春暖花开亚洲as

    1. <form id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></form>
      <address id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg><nobr id=GCVhvuKJg></nobr></nobr></address>

      Kuntien kiertotaloust?rpit

      Pori: Koulujen h?vikkiruoka jaetaan asukastuville ja ty?tt?mille

      Koulujen ylij??m?ruoan hy?dynt?minen ruoka-apuna v?hent?? kaupungin toiminnassa syntyv?? ruokah?vikki? ja luo kaupungille yhteiset pelis??nn?t h?vikin hy?dynt?miselle. Koulujen tarjoiluh?vikist? on tullut n?kyv??, kun sen m??r?? arvioidaan s??nn?llisesti ja ylij??m? p??tyy sy?t?v?ksi. Koulukeitti?iden henkil?kunta soittaa noudon paikalle, jos tarjoiluh?vikki? j?? 10 kiloa tai enemm?n, mik? tekee toiminnasta joustavaa. Samalla Nuorten Ty?paja saa kuljetuksista ty?t? nuorille kuntoutettaville ty?tt?mille.

      Porissa pidettiin ruokah?vikkin?yttely vuonna 2014 ja sen yhteydess? j?teneuvojat havahtuivat selv??n ep?kohtaan, joka piti saada ratkaistua. Ruokah?vikki? syntyi aivan liian paljon.

      J?teneuvojat esitteliv?t kaupungin ymp?rist?johtajalle hankeidean ruokah?vikkity?st? ja mahdollisuuden hakea tukea Ymp?rist?ministeri?st? hankerahoitukseksi mik? sai vihre?? valoa. Hankerahoituksella palkattiin hankep??llikk?, mik? osaltaan mahdollisti systemaattisemman ty?skentelyn ruokah?vikin parissa. Hankkeen ohjausryhm?ss? toimivat Porin Palveluliikelaitos, ty?llisyysyksikk? ja terveysvalvonta.

      Ruokah?vikin v?hent?minen n?htiin t?rke?n? ja kaupungin ty?ntekij?t saatiin hyvin mukaan hankkeeseen. Ruokah?vikin k?ytt?minen tuntui aluksi haastavalta. Saako tarjoiluh?vikki? jakaa? Tuleeko keitti?henkil?kunnalle lis?? ty?t?? Onko se turvallista? Kaikki tekij?t olivat kuitenkin motivoituneita, ja asiat selvitettiin keskustelulla ja yhdess? tehdyll? riskikartoituksella riskienhallintap??llik?n kanssa.

      Hankkeen alussa kartoitettiin koululounaan koko ketju alkaen k?ytett?vist? bioj?teasioista. Selvitettiin koulujen v?lisi? kulttuurieroja, kuinka suuri osa koululaisista ja opettajista sy? p?ivitt?in heille valmistetun lounaan ja paljonko lautaselle otetusta ruuasta menee bioj?teastiaan. Lis?ksi vertailtiin, kuinka paljon h?vikki? syntyy Porissa ja muualla. Heti alkuun m??ritettiin my?s viestinn?ss? k?ytett?v?t termit, sill? h?vikkiruoka ymm?rret??n monella tapaa. V??rink?sityksien v?ltt?miseksi, termeihin pit?? kiinnitt?? erityist? huomiota tiedottamisessa.

      Toimintamallit kirjattiin my?s omavalvontasuunnitelmiin ja terveysviranomaiset tekiv?t tarvittavat tarkastukset. Ty?t? jalkautettiin askel askeleelta konkreettisemmaksi, esimerkiksi keitt?jille j?rjestettiin koulutustilaisuuksia, joissa kerrottiin lains??d?nn?st? ja ohjeistuksesta, ja mit? ty? k?yt?nn?ss? tarkoittaisi. Asukastuvilla ja ty?tt?mien yhdistyksiss? muun muassa korostettiin, ett? ruoka on tarkoitettu v?litt?m?sti sy?t?v?ksi.

      Koulujen lis?ksi hankkeessa oli mukana aluksi muutama ravintola, mutta tarjoiluh?vikin minimointiin kohdistuneet toimet johtivat h?vikin kutistumiseen niin, ett? n?m? j?iv?t hankkeesta pois. T?m? saavutettiin muun muassa annostarjoiluun siirtymisess?.

      Toimintamallin hy?dyt olivat selv?t:

      1. Keitti?t saivat tutkimustietoa tarjoilu- ja lautash?vikist?, mik? auttaa suunnittelemaan tarjoilua paremmin tarpeita vastaavaksi.

      2. Palveluliikelaitos oli jo aiemmin lahjoittanut ruokaa muutamille ruoka-aputoimijoille, ja hankkeen my?t? t?t? pystyttiin laajentamaan. Asukastupiin saatiin uusia asiakkaita ja kaupungin sosiaality?n tavoitettavuus parani.

      3. Nuorten ty?paja sai t?rke?n teht?v?n tarjoiluh?vikin kuljettamisesta asukastuville ja ty?tt?mien yhdistyksille.

      Hankerahoituksen loppuessa vuonna 2016 toimintamalli l?ysi vakiintuneen tavan toimia. Kunnanhallitus p??tti, ett? koordinointi siirtyisi kokonaisuudessaan Porin palveluliikelaitokselle. Kouluissa on jatkettu lautash?vikkiin keskittyv?? kasvatusty?t? muun muassa vuosittaisella h?vikkiviikolla. H?vikki? v?hennet??n jatkuvasti ja ykk?stavoite on kuitenkin valmistaa maistuvaa ruokaa koululaisille, ilman h?vikki?.

      Hy?dyt:

      • V?hemm?n ruokah?vikki?
      • Tarjoilum??rien parempi ennakointi
      • Edesauttaa sosiaalista hyvinvointia
      • Luonteva yhteys avun tarvitsijoihin
      • Mielek?st? ty?t? nuorille

      6 askelta kunnan ruokapalveluiden tarjoiluh?vikin hy?dynt?miseen

      N?ill? ohjeilla saadaan kunnan ruokapalveluiden tarjoiluh?vikki hy?tyk?ytt??n silloin, kun ruoan tarjoaminen valmistus- tai tarjoilupaikassa varsinaisen lounasajan j?lkeen ns. T?hdelounas-toimintatapa ei ole mahdollinen.

      1. Selvit? tarjoiluh?vikin m??r? eri toimipisteiss?

      Tarjoiluh?vikin m??r? vaihtelee toimipisteitt?in muun muassa niiden koosta ja toiminnasta riippuen. Kunnan ravitsemuspalveluista vastaava henkil?st? tiet??, miss? ruokaa valmistetaan ja tarjoillaan, ja n?iden toimipisteiden keitti?henkil?kunta osaa arvioida suunnilleen, paljonko sy?m?kelpoista ruokaa j?? p?ivitt?in yli.

      Ruokah?vikin synnyn v?hent?minen on ykk?sjuttu, mutta jos ruokaa j?? p?ivitt?in reilusti yli, ehdota sille hy?tyk?ytt??.

      2. Sitouta mukaan t?rke?t toimijat

      Varmista, ett? ravitsemuspalveluista vastaava sek? sosiaali- ja terveyspalveluiden tai asukaspalveluiden johto puoltavat toimintamallin k?ytt??nottoa ja osoittavat sille resursseja, l?hinn? alussa koordinointiin.

      Keitti?iden henkil?kunnalle ylij??m?ruoan huolehtiminen asianmukaisesti kuljetukseen l?mp?tilamittauksineen ja pakkaamisineen tuottaa lis?ty?t?, joten on t?rke??, ett? my?s he sitoutuvat toimintaan. Mik?li mukana on kolmannen sektorin ruoka-avun jakajia, kuten ty?tt?mien yhdistyksi?, varmista, ett? ne pystyv?t reagoimaan ruoka-avun saatavuuden vaihteluun.

      3. Valitse koordinaattori

      Hankkeen alussa projektip??llikk? tai -koordinaattori vet?? kehitt?misty?t?, toimii kontaktihenkil?n? mukana oleville ja viestii aktiivisesti hankkeesta. Varmista, ett? kaikki ymm?rt?v?t toistensa ty?n haasteet ja tarpeet. Kun toimintatapa vakiintuu, koordinoinnin tarve v?henee.

      4. Huomioi verkoston odotukset ja tarpeet

      Keskustele, keskusteluta ja kartoita, ker?? palautetta ja toimi yhteis?llisesti. Mahdollista muilta oppiminen ja muista kuunnella toisten esiin nostamia n?k?kohtia ja mahdollisia huolia.

      5. Ohjeista k?yt?nn?t, varmista elintarviketurvallisuus

      Eviran ruoka-apuohje (16035/2) m??ritt?? puitteet, joissa valmista ruokaa voi lahjoittaa. Muistathan tarkistaa Eviran ruoka-apuohjeesta aina viimeisimm?n version.

      Kunnan terveystarkastajat auttavat tarvittaessa ohjeiden k?yt?nt??n sovittamisessa. Huolehdi, ett? toiminta on ohjeiden mukaista koko ketjun matkalla tarjoiluh?vikin syntypaikalta loppuk?ytt?j?lle.

      6. Pid? tavoitteet selkein? ja pyri niit? kohti johdonmukaisesti

      On hienoa, ett? tarjoiluh?vikki menee hy?tyk?ytt??n, mutta viel? t?rke?mp?? on v?hent?? sen synty?. Selvit? h?vikkiin johtavia tekij?it? ja pyri vaikuttamaan niihin. Tarjoiluh?ivikin lis?ksi ruokapalveluissa syntyy aina valmistush?vikki?. Sen m??r? on kuitenkin yleens? hyvin pieni. Lis?ksi ruokailussa syntyy lautash?vikki? eli lautasille otettua ja sy?m?tt? j??nytt? ruokkaa,?joka p??tyy bioj?tteeseen. Ensimm?inen askel kaiken ruokah?vikin v?hent?misess? on sen tiedostaminen ja n?kyv?ksi tekeminen.

      Hankinta?k?kulma: Toimintatapojen juurruttaminen my?s muiden hankintayksik?iden toimintaan.

      Porissa on tutkittu my?s p?iv?kotien ruokah?vikin m??r?? ja laatua. T?m?n tiedon pohjalta on hiottu p?iv?kotiruoan toimitusketjua, jolloin ruokah?vikki? saatiin v?hennetty? ja my?s kustannuksia kevennetty?.

      Lis?ksi p?iv?kotikiinteist?jen suunnittelijoita ja peruskorjaajia on ohjeistettu yhteisen ruokailutilan tarpeellisuudesta. Yhteisell? ruokatilalla on ruokah?vikki? pienent?v? vaikutus, kun niin sanottua jakovaraa ei tarvitse varata jakeluun.

      HoMEmenuCopyrights 2015.All rights reserved.More welcome - Collect from power by english Blok number sss85786789633111 Copyright