春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Kaupunkiin! Keskusteluja kaupungistumisen vaikutuksista

      Ekologinen kest?vyys ja kaupungistuminen

      Ekologinen kest?vyys osana Kaupunkiin! -projektia

      ?

      Ekologinen kest?vyys tuo kaupungeille mahdollisuuksia ja haasteita

      Kaupungistuminen ja ekologinen kest?vyys eiv?t ole tosistaan erillisi? ilmi?it?, vaan ne kietoutuvat yhteen. Kaupungit el?v?t ilmaston ehdoilla ja ovat riippuvaisia luonnosta ja ekosysteemeist?. Suomalaisilla kaupungeilla on laajojen teht?viens? kautta suorat ja v?lilliset mahdollisuudet vaikuttaa ymp?rist?n laatuun, luonnonvarojen k?ytt??n, ilmastop??st?ihin ja luonnon monimuotoisuuteen.

      Kaupungistuminen ja erityisesti suurimpien kaupunkiseutujen kasvu jatkuu Suomessa. Kaupunkitutkijat arvioivat, ett? v?est?, yritystoiminta, ty?paikat ja maahanmuutto keskittyv?t kouralliseen suurimpia kaupunkeja.

      Samaan aikaan maapallon ekologinen kantokyky kipuilee ihmiskunnan elinmahdollisuuksien suurimpien haasteiden kanssa. Ilmastonmuutos etenee ja luonnon monimuotoisuus heikkenee. Maapallon keskil?mp?tilan arvioidaan nousevan noin nelj? astetta vuosisadan loppuun menness? ja lajikato on edennyt kuudenteen sukupuuttoaaltoon.

      Kuntaliitto on selvitt?nyt osana?Kaupunkiin! -projektia,?millaisia mahdollisuuksia ja haasteita ekologiseen kest?vyyteen ja kaupungistumisen yhteensovittamiseen liittyy.

      Osana ko. selvityst? on my?s tuottettu seuraavat blogikirjoitukset osana Kuntaliiton Vieraskyn? -blogisarjaa:

      Lis?ksi Kaupunkiin! -projektissa on tarkasteltu C23-kaupunkien ekologista kest?vyytt? erilaisten indikaattoreiden valossa - katso lis?? t?st?.
      ?

      Kaupunkiluonto ja hyvinvointi

      Kaupunkiluontoa koskevaksi keskeiseksi havainnoksi nousi viherymp?rist?jen tuomat my?nteiset hyvinvointivaikutukset. Koettu palautuminen, elinvoima ja my?nteinen?mieliala lis??ntyv?t viherymp?rist?iss? ja?rannoilla, mutta laskevat rakennetussa?kaupunkiymp?rist?ss?. Ihmisten kokemuksessa eri tyyppisten viheralueiden, esimerkiksi kaupunkipuiston ja kaupunkimets?n, v?lill??on yleisesti ottaen v?h?n eroja. Kaikentyyppisill? viheralueilla on positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin.

      Useat tutkimukset osoittavat, ett? viheralueilla voidaan edist?? kansanterveytt? ja hyvinvointia. Viherpihojen on todettu lis??v?n lasten?fyysist??aktiivisuutta?ja?kannustavan?luovaan?leikkiin. Lis?ksi viheralueilla on my?nteinen vaikutus mielenterveyteen.

      Luonnon monimuotoisuuden merkitys kaupungeissa n?kyy my?s mikrobitasolla. Tihe?sti rakennetuilla kaupunkialueilla asuvat eiv?t altistu ymp?rist?n mikrobeille yht? paljon kuin harvemmin rakennetuilla alueilla asuvat. Mikrobialtistuksen v?h?isyydell? on toki my?nteisi?kin vaikutuksia, mutta se?voi?my?s haitata immuunij?rjestelm?n?toimintaa?ja?lis?t? allergioita.

      Kaupunkiluonnon ja hyvinvoinnin yhteys on ymm?rretty suomalaisissa kaupungeissa. Kaikissa suurimmissa kaupungeissa yli 90 prosenttia asukkaista asuu l?hiet?isyydell? viheralueesta. Kaupunkien investoinnit puistoihin ovat lis??ntyneet viime vuosina. Kaupunkien v?lill? on kuitenkin merkitt?vi? eroja investointien m??r?ss?. Suurimmissa kaupungissamme puistoihin ja yleisiin alueisiin k?ytet??n eniten euroja per asukas.

      ?

      Kuva 1: Kaupunkien investoinnit puistoihin ja yleisiin alueisiin Suomessa vuosina 2015 ja 2018.

      Ratkaisuja kaupungeille:

      • ?Luontopohjaisten ratkaisujen avulla parannetaan kaupunkiymp?rist?n laatua ja tehd??n kaupungeista asukkailleen miellytt?vi? ja hyvinvointia tukevia.
      • Isojen viheralueiden tarjonta kaupungeissa pit???varmistaa.??N?iden t?rke? rooli ei kuitenkaan sulje pois pienempien puistojen merkityst?.
      • Monimuotoisia, luonnontilaisia viheralueita?tulee s?ilytt?? ja lis?t?. P?iv?kotien asvalttipihat tulee korvata?viherpihoilla.

      ?

      Kuva 2. Suomessa kaupungit t?ytt?v?t kansainv?liset suositukset l?hivihre?n saavuttamisesta. Yli 90 % suurimpien kaupunkien asukkaista asuu alle 300 metrin p??ss? virkist?v?st? viheralueesta.

      ?

      Luonnon monimuotoisuus kaupungeissa

      Kaupunkirakenteen laajeneminen ja tiivistyminen uhkaavat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Viheralueet v?henev?t ja pirstoutuvat v?ist?m?tt?. Kaupunkien kasvaessa luonnon suojeleminen ja s??st?minen ei ole aina mahdollista ja toisaalta kaupunkia tiivist?m?ll? luontoa saattaa s??sty? muualla. T?m?n vuoksi kaupunkiluontoa on parannettava laadullisesti, jotta kaupunkiluonnon monimuotoisuutta voidaan yll?pit?? ja jopa lis?t? tiivistyv?ss? kaupunkirakenteessa.

      Kest?v?n kaupungistumisen edist?minen luontopohjaisten ratkaisujen avulla voi vauhdittaa talouskasvua ja samalla parantaa kaupunkiymp?rist?n laatua tehden kaupungeista asukkailleen miellytt?vi? ja hyvinvointia tukevia.

      Ratkaisuja kaupungeille:

      • Luonnon monimuotoisuutta tukevia alueita tulee s?ilytt??. Luontoa pit?? turvata, tiivist?misen haittoja lievent?? ja j?ljelle j??v?? luontoa kehitt??. Kaupunkien tiivistyess? on mahdollista lis?t? kaupunkivihre?? ja kehitt?? sen laatua.
      • Rakennetussa ymp?rist?ss??huomioidaan luonto kaikissa ratkaisuissa?tekem?ll? uudenlaisia ihmist?, toiminnallisuutta ja luonnon monimuotoisuutta hy?dytt?vi? hybridej?. Huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella saadaan esimerkiksi kaupunkivihre??tukemaan p?lytt?jien reittej? ja pienvesist?t ja taskupuistot?toimimaan lajistokeitaina?.
      • Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan kasvattaa ekosysteemien muutosjoustavuutta (resilienssi) ja niist? saatavia v?ltt?m?tt?myyspalveluja (ekosysteemipalvelu)

      ?

      Kaupungit ja kaupunkilaiset ilmastovaikuttajina

      Suurin osa ilmastop??st?ist? aiheutuu energian tuotannosta ja kulutuksesta.?Suomenkin kasvihuonekaasup??st?ist? valtaosa, noin 75 prosenttia, syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta eli p??osin fossiilisten polttoaineiden k?yt?st?. Kaupunkiorganisaatioilla on vahva vaikutusmahdollisuus kahteen suureen kasvihuonekaasup??st?l?hteeseen, energiantuotantoon ja liikenteeseen.

      Kaupunkirakenteessa?asumisesta ja yksityisautoilusta?aiheutuvat kasvihuonekaasup??st?t?asukasta kohden ovat pienemm?t kuin?semiurbaaneilla?ja maaseutumaisilla alueilla.? Sen sijaan kaupunkien ytimiss? asuvien lentoliikenteest? aiheutuvat p??st?t ovat suurempia kuin muualla asuvien.

      Kulutushy?dykkeist?, kuten vaatteista ja elektroniikasta ja?rinnakkaiskulutuksesta, kuten palvelutilojen?k?yt?st? kodin ohella, aiheutuvat?ep?suorat p??st?t kasvavat tulotason?ja kaupungistumisasteen my?t?.

      Suomi on sitoutunut v?hent?m??n kasvihuonekaasup??st?j??n muiden Euroopan maiden tavoin. ?Kaupunkien p??st?t ovat Suomessa v?hentyneet merkitt?v?sti viimeisen 10 vuoden aikana. Suomalaisten kaupunkien ilmastotavoitteiden kunnianhimo on noussut voimakkaasti viime vuosina. Jo 45 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, joka tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 menness?.

      ?

      Kuva 3: Kasvihuonekaasup??st?t asukasta kohden.

      Joukkoliikenne on t?rke? liikkumisen ilmastoratkaisu, mutta toimiakseen kannattavasti se tarvitsee riitt?v?n suuren v?est?pohjan. T?m? n?kyy selv?sti my?s suomalaisissa kaupungeissa. Mit? suurempi kaupunki, sit? kannattavampaa joukkoliikenne on. Henkil?auton tarve puolestaan v?henee suurissa kaupungeissa, tiiviiss? kaupunkirakenteessa ja toimivan joukkoliikenteen piiriss?.

      ?

      Kuva 4: Henkil?autoja asukasta kohden 2018

      Ratkaisuja kaupungeille

      • Resurssitehokkuuden tavoittelu ei ole talouskasvun tai kaupunkirakenteen este. Se suuntaa huomion kasvun m??r?st? laadullisiin kysymyksiin. Kaupunkirakenteen, jakamisen ja kiertotalouden innovaatioista seuraa jalostuessaan rutiiniratkaisuja, joita kaupungeissa voidaan k?yt?nn?ss? toteuttaa.
      • Panostetaan tiiviiss? kaupunkirakenteessa joukkoliikenteeseen ja kaupungin reuna-alueilla s?hk?k?ytt?isiin kulkuneuvoihin ja niit? tukevaan infrastruktuuriin.
      • Haetaan luonnosta ratkaisuja ilmastoty?h?n. Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan tukea hiilinieluja ja –varastoja ja ne voivat toimia lajien sopeutumisen reittein? muuttuvassa ilmastossa.
      • Hy?dynnet??n kaupunkisuunnittelua foorumina resurssitehokkaiden hybridien kehitt?miselle, koska siin? sovitellaan yhteen intressej? ja toimijoita.
      • Otetaan jakamis- ja kiertotalousratkaisuja laajasti k?ytt??n. Yksi reitti p??st?jen v?hent?miseen on resurssien ja tilojen jakaminen. Esimerkkin? jakamistaloudesta toimii autojen yhteisk?ytt? digitaalisten alustojen kautta. Mahdollisuuksia l?ytyy my?s kiertotalouden ja energiainfrastruktuurin yhdist?misest?, esimerkiksi keskisyv?t maal?mp?kaivot ja energian talteenotto j?tevesist?, puhdistettujen harmaiden vesien k?ytt? kasteluun.
      • Suositaan hankinnoissa paikallisia ja alhaisen hiili-intensiteetin tuotteita ja palveluja.
      • Lis?t??n kasvisruokavaliota joukkoruokailuissa.
      • Tuetaan kaupunkilaisia materiaalisten resurssien k?yt?ss? ilmastopaneelin esitt?m?lle tulevaisuuspolulle:
        • 1) v?henn? kulutusta
        • 2) varmista ett? j?ljelle j??v? kulutus perustuu uusiutuviin l?hteisiin
        • 3) kompensoi loput kaupungin ulkopuolisissa prosesseissa.

      ?

      Tiedot ovat tuottaneet Kuntaliitolle osana Kaupunkiin! -projektia Tampereen yliopiston kuusihenkinen tutkijatiimi (yhteyshenkil?n? kest?v?n kehityksen yliopistolehtori Markus Laine) sek? MayorsIndicators (yhteyshenkil?n? johtaja Suvi Monni).

      Kaupunkiin! Keskusteluja kaupungistumisen vaikutuksista

      Kuntaliiton Kaupunkiin! -ty? avaa ja havainnollistaa kaupungistumisen vaikutuksia sek? tuottaa analysoitua, tulevaisuussuuntautunutta tietoa kaupunkien kehityksen kannalta keskeisist? ilmi?ist?.

      centred-liftup
      Jaana Halonen

      Jaana Halonen

      Erityisasiantuntija
      Asiakkuudet, verkostot ja kv-asiat, Asiakkuudet
      +358 9 771 2126, +358 50 452 7035
      Vastuualueet
      • kehyskunta-asiat
      • kehyskuntaverkosto
      • asiakkuuksien kehitt?minen
      Miira Riipinen

      Miira Riipinen

      Yhdyskunta ja ymp?rist? -yksik?n johtaja
      Yhdyskunta ja ymp?rist? -yksikk?
      +358 9 771 2106, +358 40 824 4401

      Korkearesoluutioisia kuvia Flickriss?
      ?

      Vastuualueet
      • Maank?ytt?, asuminen, liikenne
      • Kuntatekniikka ja turvallisuus
      • Ymp?rist?- ja ilmastoasiat
      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright