnan harjoittamasta sopimustoiminnasta. Asemakaavan sis?lt? m??r?ytyy kunnan yleispiirteisess? kaavoituksessa asetettujen maank?ytt?tavoitteiden ja laissa asetettujen sis?lt?vaatimusten mukaisesti ja yksityiskohdiltaan lainmukaisen kaavan laatimisen ja siihen liittyv?n osallistumis- ja arviointimenettelyn ja p??t?ksentekomenettelyn lopputuloksena.

      Kaavan laatimisen ja valmistelun tulee sopimustilanteissakin tapahtua maank?ytt?- ja rakennuslain mukaisessa menettelyss?. Siin? kunnan kaavalle asettamat tavoitteet, jotka nyky??n usein seuraavat yleispiirteisess? kaavoituksessa maank?yt?lle asetetuista tavoitteista, saatetaan luonnosvaiheessa osallistumis- ja arviointimenettelyss? julkiseen k?sittelyyn osallisten n?kemysten selvitt?miseksi ja huomioon ottamiseksi.

      Koska maank?ytt?sopimuksilla pyrit??n varautumaan valmisteltavana olevien kaavojen lopputulokseen ja niiden toteuttamiskustannusten kattamiseen, sopimukset neuvotellaan ja tehd??n k?yt?nn?ss? rinnan kaavoituksen kanssa kaavalle kaavaprosessissa tavoitteeksi asetettua lopputulosta ennakoiden. Sopimukset tulee tehd? t?ll?in kuitenkin kaavan suhteen ehdollisina siten, ett? niiden vaikutukset syntyv?t vain, jos kaava tulee voimaan.

      Aloite sopimukseen

      Kaavan toteuttamisen kustannuksiin osallistumisesta on pyritt?v? sopimaan maanomistajan kanssa?MRL 91 a § 1 mom.?Kustannuksiin osallistumisesta sovittaessa edellytyksen? ei ole maanomistajan aloitteellisuus. My?s kunta voi olla aloitteellinen osapuoli.

      Maank?ytt?sopimuksista tiedottaminen

      Maank?ytt?sopimuksista tiedotetaan kaavan laatimisen yhteydess??MRL 91 b 4 mom.?Tarkoituksesta tehd? sopimus on tiedotettava osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydess?. Maank?ytt?sopimuksesta on tiedotettava my?s kaavoituskatsauksessa.?MRL7 §.

      On my?s mahdollista, ett? kaavoitusmenettely on jo edennyt osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaihetta pidemm?lle, kun kunta havaitsee sopimusmenettelyn tarpeelliseksi. T?ll?in kaavan laatimisen yhteydess? TULEE tiedottaa osallisten tiedonsaannin kannalta sopivalla tavalla. Tiedottaminen voi tapahtua kaavan valmistelusta tiedottamisen yhteydess?.

      Asemakaavoituksen k?ynnist?mist? koskeva sopimus

      Maank?ytt?sopimus ei saa sitoa osapuolia ennen kuin kaavaluonnos tai -ehdotus on saatettu lainmukaisessa osallistumis- ja arviointimenettelyss? julkisesti n?ht?ville. Sitovasti voi ennen kaavoitusprosessia tai sen alkuvaiheessa kuitenkin sopia kaavoituksen k?ynnist?misest? ja siihen liittyvist? kustannuksista?MRL 91 b § 2 mom.?Usein asemakaavoituksen k?ynnist?missopimuksessa tuodaan esille osapuolten tavoitteita kaavoitukseen liittyen, mutta ne eiv?t milt??n osin sido kuntaa tai muita osapuolia asemakaavaa laadittaessa ja hyv?ksytt?ess?.

      Kaavan toteuttamista koskeva maank?ytt?sopimus

      Vasta sitten, kun kaavoitus on edennyt vaiheeseen, jossa kaava on luonnoksena tai ehdotuksena ollut n?ht?vill? ja osallistumis- ja arviointimenettelyn mahdollistama kaavan julkinen arviointi on ollut mahdollista, kunta voi tehd? sitovia sopimuksia kaavan toteuttamiseen liittyvist? asioista, mutta ei silloinkaan itse??n kaavoittajana kaavan sis?lt??n sitoen

      Maank?ytt?sopimukset ja kilpailuttaminen

      Maank?ytt?sopimuksia laadittaessa on tullut esiin kysymys siit?, vaikuttaako julkisista hankinnoista ja k?ytt?oikeussopimuksista?annetun lain (1397/2016) eli hankintalain tarkoittamat kilpailuttamisvelvoitteet neuvoteltavien sopimusten sis?lt??n. Hankintalaki velvoittaa kunnat ja muut julkisyhteis?t kilpailuttamaan tavara- ja palveluhankinnat sek? rakennushankkeiden toteuttamiset silloin, kun toimenpidett? ei tehd? oman organisaation toimesta. Arvioitavaksi j?? kussakin yksitt?isess? tapauksessa, sis?ltyyk? maank?ytt?sopimuksiin sopimuksiin sellaisia velvoitteita, joiden toteuttaminen edellytt?? hankintalain mukaista kilpailuttamista.

      Maank?ytt?sopimusten koskiessa alueiden kaavoitusta ja kaavojen toteuttamista sopimukset ja niiden sis?lt? vaihtelevat huomattavasti toisistaan riippuen kunnista, kaavoitettavista alueista ja alueiden omistussuhteista. Sopimusten erilaisuudesta johtuen ei voida antaa yleisp?tev?? vastausta siihen, milloin hankintalain kilpailuttamisvelvollisuudet tulevat vastaan maank?ytt?sopimusten sis?lt?minen velvoitteiden toteuttamisessa.

      Suurin osa kuntien laatimista maank?ytt?sopimuksista on ollut ja tulee vastaisuudessakin olemaan sellaisia, jotka koskevat vain alueiden kaavoitusta ilman, ett? yhdyskuntatekniikan rakentamisvelvoitteita siirret??n kunnalta maanomistajalle. Sopimukset on t?ll?in? laadittu ns. suppean sis?ll?n pohjalta.? Sen sijaan teht?ess? maank?ytt?sopimuksia rakennusliikkeiden tai muiden merkitt?vien kiinteist?nomistajien kanssa, kaavan sis?ll?st? neuvoteltaessa saattaa tulla esille my?s maanomistajan toimesta tapahtuva kunnallistekniikan ym. rakentaminen (laaja sis?lt?). Vaikka katujen, puistojen ja vesihuollon rakentaminen on perinteisesti ollut kuntien teht?v?n? lakiin perustuen, kunnilla on kuitenkin mahdollisuus sopimusteitse siirt?? n?m? teht?v?t k?yt?nn?ss? rakennusliikkeiden tai muiden toimijoiden suoritettavaksi. Toimeksiantoteht?v?n antaminen yrityksille ei merkitse kunnalle kuuluvan perusvastuun v?henemist?. Kysymys on vain siit?, kuka kulloinkin k?yt?nn?ss? tekee eri teht?vi?.

      Hankintalain mukaan kunta on l?ht?kohtaisesti velvollinen kilpailuttamaan teht?v?t, joita se ei tee oman organisaationsa toimesta. N?in ollen katujen, puistojen ja vastaavan kunnallistekniikan toteuttamisen antaminen suoraan maank?ytt?sopimuksin yksityisille yrityksille ei ole p??s??nt?isesti mahdollista, koska kyseiset teht?v?t voidaan k?yt?nn?ss? kilpailuttaa. Asia onkin yksiselitteinen silloin, kun kyseiset kohteet on? perinteisesti toteutettavissa alueen muusta rakentamisesta erillisin? teht?vin?.

      Kaavoitettujen alueiden toteuttaminen on kuitenkin er?iss? tapauksissa perusteltua toteuttaa yhten? kokonaisuutena siten, ett? alueen rakennukset ja liikennev?yl?t toteutetaan samanaikaisesti ja usein sill? tavoin toisiinsa niveltyen, ett? eri ty?vaiheiden erottaminen orjallisesti toisistaan on k?yt?nn?ss? l?hes mahdotonta, ep?tarkoituksenmukaista tai kustannuksia lis??v??. N?iss? tilanteissa alueen toteuttaminen erikseen rakennusten ja toisaalta kunnallistekniikkaan kuuluvien katujen yms. osalta olisi veronmaksajien kannalta ep?tarkoituksenmukaista. Kilpailuttamisesta? ei olisi t?ll?in saatavissa sen tarkoittamaa lis?arvoa.

      Koska julkisen hallinnon eri toimintojen kilpailuttamista koskevat periaatteet on tehty paitsi markkinoiden toimimisen parantamiseksi my?s julkisen hallinnon kustannusten v?hent?miseksi, kilpailuttamisvelvoitetta maank?ytt?sopimusten toteuttamisessa on arvioitava t?m?n kokonaisuuden kannalta. Muun muassa er??t maassamme viime vuosina toteutetut suuret rakennuskohteet, olipa kysymys julkisen sektorin omista tai julkisen ja yksityisen sektorin yhteisist? kumppanuushankkeista, ovat olleet sellaisia, joiden kohdalla liikennev?ylien yms. toteuttaminen on ollut tarkoituksenmukaista kytke? osaksi koko kauppakeskuksen, virastokeskittym?n tai vastaavan toteuttamista yhten?isen? projektina. T?ll?in ei voitane edellytt?? yksitt?isen kunnalle kuuluvan velvollisuuden keinotekoista erottamista hankkeesta pelk?st??n muodolliseen kilpailuttamisvelvollisuuteen vedoten, koska kilpailuttamisesta saatava kokonaishy?ty olisi lis?kustannuksia pienempi. On perusteltua, ett? ao. tilanteessa hankitaan ulkopuolinen asiantuntijalausunto vaihtoehtoisen toteutustavan kustannuksista.

      Kuitenkin on huomattava, ett? suurin osa kunnallistekniikan yms. rakentamiseen liittyvist? toimenpiteist? maamme eri alueilla toteutetaan vastaisuudessakin? perinteisi? menettelytapoja noudattaen. Vaihtoehtona on t?ll?in edelleenkin joko kunnan omatoiminen rakentaminen tai hankkeiden toteuttaminen yksityisten yritysten toimesta kilpailuttamisen edut hyv?ksi k?ytt?en.

      Vaikka toteuttamisvastuun siirt?minen perustuu lakiin, kuten kehitt?misaluemenettelyss?, ei t?m? vapauta kilpailuttamisvelvoitteen noudattamisesta.

      Kiinteist?kaupan ja maank?ytt?sopimuksen v?linen rajanveto

      Kiinteist?nluovutuksiin ja kiinteist?nluovutusten esisopimuksiin sovelletaan maakaaren?(MK 540/1995)?s??nn?ksi?. Kunnan ja toisen sopijapuolen v?lill? vapaaehtoisella sopimuksella tehdyt maa-alueiden luovutukset kuuluvat n?in ollen maakaaren soveltamisalaan. Mik?li maank?ytt?sopimusten osana sovitaan my?s kiinteist?nluovutuksista, on sopimukseen sovellettava n?ilt? osin my?s maakaaren s??nn?ksi?. Selkeint? on, ett? maank?ytt?sopimuksiin liittyvist? maa-alueiden luovutuksista teht?isiin erilliset esisopimukset (/luovutussopimukset) sitovan maank?ytt?sopimuksen laatimisen yhteydess?. T?ll?inkin tulee ottaa huomioon kaavaehdotukseen/-luonnokseen mahdollisesti tulevat muutokset.

      Kunnan omistamien maa-alueiden luovutusten osalta saattaa tulla esille my?s kiinteist?nluovutusten sek? kiinteist?luovutusten esisopimusten ja maank?ytt?sopimusten rajanvetotilanteet. K?yt?nn?ss? tilanne tulee eteen aina silloin, kun luovutussopimuksessa tai esisopimuksessa on sovittu sellaisista kiinteist?n tulevaan k?ytt??n liittyvist? asioista/pyrkimyksist?, joita voimassa oleva kaava ei mahdollista. L?ht?kohta on, ett? jos luovutussopimuksessa tai esisopimuksessa sovitaan kaavoitukseen liittyvist? asioista, sopimukseen tulee noudattaa my?s mit? maank?ytt?sopimuksista on MRL:ssa s??detty, eik? niiss?k??n voida sitovasti sopia kaavojen sis?ll?st?. Luovutussopimuksella tai esisopimuksella ei voida kiert?? kieltoa sopia kaavan sis?ll?st?. Ennen kaavaluonnoksen tai -ehdotuksen julkista n?ht?vill? oloa luovutussopimuksessa ja esisopimuksessa ei voida sopia sellaisesta kiinteist?n k?ytt??n liittyv?st? seikasta (esim. kaavoituksella tavoiteltavasta rakennusoikeudesta), jota voimassa oleva kaava ei mahdollista. My?s tiedottaminen tulee tehd? MRL:n edellytt?m?ll? tavalla.

      Selkeint? on, ett?? kaavoitukseen liittyv?t asiat pidet??n kiinteist?nluovutuksista ja? esisopimuksista erill??n. K?yt?nn?ss? kaavamuutosta vaativan alueen luovutuksen osalta on n?in ollen suositeltavaa, ett? tehd??n ensin tarvittaessa kaavoituksen k?ynnist?missopimus ja kaavan n?ht?vill? olon j?lkeen maank?ytt?sopimus sek? erillinen kiinteist?luovutuksen esisopimus, joka on tehty ehdollisena kytkettyn? kaavan voimaan tuloon.

      Valtiontukis??nn?sten huomioon ottaminen kunnan luovuttaessa kiinte?? omaisuutta maank?ytt?sopimusten yhteydess?. Mik?li maank?ytt?sopimuksen yhteydess? kunta luovuttaa kiinte?? omaisuutta yritykselle, tule ottaa huomioon valtiontukis??nn?sten mukainen luovuttaminen k?yp??n hintaan.

      Vesihuollosta sopiminen maank?ytt?sopimuksissa

      Sovittaessa vesihuollon rakentamisesta tai vesihuoltomaksuista l?ht?kohtana on, ett? vesihuoltolaitoksen tulee vesihuoltolain perusteella olla asiassa osallinen.

      Maank?ytt?- ja rakennuslaki ei s??tele vesihuollon j?rjest?mist? ja sit? koskevaa sopimista. Kehitt?miskorvauksessa vesihuollon kustannuksia ei kuitenkaan voida peri?.?MRL 91 d §.

      Sopimuksia liittymismaksujen m??r?st? tai perim?tt? j?tt?misest? ei voi vesihuoltolain mukaan tehd? (VHL 18§). Itse liittyminen voi seurata monenkin vuoden p??st?, jolloin liittymismaksutilanne voi muuttua huomattavastikin.???

      Mahdollisuudet neuvotella erillisten korvauksien maksamisesta sek? kustannusten perimisest? eroavat. Merkityst? on sill?, sijaitseeko alue laitoksen toiminta-alueella vai ei sek? sill?, perit??nk? miss? m??rin rakentamisesta johtuvia kustannuksia my?hemmin liittymismaksuilla.

      Maank?ytt?sopimuksen hyv?ksyminen kunnassa

      Valtuusto voi siirt?? (delegoida) toimivaltaa maank?ytt?sopimuksen hyv?ksymisess? kuntalain 14 §:n mukaisesti alemmille viranomaisille. Kuntalaki ei aseta delegoinnille esteit?. Maank?ytt?sopimuksen valmistelu- ja asemakaavoitusprosessien toimivuuden kannalta on perusteltua, ett? maank?ytt?sopimuksen hyv?ksyminen siirret??n valtuustolta kunnanhallitukselle. Lis?ksi on t?rke??, ett? maank?ytt?sopimus on allekirjoitettu ja sen hyv?ksymisp??t?s on lainvoimainen ennen asemakaavan hyv?ksymist? kunnassa.

      Varautuminen maank?ytt?sopimusten riitauttamiseen

      Maank?ytt?sopimuksen hyv?ksymisp??t?kseen voidaan hakea muutosta kuntalain perusteella kunnallisvalituksella. Sopijaosapuolet voivat riitauttaa maank?ytt?sopimuksen yksityisoikeudellisella kanteella sopimusriitana alioikeuteen tai hallintoriitana hallinto-oikeuteen riippuen siit?, mit? asiaa riita koskee. Mahdollisten riitauttamisperusteiden poissulkemiseen tuleekin kiinnitt?? huomiota maank?ytt?sopimusten valmistelussa ja hallinnollisessa k?sittelyss?. Kunnan edun mukaista on maank?ytt?sopimuksessa sopia mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemistavasta. Ennen sopimuksen tarkoittaman asemakaavan hyv?ksymist? on perusteltua odottaa maank?ytt?sopimusp??t?ksen lainvoimaisuutta. Muutoin asemakaava voi tulla hyv?ksytyksi ja lainvoimaiseksi ilman, ett? maank?ytt?sopimuksessa sovitut oikeudet ja velvollisuudet tulevat voimaan.

      Kustannusten korvaaminen kaavan muutostilanteessa ja ranta-asemakaava-alueella?

      S??nn?ksi? kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sovelletaan paitsi alueen ensimm?iseen asemakaavaan my?s kaavan muutoksiinMRL204?§,?91 c §. S??nn?ksi? voidaan soveltaa my?s ranta-asemakaavojen alueilla?MRL 73 § 2 mom.?edellytt?en, ett? kunnalle aiheutuu kaava-aluetta palvelevasta yhdyskuntarakentamisesta kustannuksia ja ett? kaavasta aiheutuu maanomistajalle merkitt?v?? hy?ty?.?

      Maank?ytt?s opimus maapolitiikan v?lineen??

      Maank?ytt?sopimuksia k?ytet??n yleens? asemakaavaa muutettaessa. Kunnan tulisi maapoliittisista toimintalinjoista p??tt?ess??n ottaa kantaa mm. maank?ytt?sopimusten k?ytt?misen periaatteisiin.? Vakiintunut oikeusk?yt?nt? edellytt??, ettei periaatep??t?st? tule tehd? taksap??t?ksen?. Kunta voi niin halutessaan periaatep??t?ksess??n linjata my?s kehitt?miskorvauksen k?ytt?? tilanteissa, joissa maank?ytt?sopimukseen ei p??st?. Jos kunta katsoo asemakaavan laatimisen yksityisen omistamalle maalle maank?yt?llisesti ja mm. kunnan talouden n?k?kulmasta tarkoituksenmukaiseksi ja maank?ytt?sopimukseen ei p??st?, kunta voi ilman ao. periaatep??t?st?kin soveltaa maank?ytt?- ja rakennuslain 12 a luvun kehitt?miskorvausta koskevia s??nn?ksi?.

      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright