春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Kadut ja yleiset alueet

      Kunnat ja valtion liikennev?yl?t

      Suositukset k?sittelev?t kuntien ja valtion v?list? yhteisty?t? ja kustannusvastuuta.

      Kustannusvastuiden yleiset periaatteet

      Liikennev?yl?t jaotellaan hallinnollisesti maanteihin, katuihin ja yksityisiin teihin. Maantielain mukaan valtio vastaa maantienpidosta ja sen kustannuksista (MTL 10 §). Kunnalla voi olla tarvetta tiehankkeen yhteydess? rakentaa tai parantaa katuja, jolloin kunta vastaa n?ist? kustannuksista t?ysim??r?isesti. Kunnan halutessa laatua voidaan nostaa korkeampiluokkaiseksi, jolloin kustannuksista sovitaan erikseen. N?it? laadun nostamisia voivat olla mm. tavanomaista korkeatasoisemmat ja laadukkaammat istutukset, materiaalit, meluesteiden pintaverhoilut tai ymp?rist?taide.

      Kunnat osallistuvat maantienpidon kustannuksiin muutoinkin kuin maantielain perusteella. Jos t?llaisia toimenpiteit? kunnan aloitteesta toteutetaan, on rakentamisesta, kunnossapidosta ja kustannuksiin osallistumisesta sovittava erikseen. N?in toteutettavat toimenpiteet eiv?t saa olla esteen? tienpitoviranomaisen t?rkeiden hankkeiden etenemiselle. Edell? mainittujen toimenpiteiden tuloksena syntyv?t maanteiden rakenteet kuuluvat yleens? valtion omistukseen ja valtio vastaa niiden kunnossapidosta. Maantielain mukaisena erityisen? syyn? kunnan osallistumiselle tiehankkeisiin ei siis voida pit?? valtion rahapulaa.

      Kustannusvastuut esimerkkitapauksissa

      Maantielain mukaan maantiehen kuuluvat my?s liikenteen k?ytt??n tarvittavat jalkak?yt?v?t ja py?r?tiet (MTL 5 §). Maantiehen kuuluvan kevyen v?yl?n toteuttaa ja kunnossapit?? p??s??nt?isesti valtio.

      Olemassa olevan liittym?n parantamisen ja uuden liittym?n rakentamisen kustannuksista vastaa valtio maantien osalta ja kunta kadun osalta.

      Valtio vastaa maanteiden valaistuksen rakentamisesta, jos valaistus katsotaan tarpeelliseksi liikenneturvallisuuden, alueen muun valaistuksen tai varustelun puolesta. Jos valaistus kunnan esityksest? sovitaan rakennettavaksi huomattavasti korkealuokkaisemmaksi kuin Liikenneviraston ohjeiden mukaan tai ymp?rist?n huomioon ottaen on tarpeen, kunta vastaa lis?kustannuksista. Rakentamisesta sovittaessa on my?s sovittava valaistuksen omistuksesta.

      Valtio vastaa maantien tekemisest? aiheutuvista johtojen ja laitteiden siirto- ja suojauskustannuksista, mik?li johdot ja laitteet on aikanaan sijoitettu tiealueen ulkopuolelle. Tiealueelle sijoitettujen omistamiensa johtojen ja laitteiden siirtokustannuksista vastaa kunta, ellei sijoitussopimuksessa ole toisin sovittu. Siirtokustannuksia m??ritett?ess? otetaan huomioon johtojen ja laitteiden nykyk?ytt?arvo.

      Valtio vastaa maantien kuivatuksesta ja maantien tekemisest? aiheutuvien nykyisille kaduille toteutettavien kuivatusrakenteiden kustannuksista mukaan lukien hulevesipumppaamot. Kumpikin osapuoli vastaa oman v?yl?ns? kuivatusj?rjestelm?n kunnossapidon kustannuksista. Jos maantien kuivatusvedet johdetaan kunnan kuivatusj?rjestelm??n, valtio vastaa johtamiensa vesien aiheuttamista kustannuksista kunnan kuivatusj?rjestelm?n rakentamiseen ja osallistuu my?s kunnossapitoon tapauskohtaisesti sovittavalla tavalla esim. mitoituslaskelmia apuna k?ytt?en. Vastaavasti kunta osallistuu johtamiensa vesien osalta maantien kuivatusj?rjestelm?n kustannuksiin ja kunnossapitoon.

      Asemakaava-alueen ulkopuolella maanteiden liitynt?- ja saattoliikennej?rjestelyjen ja niihin kuuluvien varusteiden toteuttamisesta ja kunnossapidosta vastaa valtio. Asemakaava-alueella maanteiden liitynt?- ja saattoliikennej?rjestelyjen tilatarpeet ja sijoittaminen ratkaistaan kaavassa. Niiden j?rjest?misess? hy?dynnet??n mahdollisuuksien mukaan yhteisk?ytt??, jolloin pys?k?intialueen rakentamisen ja kunnossapidon kustannukset jaetaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon eri osapuolten k?ytt?osuudet. Kadun ja maantien riste?miskohtaan yhteishankkeena toteutettavien liitynt?- ja saattopys?k?innin toteuttamiskustannukset jaetaan p??s??nt?isesti puoliksi tienpit?jien kesken. Pelk?st??n maantien joukkoliikenteenpalveluja varten liikennealueelle rakennettavan liitynt?- ja saattopys?k?innin toteuttamisesta vastaa valtio. Liitynt?- ja saattopys?k?intialueen kunnossapitokustannusvastuu jaetaan rakentamiskustannusten suhteessa, jollei ole tarpeen toisin sopia.

      Uuden maantien rakentamisen tai nykyisen maantien parantamisen yhteydess?, lis??ntyv?n meluhaitan poistamiseksi tai lievitt?miseksi, teht?vien meluesteiden rakentamisen kustannuksista vastaa valtio. Kunta osallistuu olemassa olevan meluhaitan torjumiseksi teht?vien meluesteiden rakennuskustannuksiin 25 %:n osuudella. Mik?li meluesteet toteutetaan kunnan toivomuksesta lis?maank?yt?n mahdollistamiseksi olemassa olevan meluhaitan poistamiseksi korkeampitasoisena, kunta vastaa t?st? aiheutuvista lis?kustannuksista edell? mainitun 25 %:n kustannusosuuden lis?ksi. Jos kunta kaavoittaa olemassa olevan tien l?heisyyteen sellaista toimintaa, joka tarvitsee melusuojausta, vastaa kunta meluntorjunnan kustannuksista. Maantien meluesterakenteiden omistaja on valtio, ellei toisin sovita. Meluesteiden kunnossapito on omistajan vastuulla.

      Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuskustannukset voidaan peri? maantietoimituksessa kiinteist?n arvoa alentavana kuluna. Mik?li n?it? kaikkia kustannuksia ei saada perityksi, j??v?t ne maantien rakentamisen kustannuksiksi.

      Erityiseen hy?tyyn perustava sopiminen rahoitusvastuista

      Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maantielain ja ratalain muuttamisesta tuli voimaan 15.8.2016. Muutoksella mahdollistettiin erityiseen hy?tyyn perustava osallistuminen tienpidon kustannuksiin.

      Lakimuutoksen perusteluihin on kirjattu maantielain 10 §:n ja ratalain 7 § :n osalta muun muassa:

      • Tarkoituksena on mahdollistaa vaihtoehtoisten rahoitusmallien k?ytt?minen erityisesti suurissa liikennej?rjestelm?n kehityshankkeissa.
        ?
      • Tarkoitus ei ole muuttaa nykyist? k?yt?nt??, ett? valtio ja kunnat sopivat edelleen hankkeiden rakentamisen kustannusten jaosta joustavasti ja vapaaehtoisuuden pohjalta.
        ?
      • Hy?tymisperusteen lis??misell? ei ole tarkoitus vaikuttaa tarveharkintaan.
        ?
      • Valtion on huolehdittava siit?, etteiv?t alueet joudu eriarvoiseen asemaan hankkeiden toteuttamisessa.
        ?
      • Momentissa ei ole kyse sitovasta velvoitteesta.

      Kuntaliitto painottaa, ett? mik?li rahoitusneuvotteluissa vedotaan lakimuutokseen ja kunnan saamaan erityiseen hy?tyyn, toista osapuolta kannattaa pyyt?? perustelemaan, mist? erityinen hy?ty muodostuu, miten se jakautuu ja miten sit? k?ytet??n rahoitusosuuden laskennan perusteena. Jos n?it? erityisi? hy?tyj? ei pystyt? osoittamaan, ei ole my?sk??n perusteita sopia tai lis?t? kunnan kustannuksia erityisten hy?tyjen pohjalta. Kunnan omassa hankintavallassa on, osallistuuko se kustannusten jakamiseen. Kunnan voi olla toisinaan hy?dyllist? tarkastella my?s yksityisen tahon hy?ty? ja mahdollista osallistumista hankkeen toteutukseen.

      Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteisty?n periaatteista ja kustannusvastuusta

      T?m? suositus on laadittu liikenne- ja viestint?ministeri?n, Ratahallintokeskuksen ja Suomen Kuntaliiton edustajien yhteisty?n?

      lateral-image-right

      Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet maantien pidossa

      Liikennevirasto ja Suomen Kuntaliitto ovat ajantasaistaneet vuodelta 2001 olevan suosituksen yleisten teiden tienpidon kustannusjaosta kuntien ja valtion kesken.

      lateral-image-left
      tags
      Johanna Vilkuna

      Johanna Vilkuna

      Kehitt?misp??llikk?
      Yhdyskunta ja ymp?rist? -yksikk?
      +358 9 771 2104, +358 40 869 7836

      Korkearesoluutioisia kuvia Flickriss?

      Vastuualueet
      • liikennepolitiikka
      • yhdyskuntien liikenteen suunnittelu ja ohjaus
      • henkil?liikenne
      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright