春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      J?tehuolto

      Kuntien vastuulla on j?rjest?? asumisessa syntyv?n j?tteen sek? kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyv?n yhdyskuntaj?tteen k?sittely. Kunnan vastuulla on my?s liikehuoneistossa syntyv? yhdyskuntaj?te, jos se ker?t??n yhdess? asumisen tai kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan j?tteen kanssa. Lis?ksi kunnan vastuulla on alueellisessa putkiker?ysj?rjestelm?ss? ker?tt?v? yritystoiminnan j?te, kun putkiker?ysj?rjestelm? palvelee p??osin asumista.??

      Kunnan toissijaisen j?tehuoltovastuun perusteella kuntien on tarjottava j?tehuoltopalvelua my?s yritysten ja julkisen toiminnan j?tteille, jos palvelua ei kohtuudella ole saatavilla markkinoilta. T?m?n edellytys on, ett? j?te soveltuu k?sitelt?v?ksi kunnallisessa j?tehuoltoj?rjestelm?ss? ja ett? palvelua pyyt?v? toimija on toiminut j?telain mukaisesti palvelua pyyt?ess??n. Jos j?tehuoltopalvelun arvo ylitt?? 2000 euroa vuodessa, j?tteen haltijan on k?ytett?v? Motivan yll?pit?m???Materiaalitoria?palvelupuutteen osoittamiseksi.?

      EU:n j?tes??nn?kset

      ?Euroopan Unionin kuusi?j?tedirektiivii??ohjaavat j?tehuoltoa. N?m? ovat: j?tedirektiivi, direktiivi pakkauksista ja pakkausj?tteist?, kaatopaikkadirektiivi ja direktiivit romuajoneuvoista, paristoista ja akuista sek? s?hk?- ja elektroniikkalaiteromusta.?J?tedirektiivien tavoitteena on yhten?ist?? j?senmaiden j?tepolitiikkaa ja?luoda raamit tulevalle kehitysty?lle.?J?tedirektiivi on olennaisin kunnallisen j?tehuollon kannalta.?

      J?tedirektiivin tarkoitus on v?hent?? syntyv?n j?tteen m??r?? ja lis?t??uudellenk?ytt???sek? kierr?tyst?. J?tedirektiivi linjaa j?tteiden k?sittelyn?ensisijaisuuden j?rjestyst?: j?tteen synnyn ehk?isy, valmistelu uudelleenk?ytt??n, kierr?tys, muu hy?dynt?minen ja loppuk?sittely.?

      Uudet kunnianhimoisemmat tavoitteet lis?ttiin j?tedirektiiviin kes?ll? 2018. Yhdyskuntaj?tteen ja pakkausj?tteen kierr?tykselle ja uudelleenk?yt?n valmistelulle sek? yhdyskuntaj?tteen kaatopaikkak?sittelyn v?hent?miselle m??riteltiin?tiukemmat?tavoitteet.?Lis?ksi j?tes??d?spaketissa tarkennetaan j?tteen m??ritelmi? sek? vaarallisten j?tteiden ja muiden j?tteiden kulun seurantaa ja j?ljitett?vyytt?.?J?tteen m??r?n ja haitallisuuden v?hent?miseksi j?senmaat velvoitetaan laatimaan ja toimeenpanemaan t?t? koskevia ohjelmia.?Suomi on arviolta vajaan vuoden j?ljess? EU:n toimeenpanoaikataulusta.?

      Kierr?tystavoitteet uudistetun j?tedirektiivin mukaan

      J?telakiuudistus

      J?telakia ollaan muuttamassa vastaamaan EU:n muutettua j?tes??nn?spakettia ja erityisesti kierr?tyst? on oleellisesti lis?tt?v?. EU-laajuinen tavoite on, ett? vuonna 2025 yhdyskuntaj?tteist? kierr?tet??n 55 %, vuonna 2030 60 % ja vuonna 2035 jo 65 %. T?m?n vuoksi nykyiseen j?telakiin ehdotetaan useita toimia, joilla tavoitteeseen p??st?isiin. Hallituksen esitysluonnos oli kev??ll? 2020 lausunnoilla ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnan k?sittelyyn loppuvuodesta 2020. Keskeisimm?t muutosehdotukset ovat seuraavat:?

      1. Kierr?tykseen ker?tt?vien j?tteiden (bioj?te, pienmetalli,?metalli-,?lasi-. kartonki- ja muovipakkaukset) erillisker?ysvelvoitteiden minimitaso s??det??n?j?teasetuksella.?Kaikissa?taajamien v?hint??n 5 huoneiston?asumiseen tarkoitetuissa kiinteist?iss? tulee?erillisker?t??em. hy?tyj?tteet 2 vuoden siirtym?ajalla.??

      2. Kuntien hallinto- ja palvelutoiminnan yhdyskuntaj?tteiden?sek? muun julkisen toiminnan ja elinkeinotoiminnan?erillisker?ys tulisi j?rjest?? jokaiselta taajamassa tai asema- tai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailu- tai ty?paikka-alueella sijaitsevalta kiinteist?lt? viimeist??n 1 vuoden siirtym?ajalla, jos j?tteit? syntyy asetukseen m??ritetty? viikoittaista kilorajaa enemm?n.???

      3. Asumisen bioj?tteen erillisker?ysvaatimus kiristyy 3 vuoden kuluttua lain voimaantulosta jokaiseen asuinkiinteist??n yli 10 000 asukkaan taajamissa. Kotikompostointi voi korvata erillisker?yksen.?

      4. J?tteenkuljetuksen kaksoisj?rjestelm?st? luovutaan?kierr?tykseen ker?tt?vien j?tteiden osalta?kahdessa?vuodessa ja sekaj?tteiden osalta?viidess??vuodessa?ja siirryt??n kunnan kilpailuttamaan j?tteenkuljetukseen. Saostus- ja umpis?ili?lietteen kuljetukseen ehdotetaan j??v?n kaksoisj?rjestelm?.?

      5. Kunnille ja pakkausten tuottajille s??det??n?velvoite j?rjest???asumisen?pakkausj?tteiden ker?ys yhteistoiminnassa siten, ett? pakkausten tuottajat?vastaavat 80 % koko pakkausj?tehuollon kustannuksista.?Kunnat j?rjest?v?t pakkausj?tteiden?kiinteist?itt?isen?erillisker?yksen ja pakkausten tuottajat maksavat kunnille korvauksia ker?yksest? ja kuljetuksesta perustuen yhteistoiminnasta laadittavaan valtakunnalliseen sopimukseen. Kunta siirt?? saamansa korvauksen alentamaan asukkaiden pakkausj?tteiden j?temaksuja.?

      Lis?tietoja:?https://ym.fi/jatesaadospaketti?

      J?tehuollon omistajaohjaus

      Kunnilla on vastuu j?tehuollon hoitamisesta, sill? se luokitellaan v?ltt?m?tt?myyspalveluksi.?J?tehuollon on toimittava kaikissa oloissa, kaikkina aikoina, kaikilla?alueilla sek? kuntalaisille yhdenvertaisesti.?Omistajaohjauksella tarkoitetaan kuntastrategiaan,?omistajapolitiikkaan ja kunnan tavoitteisiin perustuvaa?tyt?r- ja osakkuusyhteis?jen sek? yhteistoimintaorganisaatioiden hallintoon ja toimintaan my?t?vaikuttamista.?Omistajaohjauksella on huolehdittava siit?, ett? toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu.?

      Kunnalla on nelj?nlaisia rooleja ja teht?vi? j?tehuollon j?rjest?misess?:?

      • omistajaohjaus
      • palveluteht?v?t
      • viranomaisteht?v?t
      • ymp?rist?nsuojeluviranomaisen valvontateht?v?t??

      J?tehuollon omistajaohjauksen avulla muodostetaan kuntien yhteinen k?sitys ja tahtotila j?tehuollon kehitt?misest? sek? palveluntuottajien ohjaamisesta. Kuntaliiton suositus on, ett? jokainen kunta nime?? t?h?n ty?h?n nimetyn yhteyshenkil?n, sek? luo yhteisty?kuntien, j?telaitoksen ja j?tehuoltoviranomaisen kanssa j?tehuollon kehitt?misen yhteisty?mallin s??nn?llisine tapaamisineen.??

      Tutustu omistajaohjaukseen tarkemmin J?tehuollon omistajaohjaukseen -oppasta.?

      Kunnalliset j?tehuoltom??r?ykset

      Kuntien j?tehuoltom??r?ykset perustuvat?j?telain (646/2011) 91 §:?n, jonka mukaan?”kunta voi antaa j?telain t?yt?nt??npanemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisi? m??r?yksi?”. J?tehuoltom??r?ykset toimivat j?telain toimeenpanon v?linein?.?

      J?tehuoltoviranomaisen rooli?

      Kunnallisten j?tehuoltom??r?ysten valmistelun ja hyv?ksymisen tekee j?telain 23 §:n mukaisesti kunnan j?tehuoltoviranomainen. J?tehuoltom??r?ysten laatimisprosessiin suositellaan osallistuvan j?telaitoksen lis?ksi edustajia kaikista niiden soveltamisalueen kunnista. Esim. valvontaviranomaisia on hyv??osallistaa. . Tarpeen mukaan keskustellaan my?s tuottajayhteis?jen ja yksityisten j?tehuoltoyritysten kanssa. Lis?ksi valmistelussa on noudatettava hallintolain 41 §:n m??r?yksi? vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta.??

      J?tehuoltom??r?ysten sis?lt??

      Kunnallisilla j?tehuoltom??r?yksill? voidaan er?ilt? osin t?sment?? j?telain s??nn?sten tai niiden nojalla annettujen valtioneuvoston yleisten m??r?ysten t?yt?nt??npanoa. J?tehuoltom??r?yksiss? ei ole tarpeen toistaa eri s??d?ksiss? esitettyj? m??r?yksi?. Kunnan m??r?ysvalta koskee p??osin kunnan j?tehuollon j?rjest?misvelvollisuuden piiriin kuuluvia j?tteit?, jotka m??ritell??n j?telain 32 §:ss?. J?tehuoltom??r?yksin m??r?t??n mm. kunnan vastuulla oleville j?tteille toimituspaikat. J?tehuoltom??r?yksiss? ei sen sijaan voida antaa esimerkiksi elinkeinotoiminnan harjoittajille lajittelu- ja erillisker?ysvelvoitteita tai m??r?t?, minne elinkeinotoiminnan j?tteet tulee toimittaa.??

      J?tehuoltom??r?ykset?voivat koskea:??

      • j?tehuollon operatiivista j?rjest?mist?
      • toimenpiteit? syntyv?n j?tem??r?n v?hent?miseksi?
      • j?tteist? ja j?tehuollosta aiheutuvien terveys- ja ymp?rist?haittojen est?mist?
      • j?tteiden lajittelua?
      • j?tteiden ker?yksen, kuljettamisen ja k?sittelyn j?rjest?mist?
      • j?tehuoltoon liittyvi? teknisi? vaatimuksia, kuten j?teastioiden tai j?tteiden kuljettamiseen k?ytett?v?n kaluston laatua ja sallittuja kuormaamisaikoja
      • j?tteen omatoimisen k?sittelyn mahdollistamista ja sen edellytyksi?
      • roskaantumisen ehk?isemist?
      • t?smennyksi? liittyen lain 39 §:ss? s??dettyyn j?tteenkuljettajan tiedonantovelvollisuuteen??

      Kuntaliiton opas kunnallisten j?tehuoltom??r?ysten laatimiseen.

      Oppaassa on kuvattu j?tehuoltom??r?ysten laatimisprosessi sek? m??r?ysten antamisen reunaehdot. Siihen sis?ltyy m??r?ysten rakennemalli ja eri pyk?lien esimerkkisis?ll?t sek? ohje informatiivisen yleisen osan laatimiseen.??

      J?tehuoltom??r?ysten laatiminen, muokattava versio.

      Tuottajavastuu

      Tuottajavastuun periaatteen mukaisesti tuotteen valmistaja tai maahantuoja vastaa er?iden tuotteiden j?tehuollosta ja siit? aiheutuvista kustannuksista. Tuottajavastuun piiriin kuuluvia tuotteita ovat?pakkausj?tteet,?ker?yspaperi, romurenkaat, romuajoneuvot, s?hk?- ja elektroniikkalaiteromu, paristot ja akut.?Tuottajavastuu perustuu j?telakiin ja sen nojalla annettuihin tuottajavastuulajeja koskeviin valtioneuvoston asetuksiin.?

      Pakkausj?tteet?

      Pakkausj?tteit? syntyy muovi-, kartonki-, lasi-, metalli- ja puupakkauksista.?Pakkausalan tuottajia ovat tuotteiden pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahantuojat, joiden liikevaihto on v?hint??n miljoona euroa.?Suomessa on viisi hyv?ksytty? pakkausten tuottajayhteis??, joilla on yhteinen palveluyhti? Suomen Pakkauskierr?tys RINKI Oy.?

      Juomien pakkauksista kannetaan juomapakkausveroa. Veroa ei kuitenkaan kanneta pantilliseen palautusj?rjestelm??n kuuluvasta pakkauksesta, joka t?ytet??n uudelleen tai hy?dynnet??n raaka-aineena.?Suomessa pantillisten palautuspullojen j?rjestelm? toimii kauppojen yhteydess? hyvin.?

      Ker?yspaperi?

      Ker?yspaperilla tarkoitetaan k?yt?st? poistettuja sanomalehti?, aikakauslehti?, toimistopapereita ja muita niihin rinnastettavia paperituotteita. T?llaisten tuotteiden j?tehuollosta vastaa tuottaja. Tuottajavastuussa ovat painopaperin ja paperituotteiden valmistukseen k?ytett?v?n paperin ammattimaiset valmistajat ja maahantuojat.?Suomessa?toimii?kaksi hyv?ksytty? ker?yspaperin tuottajayhteis??.??

      Kiinteist?n haltijan on j?rjestett?v??ker?yspaperia varten tarvittavat tilat ja ker?ysv?lineet asuinkiinteist?lle ja sellaiselle kiinteist?lle, jolla on toimistoja taikka tuotanto- tai palvelutoimintoja. Velvollisuus ei kuitenkaan koske kiinteist?j?, jotka sijaitsevat pientalo- tai haja-asutusalueella?(pientaloilla tarkoitetaan yhden ja kahden asunnon taloja). Niill? alueilla?tuottaja on j?rjest?nyt ker?yksen?alueellisilla vastaanottopaikoilla. Tuottajan on kustannuksellaan j?rjestett?v? ker?yspaperin kuljetus kiinteist?lt? ja alueelliselta ker?yspaikalta.?Kiinteist?lt? ei?siis?perit? maksua ker?ysastian tyhjennyksest? eik? paperinkuljetuksesta.?

      Romurenkaat?

      Renkaiden tuottajavastuu koskee kaikkia moottorik?ytt?isen tai muun ajoneuvon ja laitteen renkaita. Tuottajia ovat renkaiden ja renkailla varustettujen ajoneuvojen ja laitteiden ammattimaiset valmistajat, maahantuojat sek? renkaiden pinnoittajat.?Suomessa?on?yksi?renkaiden tuottajayhteis?,?Suomen Rengaskierr?tys Oy.??

      Romuautot?

      Tuottajavastuu koskee henkil?autoja, pakettiautoja ja niihin rinnastettavia muita ajoneuvoja.?Tuottajia ovat ajoneuvojen valmistajat, ammattimaiset maahantuojat ja ne, jotka toimittavat maahan ajoneuvoja kotimaisen k?ytt?j?n nimiss?.?Romuajoneuvon viimeisell? omistajalla on velvollisuus vied? romuajoneuvo tuottajan tai tuottajayhteis?n j?rjest?m??n vastaanottopaikkaan.?Suomessa on yksi hyv?ksytty ajoneuvojen tuottajayhteis?, Suomen Autokierr?tys Oy.?

      S?hk?- ja elektroniikkalaitteet?

      Tuottajavastuu koskee l?hes kaikkia ammattik?ytt??n ja kuluttajille tarkoitettuja SE-laitteita.?S?hk?- ja elektroniikkalaitteiden?tuottajavastuu koskee s?hk?- ja elektroniikkalaitteiden valmistajia ja maahantuojia sek? myyji?, jotka myyv?t laitteita omilla tuotemerkeill??n.?S?hk?- ja elektroniikka-alan hyv?ksyttyj? tuottajayhteis?j? on viisi.?

      Paristot ja akut?

      Kaikkia paristojen ja akkujen maahantuojia ja valmistajia koskee tuottajavastuu.?Akkujen ja paristojen tuottaja on suomalainen maahantuoja tai valmistaja, joka saattaa paristoja tai akkuja ensimm?ist? kertaa Suomen markkinoille.?Akkuja ja paristoja myyvien kauppojen tulee ottaa maksutta vastaan kuluttajilta kaikki k?ytetyt kannettavat akut ja paristot.?Paristojen ja akkujen tuottajavastuusta huolehtivat nelj? tuottajayhteis??.?

      Lue lis?? Ymp?rist?hallinnon yhteisest? verkkopalvelusta.

      Opas j?tehuollon omistajaohjaukseen

      P??tt?j?opas tarjoaa tietoa j?tehuollon omistajaohjauksesta ja kunnan roolista kunnallisen j?tehuollon j?rjest?j?n? sek? selvent?? eri kuntatoimijoiden ja luottamuselinten teht?vi? ja vastuita. Opas on suunnattu erityisesti kuntien johtaville viranhaltijoille sek? luottamushenkil?ille, mutta on hyv?

      Lataa julkaisu

      Kunnallisesta yhdyskuntaj?tehuollosta poikkeaminen

      Kunnan j?tehuoltovastuulle kuuluvat j?tteet on?l?ht?kohtaisesti?luovutettava kunnalliseen j?tehuoltoon.?Lakiin on kuitenkin rakennettu poikkeamismahdollisuus p??s??nn?st?, jonka?mukaan?kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyv? yhdyskuntaj?te?voidaan?hakemuksesta j?tt?? kunnallisen j?tehuollon ulkopuolelle.?On huomattava, ett? poikkeamismahdollisuus on kiinteist?kohtainen, ei yleinen.?

      Esimerkki poikkeamismahdollisuudesta?saattaisi?olla?sellainen kunnan pieni sivutoimipiste, joka sijaitsee vuokralla yksityisess? liikekiinteist?ss?, jossa p??asiassa syntyy elinkeinotoiminnan j?tteit? ja jossa kiinteist?n omistaja huolehtii j?tehuoltopalveluista.??

      J?tehuoltoviranomainen?k?sittelee hakemuksen ja?voi my?nt?? poikkeuksen, mik?li ko. j?tteen j?tehuolto kokonaisuutena arvioiden on perusteltua kiinteist?n j?tehuollon j?rjest?miseksi. Edellytyksen? on, ett? se?johtaa etusijaj?rjestyksen toimeenpanon kannalta v?hint??n yht? hyv??n lopputulokseen kuin kunnallinen j?tehuolto eik? siit? aiheudu vaaraa tai haittaa ymp?rist?lle eik? terveydelle. Poikkeus voidaan?j?telain 42 §:ss??s??detyin edellytyksin my?nt?? my?s sellaiselle kiinteist?lle, jolla syntyy vain yhdyskuntaj?tett?.??

      J?tteen haltijan tulee hakea poikkeusta?yksil?ityn??kiinteist?kohtaisesti ja sen my?nt?misen edellytykset arvioidaan kiinteist?kohtaisesti. P??t?s tehd??n m??r?ajaksi enint??n viideksi vuodeksi.??

      Vapautuksen saaneen j?tteen haltijan on annettava tietoja vuosittain kunnan j?tehuoltoviranomaiselle toiminnassa syntyneen j?tteen lajista ja m??r?st? sek? j?tteen toimituspaikoista ja k?sittelytavasta. Vapautuksen saaneella on oikeus milloin tahansa liitty? takaisin kunnan j?rjest?m??n j?tehuoltoon ja kunta on t?ll?in velvollinen?antamaan?j?tehuoltopalvelua.??

      Poikkeusmahdollisuus ei ulotu asumisessa syntyv??n j?tteeseen. Siten kunnan hallinto- ja palvelutoimintaan kuuluvat asumispalvelut, kuten esimerkiksi erilaiset koulujen tai sosiaalitoimen asuntolat ja palveluasumisen yksik?t, rajautuvat ulos.?

      Kuntien?ja niiden j?telaitosten kannalta?on??j?rkev???s?ilytt???yhdyskuntaj?tehuollon teht?v??kokonaisuutena?kustannustehokkaan j?tehuoltoj?rjestelm?n mahdollistamiseksi. Yleens? ei ole kunnan tai sen j?telaitoksen edun mukaista hajauttaa yhdyskuntaj?tehuoltoa 42 §:n tarkoittamalla tavalla. Poikkeaminen voi?kuitenkin?yksitt?isiss? tapauksissa olla kiinteist?nhaltijan muun j?tehuollon kannalta perusteltua ja etusijaj?rjestyksen kannalta?perusteltua.?

      Kiinteist?kohtainen tarkastelu?

      Poikkeamisen edellytysten arvioinnissa?tarkastellaan kunkin kiinteist?n j?tehuoltoa erikseen. P??t?st? asiassa ei?siis?voida?tehd? yhden j?tteen tuottajan eri toimintojen osalta?koskemaan laajempaa?kunnan aluetta yleisesti. Tapaukset on?tarkasteltava? kiinteist?kohtaisesti.??Toki?lopputulemassa pit?? ottaa huomioon kiinteist?jen ja niiden yhteisen j?tehuollon kokonaisuus ja j?rjestely voi?tarvottaessa?kattaa isomman alueen?tai useamman kiinteist?n.??

      Suunnitelma j?tehuollosta ja?perustelut poikkeamalle?

      Hakijan on selvitett?v??edellytysten t?yttyminen. Pelkk? kirjallinen hakemus ilman selvityksi? ei riit? p??t?ksenteon pohjaksi. Hakemukseen t?ytyy liitt???kiinteist?n j?tteisiin ja muihin olosuhteisiin liittyv? (alustava) suunnitelma, Suunnitelmasta on k?yt?v? ilmi:??

      • miten?kiinteist?n?j?tehuolto?eri j?telajien osalta?hoidetaan ja?sek? selvitykset siit??ja j?tteiden toimituspaikoista?

      • miksi on?kokonaisuutena arvioiden?perusteltua hoitaa yhdyskuntaj?tehuolto?muuta kuin kunnallista j?tehuoltoa k?ytt?en?sek??

      • mill? tavalla se johtaa etusijaj?rjestyksen toimeenpanon kannalta?v?hint??n yht? hyv??n?lopputulokseen kuin kunnallinen j?tehuolto?

      • ett??menettelyst??ei aiheudu vaaraa tai haittaa ymp?rist?lle eik? terveydelle.?

      Viranomaisk?sittely?

      Kunnan j?tehuoltoviranomaisen on viranomaisperiaatteen mukaisesti pyydett?v? hakemukseen tarvittavia lis?selvityksi? ja ohjattava hakijaa hakemuksen t?ydent?misess?.?

      Kun?riitt?v?t suunnitelmat ja selvitykset vertailuineen?on toimitettu,?viranomaisen?tulee kuulla kunnan j?telaitosta?ja?selvitt??kseen,?voisiko kunnallinen j?tehuolto tarjota vastaavan tasoista ja etusijaj?rjestyksen kannalta yht? hyv?? palvelua yhdyskuntaj?tehuollon osalta.?J?tehuoltoviranomaisen?teht?v?n? on yhdess? j?telaitoksen kanssa selvitt?? palveluvaihtoehdot.?

      J?tehuoltoviranomainen?voi my?s omalta osaltaan vaikuttaa j?tehuoltopalveluihin esim. j?tehuoltom??r?yksi? muuttamalla ja r??t?l?im?ll??kunnallista j?tehuoltopalvelua paremmin esim. sairaaloiden tarvetta vastaavaksi. Pelkk? j?tehuoltom??r?ysten muuttaminen ei kuitenkaan riit?, kun palvelu on voitava my?s toteuttaa?j?telaitoksessa. J?tehuoltopalvelu voi perustua esim. vapaaehtoiseen erillisker?ykseen ja t?t? varten suunniteltavaan palvelukokonaisuuteen ilman j?tehuoltom??r?yksiss? olevia erillisker?ysvelvoitteita. J?tetaksaan saatetaan t?llaisissa tapauksissa kuitenkin tarvita omat uudet maksuperusteensa, jollei sellaisia l?ydy entuudestaan.?

      Poikkeuksen edellytysten harkinta?

      Poikkeus voidaan my?nt??, jos?j?telain 42 §:n edellytykset hakemukselle t?yttyv?t?eik??j?telaitos pysty tarjoamaan?vastaavaa palvelua?kuin hakemuksessa esitetty vaihtoehtoinen j?tehuoltoHallinnon tarkoitussidonnaisuusperiaate rajaa viranomaisen harkintaa?poikkeuksen my?nt?misess??eli p??s??nt?isesti?poikkeus?tulisi my?nt??, jos lopputulos on hakijan j?tehuollon kannalta?kokonaisuutena?parempi kuin kunnallinen j?tehuolto?eli perusteet poikkeaman my?nt?miselle ovat olemassa.?J?rjestelyn paremmuutta tarkastellaan objektiivisesti j?tehuoltoa ja etusijaj?rjestyst??sek? ymp?rist?n- ja terveydensuojelua?koskevien seikkojen kannalta.?J?tehuoltoviranomaisen?teht?v? on haasteellinen,?koska?se edustaa kunnallista j?tehuolton?k?kulmaa ja vastaa omalta osaltaan kunnallisen j?tehuollon tehokkuudesta?ja toimivuudesta.?

      Poikkeaminen ja?kunnan toissijainen?j?tehuoltopalvelu??

      Jos j?telain 42 §:n mukaista poikkeusta hakevan tahon yhdyskuntaj?tteet on suunniteltu tuotavan kunnalliseen j?tehuoltoon jossain vaiheessa kunnan toissijaisen j?tehuoltovelvollisuuden perusteella, ei voida katsoa olevan perusteita poikkeuksen my?nt?miselle. T?ss?h?n ei poikettaisi kunnan vastuusta, vaan siirrett?isiin vain osa palveluketjusta yksityisille toimijoille, j?tteenkuljetusyrityksille.?Kuntavastuuj?tteest? siirtymiselle ns.?TSV-j?tteeksi?ei siis voida?my?nt?? poikkeusta.?

      P??t?s on perusteltava?

      P??t?s pit?? perustella?kattavasti, oli se sitten my?nteinen tai kielteinen. Jotta p??t?s voidaan perustella hyvin, tulee p??t?ksen perusteena olevan aineiston olla riitt?v?. T?t? varten saattaa olla tarpeen k?ytt?? vertailutaulukkoja. Vertailun rakenne riippuu j?tehuoltoj?rjestelmist?.?

      Vaikka?j?tehuoltoviranomainen?joutuu t?ss? neuvottelemaan kiinte?sti j?telaitoksen?kanssa palvelun tuottamisen vaihtoehdoista,?j?tehuoltoviranomainen?tekee p??t?ksen kuitenkin t?ysin itsen?isesti eik? esim. tarvitse my?nteiseen kantaan j?teyhti?n puoltoa. Jos j?telaitos?puoltaa hakemusta, voi t?m? puolto toimia l?ht?kohtana, mutta p??t?s edellytt???j?telaitoksen selvityst? siit?, miksi?vastaava?palvelu kunnallisena?ei?ole mahdollinen.??

      P??t?kseen haetaan muutosta hallintovalituksella alueelliseen hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus kielteiseen p??t?kseen on hakijalla ja my?nteiseen p??t?kseen ainakin j?telaitoksella.?

      Tulkintoja ja ohjeita: Rakennusten h?vitt?minen polttamalla

      Rakennusten h?vitt?minen polttamalla on l?ht?kohtaisesti poikkeuksellinen menettely. Rakennusten h?vitt?miseen polttamalla liittyv?t m??r?ykset kuuluvat kunnan ymp?rist?nsuojelum??r?yksiin, joissa voisi olla perusteltua kielt?? rakennusten h?vitt?minen polttamalla.??

      Kokonaisen rakennuksen polttaminen ei ole j?tteen polttoa?

      Perustusten varassa kiinte?sti seisova rakennus ei yleens? ole j?tett?, vaikka se olisi saanut purkuluvan. Rakennuksesta puretut osat sen sijaan luokitellaan j?tteiksi. Koska rakennus itsess??n ei yleens? ole j?tett?, se ei siten kuulu j?telain soveltamisalan piiriin (katso HE 199/2010 j?telaiksi 3 §:n perustelut). Mik?li rakennusta pidett?isiin j?tteen?, voisi sen polttamiseen tulla sovellettavaksi Valtioneuvoston asetus j?tteiden polttamisesta (151/2013). Siten kokonaisten rakennusten polttamista ei k?sitell? poikkeamisp??t?ksen? j?tehuoltom??r?yksist? eik? asia kuulu kunnan j?tehuoltoviranomaisen toimivaltaan. On huomattava, ett? kun rakennus on poltettu tai palanut, j??nteeksi j??neet materiaalit ovat purkuj?tett? ja kuuluvat asianmukaisen j?tehuollon piiriin.??

      Rakennusten polttoon liittyv?? juridiikkaa?

      Rakennusten h?vitt?minen polttamalla kuuluu juridisesti kahden eri viranomaisen, ymp?rist?nsuojeluviranomaisen ja rakennusvalvontaviranomaisen, itsen?iseen toimivaltaan.?Rakennusten polttaminen voitaisiin?ja tulisikin?l?ht?kohtaisesti kielt???kunnan?ymp?rist?nsuojelum??r?yksiss?.?Rakennuksen h?vitt?minen polttamalla on verrannollinen rakennuksen purkamiseen, joten se vaatii ns. purkuluvan rakennusvalvontaviranomaiselta.?Rakennusten h?vitt?minen polttamalla on poikkeuksellista ja se soveltuu l?hinn? vain niihin hallittuihin tapauksiin, joissa pelastustoimi voi k?ytt?? rakennusta harjoituskohteena.??

      Purkaminen ja MRL?

      Purkuluvan saadakseen rakennuksen omistajan tulee olla yhteydess? rakennusvalvontaviranomaiseen, joka tarkastelee maank?ytt?- ja rakennuslain nojalla, onko rakennuksen purkaminen ylip??t??n mahdollista. Purkulupaa tarkastellaan vain maank?ytt?- ja rakennuslain n?k?kulmasta ja siin? ei oteta kantaa purkamismenettelyyn.?Olisi hyv?, ett? rakennusvalvontaviranomainen toteaisi p??t?ksess??n tai muussa kirjelm?ss??n, ett? purkamisluvalla tai purkamisilmoituksella ei ole viel? ratkaistu, onko polttaminen ymp?rist?nsuojelulains??d?nn?n kannalta sallittua.?

      Polttaminen ja ymp?rist?nsuojelulaki?

      Suunnitellusta poikkeuksellisesta rakennuksen polttamisesta tulee antaa tieto hyviss? ajoin kunnan ymp?rist?nsuojeluviranomaiselle, joka tarkastelee polttamisen edellytyksi? poikkeamisena ymp?rist?nsuojelum??r?yksist?.?Mik?li rakennusten polttamisesta ei ole olemassa ymp?rist?nsuojelum??r?yst?, saattaa tulla kyseeseen my?s ymp?rist?nsuojelunlain (527/2014) 120 §:n (Poikkeuksellinen tilanne muussa kuin luvanvaraisessa, ilmoituksenvaraisessa tai rekister?it?v?ss? toiminnassa) nojalla toiminnasta vastaavan tekem? ilmoitus ymp?rist?nsuojeluviranomaiselle. Ymp?rist?nsuojeluviranomainen voi harkita ymp?rist?nsuojelulain?180?§:n mukaisen yksitt?isen m??r?yksen antamista pilaantumisen ehk?isemiseksi.??

      Ymp?rist?nsuojeluviranomaisen on hyv? tiedottaa j?tehuoltoviranomaista asiasta, koska mahdollisen polttamisen seurauksena syntyy my?s purkuj?tett?.?Polttamislupaan tarvitaan pelastuslaitoksen ilmoitus siit?, ett? se aikoo k?ytt?? kohdetta harjoituksiin. Muuten ei?poikkeamisia tai?lupia ole syyt? my?nt??.?Jotta asian k?sittely ei olisi k?yt?nn?ss? kohtuuttoman hankalaa, tulisi k?yt?nn?ss? viranomaisaloitteisesti ohjata asia n?ihin eri k?sittelyihin yhden hakemuksen tai ilmoituksen perusteella.?

      Tulkintoja ja ohjeita: L??kej?tteiden ker??minen ja h?vitt?minen

      Kunnat ja apteekit toimivat yhteisty?ss? l??kej?tteiden ker??misess??ja asiasta?on sovittava.?Kuntaliitto, Suomen Kiertovoima?KIVO?ja Suomen Apteekkariliitto ovat laatineet?sopimusmallin toimijoiden k?ytt??n.?

      Kuntien ja apteekkien yhteistoiminnan periaatteet?

      Kuntien on j?rjestett?v? asumisessa ja maa- ja mets?taloudessa syntyneiden vaarallisten j?tteiden hy?dynt?minen tai k?sittely, jollei ole kysymys kohtuuttomasta m??r?st?. T?llaisia j?tteit? ovat mm. l??kej?tteet.?

      L??kej?tteiden ker??minen kuntalaisilta tapahtuu koko maassa useimmiten apteekkien v?lityksell?. Apteekit ovat jo pitk??n hoitaneet kunnan vastaanottoteht?v?? kotitalouksissa syntyneiden l??kej?tteiden osalta. Apteekit ovat?t?ll?in?sopineet toiminnasta kuntien kanssa. Kuntaliitto pit?? t?rke?n?, ett? kunnat tai kuntien j?telaitokset ja apteekit toimivat jatkossakin yhteisty?ss? l??kej?tteiden ker??mistoiminnassa.? Em. j?rjestelm?? voidaan pit?? sek? asukkaiden ett? my?s kunnan vaarallisten j?tteiden j?tehuollon kannalta tarkoituksenmukaisena. Asukkaiden on helppoa tuoda vanhentuneet l??kej?tteens??apteekkeihin,?ja j?telaitosten kannalta apteekit ovat turvallisia vastaanottopaikkoja. J?rjestelm? on kattava ja siten l??kej?tteiden loppuk?sittely tapahtuu asianmukaisesti.?

      Kuntaliitto, Suomen Kiertovoima KIVO ja Suomen Apteekkariliitto ovat?yhdess??laatineet?apteekkien, kuntien ja j?telaitosten k?ytt??n sopimusmallin kotitalouksien l??kej?tteiden ker??misest??(p?ivitetty?2013). Suositus on, ett? sopimusmallia?k?ytet??n?l??kej?tteiden ker??misest? sovittaessa. Vuonna 2019 tuotettiin yhdess? ker?yst? j?rjest?vien toimijoiden eli apteekkien ja kuntien j?telaitosten k?ytt??n my?s tarkentava ohje l??kej?teker?yksest?.?

      Apteekit toimivat l??kej?tteiden osalta j?tteiden ker?yspistein? kunnan j?telaitosten puolesta (nimiss? ja lukuun sopimuksen perusteella).?Kuntien j?telaitokset?hy?tyv?t yhteisty?st? siten, ettei niiden tarvitse itse j?rjest?? erillist??l??kej?tteiden?vastaanottopistett?. Asiakas saa palauttaa l??kej?tteens? maksutta apteekkiin, joka toimii kunnan lukuun?vastaanottopisteen?. Apteekista?j?telaitos toimittaa?l??kej?tteet?eteenp?in vaarallisten j?tteiden k?sittelyyn. Apteekeille ei tule aiheutua kuluja kotitalouksien l??kej?tteiden noudosta. On kohtuullista, ett? ker??mispalvelujen tarjoamisen vastapainoksi apteekit saavat laittaa l??kej?tteen joukkoon v?h?isi? m??ri? omia l??ke- ja kemikaalij?tteit??n sopimuksessa m??ritellyiss? puitteissa. Suomen Apteekkariliiton selvitysten valossa apteekeissa syntyy nykyisin omia kemikaalij?tteit? varsin v?h?n. L?hinn??kemikaalij?tteit? syntyy muutamissa ns. sopimusvalmistusapteekeissa, jotka valmistavat l??kkeit? muille myyntiin.?

      Ohje l??kej?teker?yksest? 2019?

      Toimijoiden k?ytt??n: sopimus l??kej?tteiden vastaanotosta ja noudosta 2019?

      ?

      Tulkintoja ja ohjeita: J?teyhti?n ja j?tehuoltoviranomaisen ty?njako j?temaksujen ker??misess?

      Onko?yhteinen?j?tehuoltoviranomainen?pakollinen??

      Jos kunnat ovat perustaneet yhteisen j?teyhti?n kunnallisen j?tehuollon operatiivisiin teht?viin, yhteinen?j?tehuoltoviranomainen?eli?k?yt?nn?ss??j?tehuoltolautakunta on pakollinen.?

      J?tehuoltolautakunnan?vastuukunnasta?j?senist? ja muista toimintaan liittyvist? asioista sovitaan?kunnallisen j?teyhti?n?osakaskuntien valtuustojen hyv?ksym?ss? sopimuksessa. T?ss? sopimuksessa ei sovita j?tteenkuljetusj?rjestelm?st?, j?tteiden k?sittelyj?rjestelm?st? tai j?teyhti?n teht?vist? tms.?Vastuukunta?hyv?ksyy j?tehuoltolautakuntaa koskevan johtos??nn?n.?

      Yhteiseen j?tehuoltolautakuntaan kootaan kaikki j?tehuollon viranomaisteht?v?t, kuten j?tehuoltom??r?ysten ja j?tetaksan hyv?ksyminen, j?temaksuihin liittyv? p??t?ksenteko sek? mahdolliset j?tteenkuljetusj?rjestelm?p??t?kset. P??t?svaltaa ei voida j?tt?? osakaskuntaan.?

      Kuka tilaa yhdyskuntaj?tehuollon j?teyhti?lt???

      Osakaskunnat ovat tilanneet yhdyskuntaj?tehuollon kuntien yhteiselt? j?teyhti?lt?, kun ne ovat perustaneet sen ja hyv?ksyneet yhti?j?rjestyksen ja osakassopimuksen. Osakaskunnat ovat tilaajia. Osakaskunnat k?ytt?v?t tilaajan puhevaltaa ja omistajaohjausta yhti?kokouksessa (k?yt?nn?ss? jossain m??rin my?s hallituksen kokouksessa, vaikka se ei juridisesti oikein olekaan omistajaohjauksen paikka). J?telautakunta ei ole tilaaja eik? k?yt? omistajaohjausta.?

      Osakaskunnat ovat siirt?neet vastuun yhdyskuntaj?tehuollon operatiivisesta j?rjest?misest? j?teyhti?lle siten kuin yhti?j?rjestyksess? ja osakassopimuksessa on sovittu. J?teyhti? p??tt?? operatiivisesta toiminnasta, kuten j?tteenk?sittelyj?rjestelmien (energiahy?dynt?misen, kompostoinnin, m?d?tt?misen tms.) valinnasta yhti?j?rjestyksen ja osakassopimuksen perusteella. J?telautakunta ei voi muuttaa yhti?j?rjestyst? tai osakassopimusta eik? p??tt?? operatiivisesta toiminnasta, kuten j?tteenk?sittelyj?rjestelmien valinnasta. Yksitt?inen osakaskunta ei voi p??tt?? j?tteenk?sittelyj?rjestelm?n valinnasta eik? muuttaa sopimuksia. Osakaskunnat yhdess?, yleens? yksimielisin? voivat muuttaa yhti?j?rjestyst? ja osakassopimusta ja muuttaa j?teyhti?ns? teht?vi? yhdyskuntaj?tehuollossa.?

      J?tteenkuljetusj?rjestelm?st? p??tt?minen kuuluu j?tehuoltolautakunnalle.?Asiasta?ei voi sopia lautakuntasopimuksessa tai j?teyhti?n osakassopimuksessa.?P??t?st??ei voi j?tt?? osakaskuntaan. J?tteenkuljetusj?rjestelm? voi olla erilainen eri kunnissa ja eri alueilla. My?s sekaj?rjestelm?t ovat mahdollisia. Osakaskunnan kannanotto kuljetusj?rjestelm??n ei sido j?tehuoltolautakuntaa, mutta se voi ottaa kannanoton ja sen perustelut huomioon j?telain sallimissa puitteissa.?

      Kuka hyv?ksyy j?tetaksan??

      J?tehuoltolautakunta hyv?ksyy j?tetaksan. J?tetaksan hyv?ksymist? varten j?tehuoltolautakunta tarvitsee j?teyhti?lt? yksityiskohtaista tietoa kustannuksista ja palvelurakenteesta. K?yt?nn?ss? saattaa olla tarpeen, ett? j?teyhti? laatii oman ehdotuksensa j?tetaksaksi. Saatujen tietojen perusteella j?telautakunnan alaiset viranhaltijat valmistelevat taksaehdotuksen j?telautakunnan hyv?ksytt?v?ksi.?

      J?tetaksan mukaisten j?temaksujen kertym?ll? on katettava j?teyhti?n kustannukset kunnallisen lakis??teisen yhdyskuntaj?tehuollon hoitamisessa. J?tehuoltolautakunta voi j?telain sallimissa puitteissa itsen?isesti m??ritell? maksupolitiikan ja peritt?vien maksujen nimikkeet, kohteet ja suuruuden, mutta ei voi hyv?ksy? laillisesti taksaa, jolla ei katettaisi yhti?n toimintaa j?telain, yhti?j?rjestyksen ja osakassopimuksen nojalla. Lis?ksi j?temaksuilla pit?? kattaa my?s j?tehuoltolautakunnan toiminnasta?vastuukunnalle?aiheutuvat kustannukset.?

      Millaisia j?temaksuja voi olla??

      J?telaissa on s??nn?s perusmaksusta, jolla katetaan sellaisia kustannuksia, joita ei voida suoraan m??ritell? j?tteen m??r?n ja laadun perusteella eli esim. ns. ilmaispalveluista aiheutuvat kustannukset (vaarallisten j?tteiden?j?tehuolto, hy?tyj?tehuolto, j?teneuvonta) sek? j?tehuoltoviranomaisen?kustannukset.?

      Muuten j?temaksun perusteena on j?tteen m??r? ja laatu sek? sen j?tehuollosta aiheutuneet kustannukset. J?temaksunimikkeit? voivat olla esim. tyhjennysmaksu, kuljetusmaksu, k?sittelymaksu, vastaanottomaksu, alueker?yspistemaksu. Lis?ksi taksassa voidaan m??ritell? esim. lis?maksuja hankalasta tyhjennyksest? aiheutuvien lis?kulujen kattamiseksi, esim. jos j?teastia on kaukana paikasta, johon j?teautolla p??see.?

      J?tetaksassa on syyt? eritell? erikseen ne maksut, jotka perit??n kunnan toissijaisen j?tehuoltovastuun nojalla yritysj?tteen j?tehuollosta (ns.?TSV-j?te). N?iden maksujen kertym?ll? on?pit???kattaa t?st? palvelusta aiheutuvat kustannukset.?

      Taksaan ei laiteta j?teyhti?n markkinaehtoisesta palvelusta peritt?vi? maksuja. Niiden osalta j?teyhti? voi halutessaan hyv?ksy? oman hinnaston.?Markkinaehtoista j?tehuoltopalvelua ei saa subventoida julkisoikeudellisen j?temaksun kertym?st?.?

      Kiinteist?nhaltijan j?rjest?m?ss??j?tteenkuljetuksessa?j?tteenkuljetusyritt?j??laskuttaa yleens??suoraan kiinteist?ilt? yksityisoikeudellisen kuljetusmaksun?tai tyhjennysmaksun, joka sis?lt?? my?s k?sittelyn osuuden.?Hinta?ei perustu j?tetaksaan,?vaan kiinteist?n ja yritt?j?n v?liseen sopimukseen. J?tehuoltolautakunta ei voi?m??r?t??yksityisoikeudellista kuljetushintaa tai tyhjennysmaksua kiinteist?nhaltijan j?rjest?m?ss? j?tteenkuljetuksessa.?

      Kuka m??r?? j?temaksut??

      J?tehuoltolautakunta m??r?? yksitt?iset j?temaksut?maksuunpantaviksi?j?tetaksan perusteella. T?t? varten j?tehuoltolautakunta tarvitsee tietoja j?teyhti?lt? ja j?tteenkuljetusyrityksilt? sek? asiakasrekisterin. Asiakasrekisteri ja lakis??teinen kuljetusrekisteri voivat olla samassa. K?yt?nn?ss? saattaa olla tarpeen, ett? j?teyhti? laatii oman ehdotuksensa j?temaksujen m??r??mist? varten, esim. maksuunpanoluettelon tyhjennysmaksuista. Tietojen perusteella j?telautakunnan alaiset viranhaltijat valmistelevat asian p??tett?v?ksi. On yleens? tarkoituksenmukaista delegoida j?temaksuja koskeva p??t?svalta j?telautakunnan alaiselle viranhaltijalle.?

      Kiinteist?nhaltijan j?rjest?m?ss? j?tteenkuljetuksessa voidaan j?tteen k?sittelymaksu peri??silt??kuljetusyritykselt?, joka tuo j?tteen k?sittelyyn. Vaihtoehtoisesti k?sittelymaksu voidaan n?iss? tapauksissa peri? kiinteist?nhaltijalta kuljetusyrityksen ajolistan perusteella tehdyn maksuunpanoluettelon perusteella. J?telautakunta p??tt?? perimistavasta esim. taksan hyv?ksymisen yhteydess?.?

      Kuka laskuttaa j?temaksut??

      J?temaksut voi laskuttaa j?telautakunnan tai sen alaisen viranhaltijan maksun m??r??mist? koskevan p??t?ksen eli esim. ns. maksuunpanoluettelon perusteella my?s yksityisoikeudellinen taho, kuten kuntien j?teyhti? tai yksityinen laskutuspalvelujen tuottaja.?J?temaksut voidaan m??r?t? maksettavaksi suoraan j?teyhti?lle j?tetaksassa. N?in on k?yt?nn?ss? yleens? tehty.?

      T?llaisessa j?rjestelyss? j?teyhti? tilitt???vastuukunnalle j?tehuoltolautakunnan kustannuksiin tarvittavan summan sovittavalla tavalla. Sopimusm??r?ys voi olla lautakuntakuntasopimuksessa. Siit? voitaneen sopia my?s erikseen j?telautakunnan,?vastuukunnan ja j?teyhti?n kesken. On my?s mahdollista m??r?t? ja laskuttaa j?tehuoltolautakunnan kustannusten kattamiseksi peritt?v? perusmaksu erillisen? muista j?temaksuista niin, ett? se maksetaan j?telautakunnan/vastuukunnan tilille.?Em. ei liene perusteltua, mik?li perusmaksu?kattaa?my?s muita?kuluja?kuin viranomaiskuluja, esimerkiksi alueker?yspisteiden j?tehuoltoa.?

      Juridisesti?voisi olla?mahdollista j?rjest?? j?temaksujen kulku niinkin, ett? ne m??r?t??n ja laskutetaan maksettavaksi j?tehuoltolautakunnan/vastuukunnan tilille ja niiden kertym?st? j?tehuoltolautakunta/vastuukunta tilitt?? j?teyhti?lle sen kustannuksiin tarvittavan summan sovittavalla tavalla.?T?m?k??n ei useimmiten liene perusteltua.?

      Kunnat ovat antaneet operatiivisen vastuun yhdyskuntaj?tehuollosta?omistamalleen?yhti?lle, joka suunnittelee?ja toteuttaa j?tehuollon?ja?arvioi, mitk? ovat toiminnan?kustannukset. J?tehuoltolautakunta hyv?ksyy taksan, jonka mukaisilla maksuilla n?m? kustannukset?on mahdollista?kattaa.?

      ?

      Tulkintoja ja ohjeita: Roskaaminen

      J?telaissa on s??detty roskaamiskiellosta ja roskaajan velvollisuudesta puhdistaa roskaantunut alue.?J?telain mukaan ymp?rist??n ei saa j?tt?? j?tett?, hyl?t? konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinett? eik? p??st?? ainetta siten, ett? siit? voi aiheutua ep?siisteytt?, maiseman rumentumista, viihtyisyyden v?hentymist?, ihmisen tai el?imen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto).?

      Roskaaminen ei edellyt? sit?, ett? olisi kyse j?tteist? tai arvottomista esineist?. Tilanteeseen sis?ltyy kuitenkin tietyss? m??rin esineen hylk??minen niin, ettei siit? ole asianmukaisesti huolehdittu. Jotta olisi kyse roskaamisesta, tulee edell? todetun haitallisen seurauksen, kuten esim. ep?siisteyden?olla todenn?k?inen.?

      Kenen on siivottava??

      J?telain?mukaan roskaaja on velvollinen?poistamaan?roskaavan?esineen?tai aineen?ymp?rist?st? ja muutoinkin siivoamaan?roskaantuneen?alueen.?Kunnan ymp?rist?nsuojeluviranomainen voi m??r?t? roskaajan tai muun puhdistamiseen velvollisen?siivoamaan?roskaantuneen alueen.?Jos roskaaja laiminly??siivoamisvelvollisuutensa, kunnan ymp?rist?nsuojeluviranomainen voi m??r?t? alueen haltijan?siivoamaan?roskaantuneen alueen.?

      Asemakaava-alueella alueen haltijan toissijainen?siivoamisvelvollisuus on ehdoton. Asemakaava-alueen yms. ulkopuolella edellytet??n, ettei alueen haltijan?siivoamisvelvollisuutta ole pidett?v? kohtuuttomana. Jos?ns. muun?alueen haltijan?siivoamisvelvollisuutta voidaan pit?? kohtuuttomana?tai haltija laiminly? siivoamisen,?siivoamisvelvollinen on kunta.?

      Jos roskaajaa ei saada selville tai tavoiteta taikka jos roskaaja ei huolehdi siivoamisvelvollisuudestaan, siivoamisvelvollinen on?j?telakiin kirjatun ns.?toissijaisen velvollisuuden perusteella?

      1) maantien, yksityisen tien, radan tai sataman pit?j? alueella, joka on roskaantunut tien, radan tai sataman k?yt?st?;?

      2) virkistykseen yleisesti k?ytett?v?ksi tarkoitetun alueen haltija tai ulkoilu- tai moottorikelkkareitin pit?j? alueella, joka on roskaantunut alueen tai reitin k?yt?st?;?

      3) yleis?tilaisuuden j?rjest?j? tilaisuuteen varatulla ja sen v?litt?m?ss? l?heisyydess? olevalla alueella, joka on roskaantunut tilaisuuden johdosta, tai alueen haltija, jos tilaisuus j?rjestet??n h?nen suostumuksellaan eik? tilaisuuden j?rjest?j? huolehdi siivoamisvelvollisuudestaan;?

      4) j?tteen vastaanottopaikan pit?j? sille varatulla ja sen v?litt?m?ss? l?heisyydess? olevalla alueella, joka on roskaantunut paikan k?yt?st?;?

      Lis?ksi maantien, yksityisen tien, radan tai sataman pit?j?n, virkistykseen yleisesti k?ytett?v?ksi tarkoitetun alueen haltijan, ulkoilu- tai moottorikelkkareitin pit?j?n taikka yleis?tilaisuuden j?rjest?j?n on j?rjestett?v? roskaantumisen ehk?isemiseksi alueella riitt?v? j?tteen ker?ys ja muut j?tehuollon palvelut.?Se tarkoittaa, ett? esimerkiksi virkistysalueilla on oltava?riitt?v?sti?yleiseen k?ytt??n tarkoitettuja roskiksia, joita tyhjennet??n m??r?v?lein.?

      Kunnan ymp?rist?nsuojeluviranomainen voi tehostaa?siivoamism??r?yst? hallintopakolla eli uhkasakolla tai teett?misuhalla. S??nn?s edellytt?? aina kiellon tai m??r?yksen antamista (p??velvoite).?K?yt?nn?ss? teett?misuhka lienee menettelyn? nopein tapa?saada roskaantunut alue?siivotuksi.?T?ll?in kunnalla on?kuitenkin?oltava?siivousta varten?voimavarat eli esim.?henkil?kuntaa tai?varoja budjetoituna?siivousty?n maksamiseksi. Kustannukset perit??n sitten?siivoamisvelvolliselta j?lkik?teen. On syyt? kuitenkin harkita,?k?ytet??nk? teett?misuhkaa, jos?siivoamiskustannusten perityksi saaminen roskaajalta on ep?todenn?k?ist? eik? yleinen etu vaadi tilanteen oikaisemista. Uhkasakko?saattaa olla?kunnan ymp?rist?nsuojeluviranomaisen kannalta k?yt?nn?llisempi tehoste erityisesti?silloin, jos velvoitettu taho on maksukykyinen.??

      Voiko kunta joutua pudistamaan?toisen?roskaaman?alueen??

      Mik?li?ymp?rist?nsuojeluviranomainen?p??tyy?p??t?ksess??n?siihen, ett??toissijainen siivoamisvelvoite?on?muun kuin asemakaava-alueen haltijalle kohtuuton,?niin?kunnan on?siivottava?roskaantunut alue.?Kunnalla on j?telain mukaan my?s siivoamisvelvoite, mik?li alueen haltija laiminly??siivoamisvelvollisuutensa.?Jos kunta ei t?t? tee, alueellinen?elinkeino-. liikenne- ja?ymp?rist?keskus voi m??r?t? kunnan?siivoamaan?alueen j?telain nojalla.?

      Kunnalla on asianosaisena valitusoikeus kunnan ymp?rist?nsuojeluviranomaisen sellaisesta p??t?ksest?, jossa on p??tetty, ett? toissijainen?siivoamisvelvollisuus on roskaantuneen alueen haltijalle kohtuuton ja?siivoamisvastuu siirtyy kunnalle. Lis?ksi kunnalla on valitusoikeus?alueellisen?elinkeino-. liikenne- ja?ymp?rist?keskuksen?siivoamism??r?yst? koskevasta p??t?ksest?.?

      Mit? tarkoitetaan?siivoamisvelvollisuuden kohtuuttomuudella??

      Kohtuuttomuuden harkintaan vaikuttaa?roskaamisasioissa l?hinn? se, onko kiinteist?n haltija voinut?vaikuttaa?roskaantumisen tapahtumiseen?tai pyrkinyt?aktiivisesti est?m??n roskaantumista, tai onko?alueen?uusi?haltija ollut tai olisiko h?nen pit?nyt huolellisena ostajana olla tietoinen alueella olevista mahdollisesti roskaavista esineist?. Kohtuuttomuuden harkintaan ei siten vaikuta se, onko?menettely ollut vireill? ja merkittyn? kiinnitysrekisteriin taikka se, onko esim. pakkohuutokaupassa todettu kiinteist?ll? olevat esineet.?

      Jos roskaantuminen tapahtuu alueella, joka?kokemuksen mukaan on altis roskaantumaan,?alueen haltija olisi yleens? velvollinen huolehtimaan siivoamisesta ja pyrkim??n est?m??n roskaantumista esimerkiksi puomittamalla tie tai aitaamalla alue. Sen sijaan?viranomaisen?voisi?olla kohtuutonta velvoittaa haltija siivoamaan?esimerkiksi roskaantunut vesialue, koska t?llaisen alueen roskaantumista on usein vaikea?ehk?ist? ja j?tteill? voidaan roskata et?isi?kin?alueita. Samoin?yksityisen?voi olla kohtuutonta siivota roskaantunut alue esimerkiksi,?jos roskam??r? on suuri eik? alueen haltija?ole voinut kohtuullisin toimin ehk?ist? roskaantumista. V?h?isen roskaamisen olisi alueen haltija kuitenkin velvollinen siivoamaan,?jos roskaajaa ei tavoiteta.??

      Muuta kuin asemakaava-aluetta koskevassa?mahdollisessa?p??t?ksess? syyt? k?sitell? ja perustella my?s kohtuuttomuutta koskeva asia, johon puhdistamiseen velvoitetulla alueen haltijalla on mahdollista hakea muutosta valittamalla p??t?ksest?.?

      Voiko kunta vapaaehtoisesti?siivota?roskaantuneen alueen??

      Kunnan ei?v?ltt?m?tt??kannata?ryhty? oma-aloitteisesti vapaaehtoisiin?siivoamistoimiin, ellei yleinen etu,?esim. pohjaveden pilaantumisriski tai merkitt?v? maisemahaitta,?vaadi?kunnalta?pikaisia toimenpiteit?.?On kuitenkin tapauksia, joissa yleinen etu vaatii ripeit? toimia.?Niiss?kin tapauksissa?on yleens? kuitenkin syyt??k?ynnist???p??t?smenettelyt,?yritt?? saada teett?misasia p??t?kseen ja peri? kustannuksia suoraan ulosottoteitse?vastuulliselta taholta.?V?hint??n viranomaisen tulisi?tehd? nimenomainen p??t?s siit?, ett? yleisen edun vaatiessa?roskaantunut?alue?siivotaan?ja kustannukset pyrit??n perim??n?j?lkik?teen?oikeusteitse roskaajalta. Roskaantuneen kiinteist?n haltijan kanssa on?mahdollisuuksien mukaan suositeltavaa?sopia asiasta.??

      Kunnan vapaaehtoinen?siivoaminen?voinee kohdistua l?hinn? t?ysin arvottomiin roskaaviin esineisiin, joita voidaan selke?sti pit?? j?ttein?.? Ilman m??r?muotoista p??t?ksentekoa ei ole syyt? ryhty??siivoamiseen.?Roskaaja?saattaa?pit???roskaavia esineit? rahanarvoisina tavaroina, joiden?pois viemisest? h?n saattaa esitt?? korvausvaatimuksia.?Yhteiskunnan varoilla tapahtuva roskaantuneen alueen vapaaehtoinen puhdistaminen saattaa?my?s?tuottaa alueen omistajalle huomattavaa hy?ty??nostamalla?kiinteist?n arvoa, eik? yhteiskunnan varoja saada v?ltt?m?tt? roskaajalta takaisin.??

      Miten roskaamista koskevat vaatimukset k?sitell??n??

      J?telain mukaan?sill?, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,?on oikeus panna?roskaantumista?koskeva asia alueellisessa?elinkeino-, liikenne- ja?ymp?rist?keskuksessa tai kunnan ymp?rist?nsuojeluviranomaisessa. Jos joku on saattanut asian vireille kunnan ymp?rist?nsuojeluviranomaisessa kirjallisesti, asia t?ytyy yleens? k?sitell? ja tehd? p??t?s, johon tulee liitt?? valitusosoitus ja joka tulee antaa tiedoksi?vireillepanijalle?ja muille asianosaisille.?

      Hallintolain mukaan?asia pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla vaatimukset perusteineen. Viranomaisen suostumuksella asian saa panna vireille my?s suullisesti.?Kirjallinen vireillepano on?kuitenkin suositeltavin.?Suullisenkin ilmiannon tai valituksen johdosta saattaa kuitenkin olla tarpeen k?ynnist?? viran puolesta roskaamisasian k?sittely.?

      Jos asian?vireillepanijaa?ei voida pit?? asianosaisena tai muuna j?telain?mukaisena?vireillepanoon oikeutettuna tahona, voidaan asia p??tt?? j?tt?? tutkimatta. Yleens? silloinkin pit?isi asiassa tehd? p??t?s, johon liitet??n valitusosoitus. Jos?viranomainen?t?llaisen vireillepanon?vuoksi?tutkii?asian?viran puolesta ja?antaa?siit??siivoamism??r?yksen,?viranomaisen?ei ole tarpeen tehd? erillist? tutkimatta j?tt?misp??t?st?.?

      My?s maank?ytt?- ja rakennuslaki?velvoittaa?siisteyteen?

      Er?iss? tapauksissa j?telain roskaamiss??nn?sten?sijasta on j?rkev???soveltaa?maank?ytt?- ja rakennuslakiin kirjattuja?rakennuksen ymp?rist?n kunnossapitoa ja ulkovarastointia koskevia?s??nn?ksi?.?Lain mukaan?rakennus ymp?rist?ineen on pidett?v? sellaisessa kunnossa, ett? se t?ytt???jatkuvasti?terveellisyyden, turvallisuuden ja k?ytt?kelpoisuuden vaatimukset eik? aiheuta ymp?rist?haittaa tai rumenna ymp?rist??.?Rakennettu ymp?rist? on pidett?v? rakennusluvan mukaisessa k?yt?ss? ja siistiss? kunnossa.?Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminly?d??n, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi m??r?t? rakennuksen korjattavaksi tai sen ymp?rist?n siistitt?v?ksi.?

      Maank?ytt?- ja rakennuslaissa?todetaan?ulkovarastoinnista, ett??asemakaava-alueen ulkopuolella varastointi on ulkosalla j?rjestett?v? niin, ettei se turmele tielt? tai muulta yleiselt? kulkuv?yl?lt? tai alueelta n?kyv?? maisemaa taikka h?iritse ymp?r?iv?? asutusta.?

      Jos?henkil??toimii maank?ytt?- ja rakennuslain tai sen nojalla annettujen s??nn?sten tai m??r?ysten vastaisesti tai laiminly??s??nn?ksiin tai?m??r?yksiin?perustuvan?velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi p??t?ksell??n velvoittaa?henkil?n?oikaisemaan?annetussa?m??r?ajassa?laiminly?ntins?.?Viranomainen voi tehostaa m??r?yst? tai kieltoa uhkasakolla tai teett?misuhalla.?

      Tulkintoja ja ohjeita: Vaaralliset j?tteet

      Vaarallisella j?tteell? tarkoitetaan j?telain mukaan j?tett?, jolla on palo- tai r?j?hdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ymp?rist?lle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus). J?te voi siis kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityist? vaaraa tai haittaa terveydelle tai ymp?rist?lle.

      J?tedirektiivin liitteess? III on lueteltu ominaisuudet, jotka tekev?t j?tteist? vaarallisia, sek? kyseisten ominaisuuksien arvioinnissa k?ytett?v?t kriteerit. J?te on vaarallista, jos sill? on yksikin komission asetuksessa ((EU) N:o 1357/2014) m??ritelty vaaraominaisuus. Lis?tietoa j?tteen luokittelusta vaaralliseksi j?tteeksi saa Ymp?rist?ministeri?n oppaasta J?tteen luokittelu vaaralliseksi j?tteeksi – p?ivitetty opas (Ymp?rist?ministeri?n julkaisuja 2019:2)

      Vaarallisten j?tteiden luettelo

      J?tteen luokittelun l?ht?kohtana on EU:n j?teluettelo, joka on pantu Suomessa t?yt?nt??n j?teasetuksen liitteess? 4 (Valtioneuvoston asetus j?tteist? (179/2012)).

      J?teluettelossa on kolmenlaisia nimikkeit?:

      • j?tteet, jotka on aina luokiteltu vaarallisiksi (t?hdell? merkityt nimikkeet)
      • j?tteet, jotka on aina luokiteltu vaarattomiksi
      • j?tteet, joille l?ytyy sek? vaarattoman ett? vaarallisen j?tteen nimike (ns. rinnakkaisnimikkeet)

      J?tenimikkeet on jaettu luettelossa kaksinumeroisten p??otsikoiden ja nelinumerotason alaotsikoiden alle. Jokaisella j?tenimikkeell? on kuusinumeroinen tunnusnumero. Jos j?te on vaarallinen j?te, tunnusnumeron j?lkeen on merkitty t?hti (*).

      J?teluettelo on p??asiassa tarkoitettu ammattimaisten j?tetoimijoiden, yritysten ja viranomaisten k?ytt??n. J?tteen ominaisuuksien tunteminen on yleens? tarpeen j?tteen asianmukaisen k?sittelytavan m??ritt?miseksi, tai j?tteen pakkaamiseksi ja merkitsemiseksi oikein kuljetusta varten.

      Asumisen vaaralliset j?tteet

      Tavallisimpia kotitalouksissa syntyvi? vaarallisia j?tteit? ovat mm. erilaiset liuottimet, maalit, raskasmetalliparistot, loisteputket, l??kej?tteet, kylm?laitteet, TV- ja tietokonen?yt?t sek? j?te?ljy. On t?rke??, ettei n?it? j?tteit? heitet? sekaj?tteen joukkoon, vaan ne toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan k?sitelt?v?ksi erikseen.

      Kunnan j?tehuoltovastuulle kuuluu asumisessa ja maa- ja mets?taloudessa syntyv?n vaarallisen j?tteen hy?dynt?minen ja k?sittely, jollei kysymys ole kohtuuttomasta m??r?st? j?tett?. Vaarallinen j?te on toimitettava kunnan j?rjest?m??n vastaanottopaikkaan. L??kej?tteet toimitetaan apteekkiin, jonka kanssa kunnalla on sopimus vastaanotosta. Yleens? kuntien j?telaitokset vastaanottavat asumisen vaaralliset j?tteet maksutta. On huomattava, ett? osa asumisen vaarallisista j?tteist? kuitenkin kuuluu tuottajavastuun piiriin (erityisesti s?hk?- ja elektroniikkaromu SER). S?hk?- ja elektroniikkaromua ja paristoja voi palauttaa tuottajien j?rjest?miin ker?yspisteisiin, mutta yleens? my?s kuntien j?teasemilla on vastaanottomahdollisuus n?illekin j?tteille.

      tags
      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright