春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Ymp?rist?

      Ilmastonmuutos

      Ilmastonmuutoksen hillint? ja siihen sopeutuminen ovat maailmanlaajuisia haasteita, joihin vastaamisessa my?s paikallistason toimijat ovat t?rke?ss??asemassa.

      Kunnilla ja kaupungeilla on merkitt?v? rooli ilmastonmuutosty?ss?, sill? monet kuntien ratkaisut vaikuttavat siihen, millaisia p??st?j? asukkaiden arjesta syntyy. Kuntien tekem? suunnitteluty? m??ritt?? esimerkiksi yhdyskuntarakennetta ja liikkumistapoja ja infraratkaisut kotitalouksien mahdollisuuksia vaikuttaa l?mmityksen p??st?ihin.

      T?ll? hetkell? useampi kuin joka toinen suomalainen asuu kunnassa, joka on asettanut itselleen ilmastotavoitteen.

      Lue lis??:

      Ilmastokunnat

      Ilmastonmuutos ja kunnat

      Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet

      Kansalaisten ja yhteis?jen ilmastotoimet

      Kuntien rooli ilmastonmuutoksen hillinn?ss?

      Kasvihuonekaasujen v?hent?minen kunnissa onnistuu yhdyskuntarakenteen suunnittelulla, s??st?m?ll? energiaa, k?ytt?m?ll? uusiutuvia energial?hteit?,?ehk?isem?ll? j?tteiden synty? ja k?sittelem?ll? j?tteet asianmukaisesti, tukemalla kest?vi? liikkumistapoja ja tekem?ll? vihreit? hankintoja.

      Ilmastonmuutoksen hillint? edellytt?? kunnassa yhteist? tahtoa sek? laaja-alaista, eri toimijoiden v?list? yhteisty?t?. Tekemisest? on t?rke?? my?s tiedottaa ja viesti? ulosp?in.

      Yhdyskuntasuunnittelu

      Kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa erityisesti liikenteen aiheuttamiin kasvihuonekaasup??st?ihin. Yhdyskuntarakenne ja toimintojen sijoittelu vaikuttavat oleellisesti liikenteen m??r??n. Mit? enemm?n hajallaan yhdyskuntarakenne on, sit? enemm?n syntyy liikennett?. Uudet alueet tulisi sijoittaa hyvien kevyenliikennereittien ja joukkoliikenne yhteyksien varrelle, ei kuitenkaan kovin kauas kunnan keskustasta ja palveluista.

      Yhdyskuntasuunnittelulla voidaan edesauttaa esimerkiksi kaukol?mm?n tai maakaasun k?ytt??. Jos uudet asuinalueet rakennetaan suunnitelmallisesti, voidaan kaukol?mp? tai maakaasuverkostoja hy?dynt?? tehokkaasti ja kannattavasti.

      Energiatehokkuus julkisissa kiinteist?iss?

      Kuntien kiinteist?t toimistoista urheiluhalleihin kuluttavat paljon energiaa. Energiankulutuksen j?rkev? ja oikea k?ytt? lis?? kiinteist?jen viihtyvyytt?, tuo taloudellista s??st?? sek? v?hent?? osaltaan kasvihuonekaasup??st?j?. Energiankulutuksen v?hent?miseen p??st??n usein varsin yksinkertaisilla ja halvoilla toimenpiteill?, kuten l?mmitysj?rjestelm?n s??d?ill? ja ilmastoinnin j?rkev?ll? k?yt?ll?.

      Energiatehokkaat hankinnat

      Jokainen kunta tekee vuosittain suuret m??r?t tavaroiden ja palveluiden hankintoja. Suosimalla julkisissa hankinnoissa v?h?n energiaa kuluttavia laitteita ja palveluita, voidaan v?hent?? energiankulutusta ja silloin my?s kasvihuonekaasup??st?jen m??r? pienenee.

      Uusiutuvien energial?hteiden suosiminen

      Suurin osa kasvihuonekaasuista syntyy fossiilisten polttoaineiden polttamisesta. Uusiutuvien energial?hteiden, kuten tuulivoiman, aurinkoenergian tai bioenergian, k?ytt? v?hent?? oleellisesti ilmastolle haitallisten kaasujen m??r??. Samalla paikallinen ilmanlaatu paranee merkitt?v?sti.

      J?tteiden v?hent?minen, uudelleenk?ytt? ja kierr?tys

      J?tteiden v?hent?minen ja kierr?tt?minen v?hent?v?t kasvihuonekaasuja j?tehuollossa ja tuotannossa. Useimmiten mit? enemm?n tuotteiden valmistukseen k?ytet??n kierr?tett?vi? materiaaleja neitseellisen raaka-aineen sijaan, sit? v?hemm?n kuluu energiaa. Lis?ksi j?tteiden v?heneminen v?hent?? samalla kaatopaikoilla syntyv?n haitallisen metaanin syntymist?.

      Kaatopaikoilla kaatopaikkakaasun muodostuminen v?henee oleellisesti, jos bioj?tteet kompostoidaan erikseen. Siit? syyst? bioj?tteen ker?yksen tehostaminen on t?rkein toimenpide kaatopaikkojen metaanin v?hent?misess?. Kunnat voivat tehostaa omien kiinteist?jens?, kuten koulujen ja ty?paikkojen j?tehuoltoa sek? opastaa kuntalaisia j?tteiden lajittelussa.

      J?tteist? energiaa

      J?tehierarkian mukaisesti ensin on pyritt?v? est?m??n j?tteen synty. T?m?n j?lkeen j?te on hy?dynnett?v??materiaalina. J?tteiden hy?dynt?minen energiana on hyv?ksytt?v? vaihtoehto silloin, kun?j?te soveltuu energiana hy?dynnett?v?ksi, ja kun v?ltyt??n muilta ymp?rist?? rasittavilta toimilta kuten pitkilt? kuljetuksilta.

      Kaatopaikoilla syntyv?? kaasua voidaan k?ytt?? s?hk?n tai l?mm?n tuotantoon. Jos hy?tyk?ytt? ei ole mahdollista, voidaan kaasu polttaa soihdussa. Silloin ilmakeh?lle haitallinen metaani muuttuu v?hemm?n haitalliseksi hiilidioksidiksi.

      Liikennev?ylien ja – kaluston ratkaisut

      Liikennesuunnitteluun panostamalla edistet??n liikenteen sujuvuutta, mik? v?hent?? p??st?j?. Kuljetuslogistiikan kehitt?minen, oikeat kalustovalinnat erilaisille reiteille ja erityyppiseen ajoon sek? kaluston kunto vaikuttavat polttoaineen kulutukseen ja syntyviin p??st?ihin.

      Mets?t hiilinieluina ja -varastoina

      Metsill? on liittym?kohtia sek? ilmastonmuutoksen hillint??n ett? sopeutumiseen. Hiilinieluina mets?t hillitsev?t ilmastonmuutosta sitomalla ilmakeh??n p??ssytt? hiilidioksidia. Merkitt?vi? v?lineit? yll?pit?? metsien hiilinieluja ovat esimerkiksi?kest?v? ja suunnitelmallinen mets?nhoito,?hakkuumenetelmien kehitt?minen sek? uusien metsien istuttaminen.?My?s puutuotteet ja puurakentaminen sitovat hiilt?.?

      Maank?yt?n suunnittelussa ja kaavoituksessa viheralueilla on merkityst? ilmastonmuutoksen hillinn?ss?. Maank?yt?n kasvihuonep??st?j? voidaan pienent?? tehokkaammin suunnittelemalla rakentamisalueita, viheralueita, viheralueverkostoja sek? hulevesi? samanaikaisesti.

      Kuntien ilmastoviestint?

      Kunnissa tehd??n paljon konkreettisia ilmastotekoja, mutta niist? ei v?ltt?m?tt? kerrota tai viestit? laajasti. Ilmastoviestint? onkin t?rke? osa kuntien ilmastoty?t?. Viestim?ll? ilmastoteoista kunta voi vaikuttaa asukkaiden tietoisuuteen ilmastoty?st? ja sen hyvist? ratkaisuista.

      Ilmastoviestinn?ll? lyhyesti tarkoitetaan ilmastotoimista viestimist?. Siihen kuuluu muun muassa ilmastonmuutokseen, sen hillint??n, siihen sopeutumiseen ja n?ihin liittyviin ratkaisuihin liittyv?? viestint??. Ilmastoviestint? on suhteellisen tuore, mutta nopeasti kasvava tutkimusala, joka tuottaa tietoa muun muassa erilaisten ilmastoviestint?tapojen toimivuudesta erilaisille yleis?ille.

      Lue lis??:

      Ilmassa ristivetoa – L?ytyyk? yhteinen ymm?rrys?

      Pieni opas kuntien ilmastoviestint??n

      CO2-raportti

      ?

      Ilmasto-opas

      KEINO -osaamiskeskus

      Hiilineutraalisuomi.fi

      ?

      Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kunnassa

      Ilmastonmuutos on kuntien toiminnalle riski, jonka mahdolliset vaikutukset on huomioitava p??t?ksenteossa sek? toiminnan ja talouden suunnittelussa. Sopeutuminen ja varautuminen muuttuvaan ymp?rist??n edellytt?? ilmastovaikutusten huomioimista jokaisella toimialalla. T?m?n takia ilmastonmuutoksen aiheuttamiin seurauksiin, kuten tulviin ja myrskyihin, on my?s varauduttava.

      Kunnan on mahdollista varautua tuleviin ilmasto-olosuhteisiin monin eri keinoin. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen otetaan huomioon erityisesti maank?yt?n ja yhdyskuntatekniikan suunnittelussa, rakentamisessa, riskikartoituksissa ja yhdyskuntien toimintavarmuuden turvaamisessa.

      Kunnat ovat ilmastostrategioiden lis?ksi huomioineet ilmastonmuutokseen sopeutumistarvetta laatimalla tulvastrategioita ja hulevesisuunnitelmia.

      Lue lis??:

      Kuinka kunnat kohtaavat ilmastonmuutoksen?

      Huoltovarmuuskeskus

      Ilmasto-opas

      Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022

      Keinot edist?? s??- ja ilmastoriskien hallintaa?-Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 2016

      Kuntien ilmasto- ja ymp?rist?verkostot

      Kunnat ovat keskeisi? kansallisten ja kansainv?listen ymp?rist?, ilmasto- ja kest?v?n kehityksen sopimusten sek? lains??d?nn?n tavoitteiden toimeenpanijoita. Viime vuosikymmenin? on luotu lukuisia ilmastoverkostoja ja -sitoumuksia, joiden avulla tavoitteita edistet??n kunnan p??t?ksenteossa sek? toiminnassa.?

      Verkostojen ja sitoumusten kunnianhimo sek? systemaattisuus vaihtelevat, mutta niiss? kaikissa tehd??n t?rke?? ymp?rist?- ja ilmastoty?t?. Ilmastotoimien lis?ksi niill? pyrit??n usein my?s alueellisen hyvinvoinnin parantamiseen ja elinkeinoel?m?n pirist?miseen.

      Kaikki kunnat eiv?t kuulu tunnettuihin verkostoihin tai sitoumuksiin, mutta ne voivat silti olla sitoutuneita ilmastoty?h?n ja tehd? ilmastotekoja laajasti eri toimialoillaan.?Moni kunta on laatinut ymp?rist?johtamisensa tueksi ilmastostrategian, ymp?rist?ohjelman tai muun vastaavan strategisen asiakirjan.??

      CANEMURE - Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia

      CANEMURE - Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hankkeessa toteutetaan k?yt?nn?n ilmastotoimia, edistet??n alueellista ilmastoty?t? sek? tuetaan Hinku-verkostoa ja k?yt?nn?n toimia asiantuntijoiden avulla. Hankkeessa vied??n k?yt?nt??n erityisesti energia- ja ilmastostrategian (EIS) sek? keskipitk?n aikav?lin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjauksia.

      CANEMURE -hankkeen toiminta keskittyy seitsem?lle alueelle: Etel?-Karjalaan, Pirkanmaalle, Pohjois-Pohjanmaalle, P?ij?t-H?meeseen, Satakuntaan, Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Alueiden yhteisty?ryhm?t laativat alueille ilmastonmuutoksen hillinn?n tiekartat, mink? lis?ksi ty?ryhm?t toteuttavat alueelle konkreettista toimintaa, synnytt?v?t uusia tutkimus & kehitys -hankkeita ja aloitteita sek? kannustavat paikallisia yrityksi?, kuntia ja kansalaisia luomaan uusia ymp?rist?yst?v?llisi? toimintatapoja, jotka samalla lis??v?t alueellista hyvinvointia.

      Hankkeen toimintakausi on kuusivuotinen (2018-2024) ja sen 22 partnerin ja 15 osarahoittajan kokonaisuutta koordinoi Suomen ymp?rist?keskus. Suuri osa hankkeen rahoituksesta tulee EU:n Life-ohjelmasta.

      Canemure

      CIRCWASTE - Kohti kiertotaloutta

      CIRCWASTE - Kohti kiertotaloutta hankkeen tavoitteena on luotsata Suomea kohti kiertotaloutta ja toteuttaa valtakunnallista j?tesuunnitelmaa. Hanke tukee kuntien ja maakuntien ilmasto- ja ymp?rist?ty?t? edist?m?ll? materiaalivirtojen tehokasta k?ytt??, j?tteen synnyn ehk?isy? ja materiaalien kierr?tyst? sek? kannustamalla paikallisia yrityksi?, kuntia ja kansalaisia luomaan uusia ymp?rist?yst?v?llisi? toimintatapoja.

      Hankkeessa on mukana kymmenen edell?k?vij?kuntaa ymp?ri Suomen, jotka ovat sitoutuneet viem??n kiertotaloutta kunnianhimoisesti ja konkreettisesti eteenp?in. Toiminta keskittyy viidelle alueelle: Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Keski-Suomeen, Etel?-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan.

      CIRCWASTE hankkeen toimintakausi on seitsenvuotinen ja sen 20 kumppanin ja 10 osarahoittajan kokonaisuutta koordinoi Suomen ymp?rist?keskus. Hanke saa suuren osan rahoituksesta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta.

      CIRCWASTE

      Kest?v? kaupunki -ohjelma

      Kest?v? kaupunki –ohjelma toimii kaupunkien ja kuntien monialaisen kest?vyyden vauhdittajana. Ohjelma tukee kaupunkien ja kuntien laaja-alaisesti kest?v?? kehityst? tavoitteena sek? ymp?rist?llisesti ett? sosiaalisesti kest?v?t ratkaisut. Tavoitteena on vahvistaa kuntien ja valtion yhteisty?t?, tukea kuntien omaa toimintaa kohti kest?v?? kaupunkikehitt?mist? ja etsi? kumppanuuspohjaisesti uusia toimintatapoja

      Ohjelman toimintakausi on viisivuotinen (2019-2023). Ohjelmaa koordinoi ymp?rist?ministeri? ja yhteisty?ss? ovat mukana kaupungit, kunnat, useat ministeri?t ja muut kest?v?n kaupunkikehityksen toimijat. Ohjelman valmistelua tukeneessa ty?ryhm?ss? (2018-2019) olivat mukana ymp?rist?ministeri?, ty?- ja?elinkeinoministeri?, liikenne- ja viestint?ministeri?, sosiaali- ja terveysministeri? sek? Kuntaliitto.?

      Kest?v? kaupunki -ohjelma

      Luontokunnat

      Luontokunnat-verkosto tukee kuntia ja kaupunkeja niiden toimissa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja luonnon kest?v?ss? k?yt?ss?. Verkosto on perustettu tukemaan kuntia niiden luontoty?ss? sek? mahdollistamaan verkostoitumista muiden kuntien kanssa.

      Luontokunnat-verkosto edist?? hyvien k?yt?nt?jen omaksumista esim. vieraslajien torjunnassa ja luontoarvojen huomioimista kaavoituksessa. Osallistuminen vaatii kunnalta aktiivista panostamista yhteisty?h?n ja kunnan toimintojen kehitt?mist?.

      Verkostoa koordinoi yhdess? Suomen ymp?rist?keskus ja Kuntaliitto, mutta kunnat vastaavat siihen liittyv?n kuntatason tiedon tuottamisesta.

      Luontokunnat

      Covenant of Mayors –sitoumus

      Covenant of Mayors on Euroopan komission ilmasto- ja energiasitoumus paikallistason toimijoille, joka sai alkunsa Euroopan Unionin energiakomissaarin aloitteesta vuonna 2008. Sitoumuksen tarkoituksena on korostaa kaupunkien mahdollisuuksia hiilidioksidip??st?jen v?hent?misess?, sill? kaupungit tuottavat 80 % kaikista Euroopan kasvihuonep??st?ist?.

      Sitoumuksen allekirjoittaneet kaupungit sitoutuvat v?hint??n 40?% p??st?v?hennyksiin vuoteen 2030 menness?. Tavoitteiden saavuttamisessa energians??st??n ja uusiutuvan energian k?ytt??n liittyvill? ratkaisuilla on t?rke? rooli. Sitoumuksessa on mukana my?s ilmastonmuutokseen sopeutuminen.?

      Kaupungit laativat toimintasuunnitelman kest?v?n kehityksen energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (Sustainable Energy and Climate Action Plan, SECAP), jossa esitet??n t?rkeimm?t toimenpiteet p??st?v?hennystavoitteen saavuttamiseksi sek? p??st?tasekartoituksen, jonka avulla voidaan seurata lievent?mistoimenpiteit? ja ilmastoriskej?. Toimenpideohjelmassa on m??ritelty muun muassa kunkin toimenpiteen toteutuksen aikataulu, vastuutaho, vaikutus hiilidioksidip??st?ihin sek? toimenpiteen arvioidut toteutuskustannukset ja resurssitarve. Kaupungit sitoutuvat raportoimaan suunnitelmiensa toteutuksen etenemisest? kahden vuoden v?lein.

      Paikallishallinnon yhteisty?organisaatiot, kuten maakuntaliitot sek? paikalliset ja alueelliset verkostot, voivat my?s allekirjoittaa sitoumuksen ja ryhty? alueellisiksi tuki- ja koordinaattoriorganisaatioiksi. N?iden odotetaan tarjoavan tukea kunnille tarjoamalla tietoa, ty?kaluja ja kontakteja ilmasto- sek? energiakysymyksiss?.

      Sitoumuksen tavoitteiden toteutumista seuraa Covenant of Mayors Office, jossa jokaisella kaupungilla on nimetty yhteyshenkil?.?Tuki- ja koordinaattoriorganisaatioina Suomessa toimivat Kuntaliitto, Uudenmaanliitto ja kaupunginjohtajien ilmastoverkosto.

      Covenant of Mayors

      Rahoitusv?lineet

      Climate-KIC

      Climate-KIC on Euroopan suurin ilmastonmuutokseen keskittyv? yksityisen sek? julkisen sektorin v?linen kumppanuusohjelma. Climate-KIC-verkosto pyrkii ilmastonmuutoksen hillint??n sek? yhteiskunnan hyvinvoinnin ja menestyksen kasvattamiseen uusia innovaatioita kehitt?m?ll?. Verkostossa tavoitellaan v?h?hiilisyytt? ja huomioidaan ilmastonmuutoksen sopeutumistarpeet.

      Toimintaan kuuluu monitasoista yhteisty?t? muun muassa julkishallinnon, tutkimuslaitosten, yritysmaailman sek? oppilaitosten v?lill?. Verkostossa voi ottaa osaa innovaatiohankkeisiin, koulutuksiin sek? ty?jaksoihin ja saada tukea yritt?jyystoimintaan. Alkunsa Climate-KIC sai vuonna 2010, kun se perustettiin yhdeksi Euroopan Unionin Teknologiainstituutin (EIT) osaamis- ja innovaatioyhteis?ksi.

      Climate-KIC

      Energiatehokkuussopimukset 2017–2025

      Energiatehokkuussopimusten ymp?rille syntynyt verkosto tekee yhteisty?t? energiatehokkuuden parantamiseksi Suomessa. Vapaaehtoisuuteen perustuvilla ty?- ja elinkeinoministeri?n (TEM) energiatehokkuussopimuksilla vastataan Suomelle asetettuihin EU:n energiatehokkuusvelvoitteisiin ja v?hennet??n kasvihuonep??st?j?.

      Energiatehokkuussopimukset tehd??n valtion ja muiden toimialojen kesken. Kunta-alalle, kiinteist?alalle, elinkeinoel?m?lle ja l?mmityspolttonesteiden jakeluun on omat sopimukset, joilla pyrit??n alakohtaisiin tuloksiin.

      Kunta-alan energiatehokkuussopimus on tehty Kuntaliiton, TEM:in ja Energiaviraston v?lill?. Kunnat ja kuntayhtym?t liittyv?t siihen omilla Energiaviraston kanssa teht?vill? sopimuksilla. Kunnat ja kuntayhtym?t voivat saada valtion tukea energiatehokkaan teknologian k?ytt??notossa, energiatehokkuusinvestoinneissa ja energiakatselmuksissa.

      Motiva yll?pit?? energiatehokkuudesta seurantaj?rjestelm??, johon sopimuskunnat vuosittain ilmoittavat toimenpiteist??n. Seurantaj?rjestelm?n perusteella EU:lle raportoidaan Suomen energians??st?n tilasta.

      Energiatehokkuussopimuksia on solmittu Suomessa 1990-luvulta l?htien ja meneill??n oleva kausi kattaa vuodet 2017 – 2025.

      Energiatehokkuussopimukset 2017–2025?

      Energy Cities

      Energy Cities on eurooppalainen verkosto, joka kokoaa yhteen kaupunkeja liittyen energiamurrokseen. Verkostossa parannetaan toimijoiden taitoja kest?v?n energiank?yt?n suhteen esimerkiksi energiatehokkuudessa ja uusiutuvassa energiassa.

      Tavoitteena on kaupungeissa tapahtuva energiamurros elintasosta tinkim?tt?. Verkosto toimii kaupunkien energiatietojen ja -taitojen levitt?misen kanavana. Toiminta-alueeseen kuuluu lis?ksi edunvalvontaa EU:ssa energia-, ymp?rist?-, ja kaupunkipolitiikkaan liittyen.

      Verkosto koordinoi EU:n energiatehokkuusprojekteja ja toteuttaa Covenant of Mayors -sitoumuksen tavoitteita.?Verkostossa on mukana yli 1000 kaupunkia 30 eri valtiosta.

      Energy Cities?

      ?

      EUROCITIES - Environment Forum

      Eurooppalaisten kaupunkien muodostama EUROCITIES-verkosto j?rjest?? ty?ryhmi?, projekteja sek? tapahtumia, joissa vaihdetaan tietoja ja ajatuksia. J?rjest? painottaa paikallishallinnon t?rkeytt? p??t?ksenteon eri tasoilla ja se tekee ennen kaikkea kaupunkien edunvalvontaa.

      Verkostolla on kuusi eri foorumia, joista ymp?rist?foorumi tukee kaupunkien kest?v?n kehityksen edist?mist?. Ymp?rist?s??d?sten ja projektien sopivuus paikallistasolle pyrit??n varmistamaan tekem?ll? yhteisty?t? kansallisten hallitusten sek? EU:n kanssa. EU:n ilmanlaatus??d?kset, j?tepolitiikka sek? energiaunioni ovat muun muassa huomion kohteina foorumissa.

      EUROCITIES?

      Kuntien ilmasto- ja ymp?rist?verkostot 2

      FISU-verkosto

      FISU-kunnat (Finnish Sustainable Communities)?pyrkiv?t olemaan resurssiviisauden edell?k?vij?it?. Verkostossa resurssiviisautta tavoitellaan kunnan, yritysten ja muiden paikallisten toimijoiden yhdess? suunnitteleman tiekartan avulla. Toimijoiden v?lisen yhteisty?n tarkoituksena on tuoda esiin paikalliset vahvuudet ja siten edesauttaa alueen kest?v?? hyvinvointia sek? lis?t? ty?llisyytt?.

      FISU-kuntien p??m??r?n? on olla vuoteen 2050 menness? hiilineutraaleita, j?tteett?mi? sek? kest?v?n kulutuksen toimijoita. Siten huomio kuntien teoissa kiinnittyy muun muassa energian, liikkumisen, ruoan, veden k?yt?n ja materiaalien kulutuksen l?ht?kohtiin. Verkostossa jaetaan tietoa sek? parhaita k?yt?nt?j? ja kehitet??n uusia toimintatapoja resurssiviisauden toteuttamiseksi. Toiminta sai alkunsa Sitran resurssiviisaasta tiekartasta, joka sittemmin laajeni FISU-verkostoksi.

      Verkoston palvelukeskuksina toimivat Suomen ymp?rist?keskus ja Motiva, jotka antavat kunnille muun muassa asiantuntija-apua sek? hoitavat yleist? viestint??. Palvelukeskus my?s laskee kaupungeille omat l?ht?tilanteet kasvihuonep??st?jen, materiaalih?vi?iden ja ekologisen jalanj?ljen suhteen, joiden pohjalta kunnat voivat alkaa suunnittelemaan toimenpiteit?.

      Verkoston toimintaa ohjaa neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina Sitra, Motiva, SYKE, Kuntaliitto, ymp?rist?ministeri?, ty?- ja elinkeinoministeri?, liikenne- ja viestint?ministeri?, maa- ja mets?talousministeri? sek? verkostokuntien edustajat.?

      FISU-verkosto

      HINKU-verkosto

      HINKU-verkostossa kunnat, maakunnat, yritykset, asukkaat sek? asiantuntijat tekev?t yhteisty?t? ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Yhteisty?n tavoitteena on kehitt?? ratkaisumalleja kasvihuonep??st?jen v?hent?miseen ja tehd? kunnista ilmastonmuutoksen hillinn?n edell?k?vij?it?.

      Hinku-verkoston kunnat ja maakunnat sitoutuvat vuoteen 2030 menness? v?hent?m??n kasvihuonep??st?j? 80 % vuoden 2007 tasosta. Tavoitteisiin t?hd?t??n muun muassa uusiutuvan energian sek? energiatehokkuuden lis??misell?. Lis?ksi tarkoituksena on, ett? ilmastoteoilla saavutettavat kustannuss??st?t, energiaomavaraisuus ja uudet liiketoimintamahdollisuudet parantavat alueellista hyvinvointia sek? luo kysynt?? ilmastoyst?v?llisille tuotteille ja palveluille.

      HINKU-verkosto on Suomen ymp?rist?keskuksen koordinoima ilmastonmuutoksen edell?k?vij?iden verkosto, jossa toimijat saavat tukea tavoitteilleen sek? p??sev?t jakamaan tietoa eteenp?in. Verkosto kokoaa kunnat, maakunnat, yritykset sek? energia- ja ilmastoalan asiantuntijat yhteen. Verkosto sai alkunsa Suomen ymp?rist?keskuksen koordinoimassa Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa ja jatkaa hankkeen ty?t? kuntien ilmastop??st?jen v?hent?miseksi sek? paikallisen hyvinvoinnin ja elinkeinoel?m?n parantamiseksi. Verkosto tarjoaa muun muassa verkostoitumismahdollisuuksia, p??st?laskentapalveluja ja viestint?yhteisty?t?.

      Hinku-verkosto

      Kuumailmastoty?

      P??kaupunkiseudun kehyskunnista muodostuvissa KUUMA-kunnissa tehd??n alueellista ilmastoverkostoitumista. Kuumailmastoty?ss? pyrit??n ilmastonmuutoksen hillint??n sek? edist?m??n yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteita.

      Verkoston tavoitteena on v?hent?? vuoteen 2020 menness? alueen p??st?j? 25 % vuoden 2006/2008 tasosta sek? olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 menness?. Toimintakeinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ovat muun muassa energiatehokkuussopimukset, energiakorjaukset kiinteist?ihin sek? ekotukihenkil?iden koulutus. Ilmastotekojen on tarkoitus tuoda kustannuss??st?j?, joita syntyy esimerkiksi materiaali- ja energiatehokkuudesta.

      Alueen ilmastoty?ryhm? seuraa ilmastotoimien toteutusta ja onnistuneita tekoja esitell??n vuosittain Ilmastokatsaus -raportissa.?

      Kuumailmasto

      Motivan Ekohankintaverkosto

      Ymp?rist?l?ht?kohtien huomioiminen julkisissa hankinnoissa on Motivan Ekohankintaverkoston periaatteena. Mukana verkostossa on erilaisia toimijoita, jotka tekev?t julkisen sektorin hankintoja, kuten muun muassa kuntia, koulutuskuntayhtymi? ja valtion virastoja.

      Verkosto edist?? toimijoiden v?list? yhteisty?t? julkisten hankintojen ymp?rist?n?k?kulmien osalta. Lis?ksi verkostossa ker?t??n ja jaetaan tietoa. Selvityksi? tehd??n muun muassa hankintojen ymp?rist?kriteereist?, hankintak?yt?nn?ist? ja markkinakartoitusten tekemisest?.

      Verkostossa pyrit??n toimimaan k?yt?nn?nl?heisesti ja huomioimaan toimijoiden yksil?lliset tarpeet tilanteiden mukaan. Verkoston tarkoituksena on my?s kehitt?? ja parantaa palveluita sek? tuotteita. Verkosto kokoontuu pari kertaa vuodessa, jolloin hankinnoista vastaavat toimijat voivat jakaa kokemuksiaan kest?vist? hankinnoista.

      Ekohankintaverkosto?

      Smart & Clean

      Smart & Clean -yhteisty?hankkeessa yhdistet??n ekologiset sek? ?lykk??t ratkaisut. Tavoitteena on p??st?jen v?h?isyys, viihtyis? elinymp?rist? sek? sujuva arki digitalisaation sek? kiertotalouden avulla. Toteutettavissa projekteissa keskityt??n muun muassa liikkumiseen, energiatehokkuuteen ja kest?v??n kulutukseen.

      Verkostossa ovat mukana p??kaupunkiseudun kaupungit, yrityksi? sek? tutkimuslaitoksia. Yhteisty? luo pohjaa uusille tuotteille sek? palveluille, joiden avulla p??kaupunkiseudusta on tarkoituksena muuttaa vuoteen 2021 menness? ekologisten ja ?lykk?iden ratkaisujen referenssialue. Yhteisty?hankkeella pyrit??n kansainv?liseen huomioon ja testattuja smart- sek? cleantech-ratkaisuja halutaan vied? eteenp?in maailmalle. S??ti?n toiminta-aika on 2016–2021.

      Smart & Clean?

      UBC

      It?meren kaupunkien liitossa (Union of the Baltic Cities, UBC) Euroopan pohjoiset kaupungit tekev?t yhteisty?t? It?meren alueen kehitt?miseksi. Verkostossa on mukana yli sata kaupunkia It?meren alueelta.

      Verkosto auttaa kaupunkeja tekem??n k?yt?nn?n yhteisty?t? ja jakamaan tietoa kesken??n. Lis?ksi se j?rjest?? yhteisi? kehitt?mishankkeita.

      Ty?skentely verkostossa tapahtuu eri aihealueisiin keskittyviss? komissioissa, joita on seitsem?n kappaletta. Kest?vien kaupunkien komissio (Sustainable Cities Comission) vastaa verkostossa muun muassa kest?v?n kehityksen ja ilmastonmuutoksen kysymyksist?. Kest?vien kaupunkien komissio koordinoi my?s verkoston kest?v?n kehityksen ohjelmaa, joka kattaa vuodet 2016–2021. Komission sihteerist? toimii Turussa.

      UBC

      ICLEI

      Maailmanlaajuisesti kuntien kest?v?n kehityksen ty?t? kehitt?? ja koordinoi ICLEI-Local Governments for sustainability -verkosto, johon kuuluu 13?suomalaista kaupunkia. Verkosto kannustaa paikallishallintoja kest?v?n kehityksen toimiin, jotta ne pystyv?t vastaamaan globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, kasvavaan kaupungistumiseen sek? talouden ja v?est?n vaihteluihin.

      ICLEI:ss? on tehty pitk?n aikav?lin hankkeita kuntien kest?v?n kehityksen saavuttamiseksi ja lis?ksi se ker?? tietoa, raportoi sek? j?rjest?? erilaisia koulutuksia ja konferensseja. Verkosto my?s edist?? YK:n Rion julistuksen toimeenpanoa paikallisella tasolla. Maailmanlaajuisena kuntien ilmastonmuutosty?n kampanjana toimii The GreenClimateCities, joka jatkaa Cities for Climate Protection -kampanjan ty?t?.

      Mukana verkostossa on yli 1750 paikallis- ja aluehallintoa, jotka sijaitsevat yli sadassa valtiossa. Kuntaliitto on ICLEI:n j?sen ja Kuntien ilmastokampanja perustuu ICLEI:n Cities for Climate Protection -kampanjaan.

      ICLEI Europe

      ICLEI Global

      ?

      Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto

      Kaupunginjohtajien ilmastoverkostoon kuuluu kuuden ison kaupungin kaupunginjohtajat, jotka tekev?t yhteisty?t? kaupunkiensa ilmastotoimien edist?miseksi. Verkoston mukaan paikallinen osaaminen on keski?ss? kaupunkien kest?vyyden sek? hiilineutraaliuden rakentumisen kannalta.

      Verkoston tavoitteena on profiloida Suomen kuntia kansainv?lisiksi edell?k?vij?iksi esimerkiksi puurakentamisen, hiilivapaan kaukol?mm?n ja -j??hdytyksen sek? puhtaiden teknologioiden aloilla. Tiedonvaihto kaupunkien v?lill? ja erilaisten aloitteiden tekeminen ovat osa verkoston toimintaa.

      Kaupunginjohtajat perustivat verkoston helmikuussa 2011. Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto on lis?ksi kansainv?lisen Covenant of Mayors-verkoston j?sen.

      ?

      ?

      Kest?v?n kehityksen yhteiskuntasitoumus

      Kest?v?n kehityksen toimikunnan laatima ”Suomi, jonka haluamme 2050” on perinteisen kest?v?n kehityksen strategian sijaan yhteiskuntasitoumus, johon julkishallinto sek? muut toimijat sitoutuvat. Sosiaaliset, taloudelliset ja ymp?rist?lliset l?ht?kohdat ovat perustana kest?v?n kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa, jonka tarkoituksena on taata sek? nykyisten ett? tulevien sukupolvien hyv? el?m?.

      Sitoumus2050.fi-verkkopalvelussa eri toimijat voivat esitt?? omia?toimenpidesitoumuksiaan, joilla edesautetaan?kansallisen yhteiskuntasitoumuksen onnistumista. Toimenpidesitoumuksia ovat antaneet hyvin erilaiset toimijat aina kunnista yrityksiin sek? yksityishenkil?ihin. Kunnat ovat tehneet koko kunnan kattavia toimenpidesitoumuksia ja kuntien sis?isist? toimijoista esimerkiksi lukuisat p?iv?kodit sek? koulut ovat tehneet omat sitoumuksensa.

      Kest?v?n kehityksen yhteiskuntasitoumuksen avulla Suomi toimeenpanee my?s globaalia YK:n kest?v?n kehityksen toimintaohjelmaa Agenda 2030:t?. Sitoumusten seuraamisesta vastaa Kest?v?n kehityksen toimikunta, p??sihteerist? sek? asiantuntijapaneeli. ?

      Kest?v?n kehityksen yhteiskuntasitoumus

      ?

      tags
      Miira Riipinen

      Miira Riipinen

      Yhdyskunta ja ymp?rist? -yksik?n johtaja
      Yhdyskunta ja ymp?rist? -yksikk?
      +358 9 771 2106, +358 40 824 4401

      Korkearesoluutioisia kuvia Flickriss?
      ?

      Vastuualueet
      • Maank?ytt?, asuminen, liikenne
      • Kuntatekniikka ja turvallisuus
      • Ymp?rist?- ja ilmastoasiat
      Pauliina Jalonen

      Pauliina Jalonen

      Ilmastopolitiikan asiantuntija
      Yhdyskunta ja ymp?rist? -yksikk?
      +358 9 771 2253, +358 50 501 8602

      Korkearesoluutioisia kuvia Flickriss?

      Vastuualueet
      • ilmastopolitiikka
      • Ilmastokunnat-toiminnan koordinointi
      • ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen
      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright